Haku

VKL 560/13

Tulosta

Asianumero: VKL 560/13 (2014)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 18.11.2014

Lakipykälät: 57

Mikä oli tulipalossa tuhoutuneen rakennuksen päivänarvo? Kenen arvioon rakennuksen vakuutusmäärä oli perustunut?

Tapahtumatiedot

Vakuutettu A:n omistama, 1800-luvulla rakennettu, työhuoneeksi muutettu entinen asuinrakennus tuhoutui korjauskelvottomaksi syyskuussa 2012 sattuneessa tulipalossa. A haki vahingosta korvausta kotivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi, että rakennuksen jälleenhankinta-arvo olisi ollut 121.181 euroa ja päivänarvo vahinkohetkellä 18 % jälleenhankinta-arvosta. Päivänarvokorvauksena maksettiin siten 21.813 euroa. Lisäksi maksettiin 10.000 euron korvaus tuhoutuneesta irtaimistosta.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen. Vakuutusyhtiö ei ole arviossaan ottanut huomioon rakennuksen kuntoa ylläpitäneiden korjaustöiden vaikutusta. A vaatii korvauksena koko rakennuksen vakuutusmäärää, joka on ollut 41.465 euroa. Vakuutusmäärä on aikanaan vuonna 2004 päätetty A:n ja vakuutusyhtiön edustajan neuvottelujen perusteella ja sitä on nostettu vuosittain. Talo on ollut hyväkuntoinen ja asuinkelpoinen ja sen arvo on ollut noin 250.000 euroa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa näkemyksensä rakennuksen arvosta. Yhtiö toteaa, ettei vuonna 2004 vakuutuksen tekotilanteessa käydyistä neuvotteluista A:n ja vakuutusyhtiön edustajan välillä ole enää saatavissa selvitystä. A:lle on kuitenkin vuosittain lähetetty vakuutuskirja, jossa kehotetaan asiakasta huolehtimaan vakuutusmäärän oikeellisuudesta. Yhtiö katsoo, että A on itse ollut vastuussa siitä, että vakuutusmäärä on oikea. Vakuutusmäärä ei ole perustunut sillä tavalla yhtiön edustajan arvioon, että yhtiö vastaisi vakuutussopimuslain 57.2 §:n mukaisesti koko ylivakuutetusta vakuutusmäärästä.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt palaneen rakennuksen arvosta asiantuntijalausunnon DI Seppo Petrowilta. Arvio on tapahtunut Finanssialan keskusliiton ohjeen ”Rakennuksen hinnan arviointi 2014” mukaan.

Petrow toteaa, että arvion kohteena on puurakenteinen, 1800-luvulla rakennettu asuinrakennus, joka tulipalossa syyskuussa 2012 on vaurioitunut korjauskelvottomaksi. Rakennuksesta ei ole käytettävissä piirustuksia, sokkelin mittatietoja tms. Rakennuksen huoneluku on neljä ja vakuutuskirjassa mainittu bruttoala 112 neliömetriä. Rakennuksessa on sähkö ja lämmitys on tapahtunut puulla ja sähkölämmittimillä. Rakennusta ei ole liitetty kunnalliseen käyttöveteen eikä viemäriverkostoon. Rakennus on hirsirakenteinen ja julkisivut ovat pääosin hirsipintaiset ja osin lautaverhotut. Rakennuksen sokkeliperustus on kivilohkareista. Alapohja on todennäköisesti puurakenteinen lankkulattia, jossa on matala ryömintätila. Rakennus on ollut pitkähkön ajan tyhjillään, mutta viime vuosina sitä on käytetty työtilana ja varastona. Rakennukseen ei ole tehty peruskorjauksia ja ylläpitoa on laiminlyöty. Korjaustarve on ollut ilmeinen.

Vastaavan rakennuksen uudishinta alueellisen hintatason mukaan tammikuun 2014 tasossa on 1390 euroa/neliömetri. Hinnat on korjattu vahinkohetken tasoon Haahtela-hintaindeksillä. Uudishintaa arvioitaessa kustannusarviota laskevat sisäpuolisten pintojen vaatimaton taso, kalustuksen ja varusteiden vaatimaton määrä ja taso, yksinkertainen ja tasoltaan vaatimaton suunnitteluratkaisu, halvin mahdollinen rakennuksen vaipparatkaisu ja vaatimaton ilmanvaihto. Palaneen rakennuksen kunto on ollut välttävä-heikko. Rakennuksen nykyhinnan arvioinnin perusteena on ollut kunto, jota on pyritty arvioimaan aineistossa olleiden valokuvien perusteella.

Petrow katsoo, että rakennuksen uudishinta (jälleenhankinta-arvo) on vahinkohetkellä ollut 114.000 euroa (ALV 0 %). Rakennuksen nykyhinta (päivänarvo) on ollut 23.000 euroa (ALV 0 %) ja nykyhintaprosentti 20 %.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, mikä on ollut tulipalossa korjauskelvottomaksi vaurioituneen rakennuksen päivänarvo. Lisäksi on kyse siitä, sitooko vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä vakuutusyhtiötä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain (28.6.1994/543) 57 §:n mukaan omaisuus tai etuus on ylivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuuden tai etuuden oikeaa arvoa suurempi. (1 mom.) Vakuutuksenantaja ei ole velvollinen korvaamaan ylivakuutetulle omaisuudelle tai etuudelle sattuneen vakuutustapahtuman johdosta enempää kuin vahingon peittämiseksi tarvittavan määrän. Jos kuitenkin vakuutusmäärä olennaisesti perustuu vakuutuksenantajan tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus on suoritettava vahingon määräisenä, kuitenkin enintään vakuutusmäärän mukaisena. (2 mom.)

Vakuutusehtojen kohdan 5.2.1 (Palo tai noki) mukaan vakuutuksesta korvataan irtipäässeestä tulesta aiheutunut vahinko sekä tulisijasta tai lämmityslaitteesta äkillisesti ja arvaamattomasti nousseesta noesta aiheutunut vahinko. Ehtojen kohdan 8.1 (Omaisuuden arvo) mukaan vahinkotapahtuman sattuessa määritetään omaisuuden arvo. Vahingon määrä lasketaan vahinkohetkellä vallinneen hintatason mukaisesti. Omaisuuden arvo määritetään joko jälleenhankinta-arvon tai päivänarvon mukaan. Jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan omaisuuden hankkimiseen tarvittavaa rahamäärää. Päivänarvolla tarkoitetaan rahamäärää, joka saadaan, kun jälleenhankinta-arvosta vähennetään, mitä omaisuus on arvossa menettänyt iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun sellaisen syyn johdosta. Ehtojen kohdan 8.3.1 mukaan omaisuuden, vahingon ja korvauksen määrän arvioimisen perusteena on omaisuuden vakuutusarvo. Omaisuuden arvo on sen jälleenhankinta-arvo, ellei vakuutusehdoissa ole muuta mainittu tai muuta ole sovittu ja siitä tehty merkintää vakuutuskirjaan. Kun omaisuuden päivänarvo on alle 50 % jälleenhankinta-arvosta, omaisuus korvataan kuitenkin päivänarvosta.

10.12.2011 päivätyn vakuutuskirjan mukaