Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja korikorjaamo A Oy:n 31.7.2014 toimittaman vahinkoilmoituksen mukaan yhtiön korjaamolle oli 4.7.2014 tuotu kolarikorjaukseen H Oy:n omistama ambulanssi, jonka oikea takakulma oli vaurioitunut. Auto oli tuotu ajaen ja vakuutuksenottajan mukaan se oli ollut siirtokuntoinen. Jo ennen kolarikorjauksen aloittamista auton akku oli tyhjentynyt, koska varaosia oli jouduttu odottamaan viikon ajan. Akun lataamisen jälkeen oli havaittu, että automaattivaihteisen auton vaihdetta ei saatu pois pysäköintiasennosta. Vakuutuksenottaja oli ollut yhteydessä asianomaiseen merkkikorjaamoon, josta oli sanottu syyksi sähkölukon avautumattomuus ja neuvottu vapauttamaan se ruuvitaltalla vaihteenvalitsimen juuresta. Vakuutuksenottajan mukaan auton järjestelmää oli yritetty lukea tietokoneella naapurikorjaamon avustuksella, mutta vikaa ei ollut saatu pois.

Kun autoa oli lähdetty viemään merkkikorjaamolle suorittaen samalla koeajoa, auton moottori oli sammunut ja auto oli jouduttu viemään perille hinausautolla. Merkkikorjaamolla oli selvinnyt, että akun tyhjentyminen oli aiheuttanut vaihteenvalitsimen rikkoutumisen. Auton pysähtymisen syynä oli ollut moottorin rikkoutuminen, minkä syytä ei tiedetty. Vahinkoajankohdaksi vakuutuksenottaja oli ilmoittanut 21.7.2014. Asiassa myöhemmin saadun selvityksen mukaan myös auton käynnistysmoottori oli rikkoutunut.

Vakuutusyhtiö on ensin 18.8.2014 päivätyllä päätöksellään katsonut, ettei ollut selvitetty, että vahinko olisi aiheutunut A Oy:n tai sen henkilökunnan tuottamuksesta, joten vahinkoa ei korvattu vastuuvakuutuksesta. Sittemmin, kun oli selvinnyt, että auton vaihteenvalitsinta oli purettu A Oy:n korjaamolla, vakuutusyhtiö on pitänyt mahdollisena, että vaihteensiirtoon oli voinut tulla vaurio mekaanisessa käytössä tai avauksessa. Vakuutusyhtiö on maksanut H Oy:lle 935 euron korvauksen auton vaihteensiirron korjauksesta ja sen vaatimalta kahdelta seisontapäivältä korvauspäätöksellä 12.3.2015. Vakuutusyhtiön mielestä auton käynnistysmoottorin rikkoutuminen ja moottorivaurio eivät kuitenkaan voineet johtua A Oy:n menettelystä peltikorjauksessa. Tältä osin näyttötaakka oli H Oy:llä.

Asiakkaan valitus

H Oy on vaatinut vakuutusyhtiöltä auton moottorin ja käynnistysmoottorin 8 720,13 euron korjauskustannusten korvaamista sekä korvausta auton seisontapäiviltä 11 782,54 euroa eli yhteensä 20.502,67 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 20.10.2014 lukien.

H Oy on lausunut 27.1.2015 päivätyssä ratkaisupyynnössään, että asiassa oli kysymys vahingonkorvauksesta sopimussuhteessa, jolloin vahingonkärsijän oli näytettävä sopimuskumppanin toimintaan syy-yhteydessä oleva vahinko. Vapautuakseen korvausvastuusta sopimuskumppanin tulisi osoittaa toimineensa huolellisesti. Näyttövelvollisuus vahingon syystä oli siten omaisuutta vahinkohetkellä hallinneella osapuolella.

H Oy:n mukaan auto oli toiminut korikorjaamolle vietäessä moitteettomasti.

Korjaamolla auton akun varaus oli purkautunut, minkä vuoksi sähköisesti toimiva vaihteenvalitsin ei ollut toiminut. H Oy:stä oli neuvottu A Oy:tä ennen mitään muita toimenpiteitä soittamaan merkkikorjaamoon. Sen ohjeilla ongelma ei ollut korjaantunut, vaan A Oy oli ilmoittanut toimittavansa auton merkkikorjaamolle. H Oy oli olettanut, että auto siirrettäisiin kuljetusautolla, koska vaihteenvalitsin oli rikki. A Oy oli kuitenkin yrittänyt siirtää viallista autoa ajamalla, jolloin auto oli rikkoutunut.

Merkkikorjaamon ilmoituksen mukaan vaihteenvalitsinta oli yritetty purkaa ennen auton tuomista merkkikorjaamolle. Se oli ollut kiinni vain yhdellä pultilla ja rikkoutunut.  A Oy oli myöntänyt yrittäneensä purkaa vaihdinta ennen auton toimittamista merkkikorjaamolle. Käynnistysmoottori oli korjaamon mukaan "sulanut" eli autoa oli korjaamolla tai sinne vietäessä yritetty käynnistää niin pitkään, että käynnistysmoottori oli rikkoutunut. Myös auton moottori oli rikkoutunut A Oy:n hallinta-aikana. H Oy:n mielestä oli ilmeistä, että tämä liittyi joko vaihteenvalitsimen tai käynnistysmoottorin rikkoutumiseen taikka niiden yhteisvaikutukseen. Auto oli ollut A Oy:n hallussa vahinkojen ilmetessä ja sen jälkeen, kun A Oy oli ilman tarvittavaa asiantuntemusta yrittänyt purkaa vaihteenvalitsinta, joten syy-yhteys korjaamon toiminnan ja vahingon välillä oli ilmeinen.

Vapautuakseen korvausvastuusta A Oy:n olisi tullut osoittaa toimineensa huolellisesti, mitä ei ole tapahtunut. A Oy:n ei olisi ensiksikään pitänyt purkaa vaihteenvalitsinta. Toiseksi viallinen auto olisi ajamisen sijasta tullut viedä merkkikorjaamoon kuljetusautolla. Vakuutusyhtiön mukaan käynnistysmoottorin rikkoutuessa mitään vikaan viittaavaa ei ollut ilmennyt ja korjaamo oli antanut selvityksen, jonka mukaan auton vaihteenvalitsin oli ollut viallinen korjaamon henkilökunnan siirtäessä autoa ajamalla merkkikorjaamolle. Auton vaihteet eivät olleet menneet kolmatta vaihdetta isommalle eikä auto yrityksestä huolimatta ollut kulkenut kovempaa kuin 60 kilometriä tunnissa. Tästä huolimatta autolla oli yritetty ajaa ilmeisesti moottoritietä. Huolellisesti toimivalle ammattihenkilölle olisi pitänyt olla selvää, että autoa ei tullut ajaa ennen vian korjaamista.

Vakuutusyhtiö ei ollut osannut kertoa, mistä muusta syystä kuin A Oy:n toiminnan seurauksena käynnistysmoottori ja moottori olisivat rikkoutuneet. A Oy:n menettelyn huolellisuutta ei ollut osoitettu pelkästään sen oman kertomuksen perusteella. H Oy on katsonut riittävällä todennäköisyydellä osoittaneensa auton vahinkojen olevan todennäköinen seuraus joko A Oy:n suorittamasta vaihteen valitsimen purkamisesta tai siitä aiheutuneen vian ja viallisella autolla ajamisen yhteisvaikutuksesta. Sen vuoksi vakuutusyhtiö oli velvollinen korvaamaan aiheutuneet vahingot A Oy:n vastuuvakuutuksen perusteella.

H Oy on 24.3.2014 päivätyssä lisäkirjelmässään lausunut muun muassa, että merkkikorjaamolla vahingon jälkeen havaittu auton vaihteenvalitsimen purkamisyritys oli ollut sen lukituksen poistamisen kannalta tarpeeton toimenpide. Merkkikorjaamolta saatujen tietojen mukaan käynnistysmoottori ei ollut hajonnut kulumisen seurauksena, vaan se oli "sulanut". H Oy ei tiennyt, mitä auton käynnistysmoottorille oli A Oy:n korjaamolla tai autoa merkkikorjaamoon ajettaessa tehty. Se oli voinut rikkoutua korjaamon toimenpiteiden seurauksena tai rikkoutuminen oli voinut olla seurausta moottorin rikkoutumisesta tai moottorin rikkoutumista seuranneesta käytöstä. H Oy:n mukaan viallinen automaattinen vaihteensiirto oli myös voinut ajettaessa aiheuttaa auton moottorin vaurion. Vaihteensiirron viallisuus oli tässä tapauksessa riidatonta.

Vaatimansa seisontapäiväkorvauksen osalta H Oy on lausunut, että auto oli ollut sen päivittäisessä ansiokäytössä. Ajoneuvon korvaaminen tilapäisesti toisella ajoneuvolla näin lyhyellä aikavälillä ei ollut viranomaismääräysten vuoksi mahdollista. Tilitoimiston todistuksen mukaan ansionmenetystä oli aiheutunut 535,57 euroa vuorokaudessa ja auto oli vahingon vuoksi ollut korjattavana 22.7.2014 - 15.8.2014 välisen ajan eli yhteensä 24 päivää. Vakuutusyhtiön ilmoittaman korvauksen jälkeen seisonta-ajaksi jäi 22 päivää ja korvausmääräksi siten 11 782,54 euroa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on 13.3.2015 päivätyssä vastineessaan kiistänyt H Oy:n korvausvaatimuksen auton moottorin ja käynnistysmoottorin korjauskustannuksista sekä niihin liittyvästä seisonta-ajasta. Kyseiset vauriot eivät olleet aiheutuneet A Oy:n tai sen työntekijöiden toiminnasta.

H Oy oli väittänyt käynnistysmoottorin sulamisen johtuneen siitä, että autoa olisi A Oy:n korjaamolla tai merkkikorjaamoon viedessä yritetty käynnistää niin pitkään, että käynnistysmoottori oli rikkoutunut. A Oy:n selvityksen mukaan korjaamon työntekijä oli moottorin sammumisen jälkeen yrittänyt käynnistämistä vain yhden kerran. Tämä oli luonnollista eikä mitään starttimoottorin vikaan viittaavaa tuolloin ilmennyt. Autoa ei muutenkaan ollut tarvetta käynnistää useasti sinä aikana, kun se oli ollut A Oy:n hallinnassa eikä autoa ollut käytetty siten, että käynnistysmoottori olisi sen vuoksi voinut rikkoutua. Käynnistysmoottori oli kuluva osa ja auton käyttöönottovuosi oli 2007. Auton päivittäinen käyttö ambulanssina huomioiden oli ilmeistä, että auto oli käynnistetty satoja, ellei jopa tuhansia kertoja ennen käynnistysmoottorin rikkoutumista. Oli todennäköistä, että käynnistysmoottori oli tullut käyttöikänsä päähän ja rikkoutunut siinä itsessään olevan vian vuoksi.

Autoa oli lähdetty ajamaan merkkikorjaamolle, jotta vaihteensiirrossa ollut vika olisi voitu selvittää ja korjata. Ajon aikana vaihteet eivät olleet menneet kolmatta vaihdetta suuremmalle, jolloin nopeus ei noussut korkeammalle kuin noin 60 kilometriin tunnissa. Tästä syystä auto oli ajettu pienemmälle tielle, jossa moottorivaurio oli ilmennyt. Vakuutusyhtiön mukaan normaalikuntoinen moottori kesti kyllä korkeammatkin kierrokset, jos vaihteisto ei vaihda isommalle vaihteelle.

Auto oli automaattivaihteinen, joten kuljettajan virhe tai tahallinen väärä vaihteensiirto ei ollut mahdollinen. Tällä perusteella ja käytetyn ajonopeuden vuoksi vakuutusyhtiö ei ole pitänyt moottorin rikkoutumista mahdollisena ilman moottorissa ollutta vanhaa A Oy:n menettelystä riippumatonta mekaanista vauriota.

Vakuutusyhtiön mukaan A Oy:n toiminnalla ei ollut syy-yhteyttä käynnistysmoottorin ja moottorin vaurioihin, vaan A Oy oli toiminut autoa korjatessaan huolellisesti. Ainoa A Oy:n vahingoksi laskettava huolimattomuus oli vaihteenvalitsimen suojusten kiinnittämättä jättäminen vaihteensiirron aukaisemisen jälkeen täysin merkkikorjaamolta saatujen ohjeiden mukaan. Vaihteensiirron hajoaminen oli saattanut johtua tästä ja kyseinen vaurio olikin korvattu vastuuvakuutuksesta. Teknisen selvityksen perusteella vaihteensiirtomekanismin toimimattomuus ei kuitenkaan aiheuta käynnistysmoottorin tai moottorin vaurioita. A Oy ei ollut muullakaan toiminnallaan aiheuttanut kyseisiä vaurioita, vaikka ne olivatkin ilmenneet auton ollessa sen hallinnassa. Vastuuvakuutusyhtiön korvausvelvollisuus ei ollut vakuutuksenottajan korvausvelvollisuutta laajempi, joten vahinkoa ei ollut tältä osin korvattu vastuuvakuutuksen perusteella.

Sopimusoikeudellisten sääntöjen mukaisesti A Oy:llä oli näyttövelvollisuus siitä, etteivät auton käynnistysmoottorin ja moottorin vauriot olleet syntyneet heidän toimintansa seurauksena. A Oy oli tämän tehnyt kertomalla tapahtumat ajoneuvon ollessa heidän hallinnassaan. Myöskään H Oy ei ollut pyytänyt lausuntoa vaurioiden syy-yhteydestä, vaikka se olisi voinut vaivatta sen merkkikorjaamolta saada. Tapahtumankuvausten ja teknisen selvityksen perusteella oli hyvin epätodennäköistä, että käynnistysmoottorin tai moottorin vauriot olisivat johtuneet A Oy:n tai sen henkilökuntaan kuuluvan henkilön tuottamuksesta.  Näin ollen näyttötaakka asiassa oli siirtynyt korvauksen vaatijalle, jonka pitäisi pystyä osoittamaan, etteivät moottorin ja starttimoottorin vauriot olleet johtuneet osien normaalista iän tuomasta kulumisesta. Tällaista näyttöä ei ollut esitetty.

Vakuutusyhtiö on 20.4.2015 päivätyssä lisävastineessaan lausunut H Oy:n toimittamien merkkikorjaamon huoltopäällikkö T.J:n vastausten osalta, että huoltopäällikölle esitetyt kysymykset olivat niin yleisiä, etteivät ne juuri kertoneet puheena olevasta vahingosta. Vakuutusyhtiö on vedonnut autovahinkotarkastuksen teknisen asiantuntijansa P.A:n lausuntoon moottorin vaurioitumisesta. P.A:n mukaan auton siirtomatka merkkikorjaamolle ei ollut pitkä, joten moottoria ylikuormittavaan tilanteeseen ei ollut mahdollisuutta. Moottorin kuormitus kiihdytettäessä noin 60 kilometrin tuntivauhtiin oli olematon esimerkiksi verrattaessa nopeuden hidastamista tätä korkeammasta nopeudesta hitaaseen vauhtiin. Normaalikuntoinen moottori kestää nämä tilanteet, joten oli hyvin todennäköistä, että moottorissa oli ollut vanha mekaaninen vaurio. Moottorin käynnistäminen voi saada aikaan käynnistysmoottorin niin sanotun sulamisen. Moottorin vanha mekaaninen vika selittäisi myös sen, miksi käynnistysmoottori oli sulanut.

Vahingonkorvausasioissa todistelun keskeisiä kohteita ovat vahingonaiheuttajan tuottamus, aiheutunut vahinko, vahinkotapahtuman ja vahingon välinen syy-yhteys sekä vahingon määrä. Yleinen vahingonkorvausoikeuden lähtökohta on, että vahingonkärsijällä on todistustaakka kaikista edellä mainituista seikoista.

Sopimusperusteisessa vahingonkorvausvastuussa näyttötaakka on tuottamuksen osalta sillä, jolta korvausta vaaditaan. A Oy:llä oli siis näyttövelvollisuus siitä, että korjaamo oli noudattanut toiminnassaan asianmukaista huolellisuutta eivätkä ambulanssin starttimoottorin ja moottorin vauriot olleet aiheutuneet korjaamon teosta tai laiminlyönnistä. Tästä näyttötaakasta voi vapautua esimerkiksi esittämällä näytön siitä, että vahinko oli johtunut sellaisesta syystä, joka ei kuulu korjaamon vastuulle. Muilta osin todistustaakka säilyy vahingonkärsijällä, jolla on näyttövelvollisuus muun muassa siitä, että vahinko on syy-yhteydessä vastuuperusteena olevaan tekoon tai laiminlyöntiin. A Oy ja vastuuvakuutusyhtiö eivät näin ollen vastanneet sellaisesta vahingosta, jolla ei ollut näytetty olevan syy-yhteyttä A Oy:n teon tai laiminlyönnin kanssa.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan asiassa oli esitetty riittävä näyttö siitä, että A Oy oli noudattanut toiminnassaan asianmukaista huolellisuutta, eivätkä riidanalaiset vauriot olleet aiheutuneet korjaamon teosta tai laiminlyönnistä. Tällöin korvauksen vaatijan on pystyttävä esittämään asiassa vastanäyttöä, jotta korvausvaatimus menestyisi.

Seisontapäivistä vaaditun korvauksen määrän osalta vakuutusyhtiö on lausunut, että korvauksen maksamiseksi tarvittiin lisätietoja siitä, kuinka suuri ansionmenetys H Oy:lle oli todellisuudessa aiheutunut siitä, että yksi ambulanssi oli ollut käyttökelvoton heinäkuussa 2014. Viivästyskoron osalta vakuutusyhtiö on vedonnut korvauksenhakijan näyttövelvollisuuteen vahingon määrästä sekä vakuutussopimuslain 70 §:ään. Mikäli lautakunta vastoin vakuutusyhtiön käsitystä suosittaisi maksamaan lisäkorvausta, maksetaan seisontapäivien korvausvaatimusten korotetulle osuudelle vakuutussopimuslain mukaisesti korkoa vasta kuukauden kuluttua korvausvaatimuksen ja sen perusteiden esittämisestä.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut A Oy:lle vakuutuksenottajana tilaisuuden esittää oma näkemyksensä asiasta. A Oy ei ole annetussa määräajassa toimittanut kannanottoaan lautakunnalle.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, olivatko H Oy:n omistaman ambulanssin käynnistysmoottorille ja moottorille aiheutuneet vauriot olleet seurausta auton korikorjauksen suorittaneen vakuutuksenottaja A Oy:n henkilökunnan huolimattomasta menettelystä ja siten korvattavia A Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kysymyksessä olevaan toiminnan vastuuvakuutukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 201.1 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vakuutukseen sovellettavien moottoriajoneuvojen tai pienkoneiden huoltoa ja korjausta koskevien erityisehtojen kohdan 1 mukaan vakuutusturvaehdosta 201, Toiminnanvastuu, käsiteltävän, huolehdittavan tai muutoin haltuunotetun taikka -uskotun omaisuuden vahinkoa koskevasta rajoituksesta poiketen vakuutusturva korvaa myös huollettavaksi tai korjattavaksi otetulle asiakkaan moottoriajo-neuvolle tai pienkoneelle aiheutuneen vahingon.

Asian arviointi

Kysymyksessä olevasta toiminnan vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen mukaan sellaisia vahinkoja, joista vakuutuksenottaja on korvausvastuussa voimassa olevan oikeuden mukaan. Vahingonkorvausvelvollisuuden aiheuttaa pääsääntöisesti vain tuottamuksellisesti tai tahallisesti aiheutettu vahinko. Tuottamuksella tarkoitetaan vaadittavan huolellisuuden laiminlyömistä.

Tässä tapauksessa vahinko on aiheutunut A Oy:n ja H Oy:n välisessä sopimussuhteessa, jonka sisältönä on ollut H Oy:n omistamalle autolle A Oy:n toimesta suoritettu korikorjaus. Vahingon ilmetessä auto on ollut A Oy:n käsiteltävänä ja hallinnassa. Näissä olosuhteissa A Oy:n on vapautuakseen korvausvastuusta osoitettava menetelleensä huolellisesti ja näytettävä lähtökohtaisesti myös vahingon aiheutuneen sen toimintamahdollisuuksien ulkopuolella olleesta syystä.

Asiassa on riidatonta, että auto oli ollut ajokuntoinen sitä A Oy:n korjaamolle tuotaessa. Vakuutusyhtiön mukaan auton vaihteenvalitsimen rikkoutumisen oli katsottava aiheutuneen A Oy:n virheellisestä menettelystä.

Lautakunnalle toimitetun asiakirjaselvityksen perusteella ei ole mahdollista todeta, mistä teknisistä syistä myös auton käynnistysmoottori ja moottori olivat rikkoutuneet. Edes moottorivian laatu tai autolla ajettu kilometrimäärä eivät ilmene asiakirjoista. Lautakunta pitää kuitenkin mahdollisena, että automaattivaihteisen auton vaihteiston viallisuus on voinut johtaa myös auton moottorin ja käynnistysmoottorin rikkoutumiseen A Oy:n työntekijöiden kuljettaessa autoa ja yrittäessä käynnistää sitä. A Oy:n ja vakuutusyhtiön puolelta ei ole esitetty vastanäyttöä siitä, miksi tällainen vahinkomekanismi ei ylipäätään olisi voinut tulla kysymykseen, sen paremmin kuin siitäkään, että auton käynnistysmoottorin ja moottorin rikkoutumisen syynä olisi ollut jokin A Oy:n henkilökunnan menettelystä riippumaton seikka. A Oy ei myöskään ole selvittänyt, miksi auto oli päätetty jo todetusta vaihteistoviasta huolimatta viedä merkkikorjaamolle ajamalla sen sijaan, että auton korjaamolle viemiseksi olisi tilattu kuljetus, mikä varovaisena menettelynä olisi poistanut lisävahinkojen mahdollisuuden.

Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, ettei A Oy, joka oli jo todennut auton vaihteensiirron rikkoutumisen, ole näyttänyt menetelleensä huolellisesti estääkseen toteamastaan viasta mahdollisesti aiheutuvien lisävahinkojen syntymisen. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että A Oy on vastuussa myös auton käynnistysmoottorin ja moottorin rikkoutumisen H Oy:lle aiheuttamasta vahingosta, ja että vahinko tulee korvata A Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Näin ollen vakuutusyhtiön tulee korvata H Oy:n vaatimat auton 8 720,13 euron korjauskustannukset korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 20.10.2014 lukien. Vakuutusyhtiön tulee myös maksaa H Oy:lle korvaus auton käyttöhyödyn menetyksestä edellä mainittujen vikojen vaatimalta korjausajalta 22.7.2014 - 15.8.2014 H Oy:n vaatimilta 22 päivältä.

H Oy:n käyttöhyödyn menetyksestä vaatiman korvauksen osalta vakuutusyhtiö on kuitenkin 20.4.2015 päivätystä vastauksestaan ilmenevällä tavalla ilmoittanut tarvitsevansa H Oy:ltä lisätietoja päiväkohtaisen korvauksen suuruuden määrittämiseksi. Lautakunta, jolle mainittuja lisätietoja ei ole toimitettu ennen tämän ratkaisusuosituksen antamista, pitää vakuutusyhtiön korvauksen laskemiseksi esittämää selvityspyyntöä perusteltuna. Näin ollen H Oy:n tulee vakuutussopimuslain 69 §:n nojalla niin halutessaan toimittaa korvauksen maksamiseksi vakuutusyhtiölle sen pyytämät tiedot. Vakuutussopimuslain 70 §:n 1 ja 3 momentin mukaan vakuutusyhtiö ei ole velvollinen maksamaan tältä osin laskettavalle korvausmäärälle viivästyskorkoa ennen kuin kuukausi on kulunut siitä, kun vakuutusyhtiö oli saanut korvauksen laskemiseksi tarvitsemansa selvitykset.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan H Oy:lle auton 8 720,13 euron korjauskustannukset korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.10.2014 lukien. Vakuutusyhtiön tulee myös maksaa korvaus ajalla 22.7.2014 - 15.8.2014 aiheutuneesta auton käyttöhyödyn menetyksestä H Oy:n vaatimilta 22 päivältä vakuutusyhtiön pyytämien korvausmäärän laskemiseksi tarvittavien selvitysten toimittamista vastaan.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos

Sihteeri Isokoski

Jäsenet:

Makkula

Paloranta

Pesonen

Sarpakunnas

Vainio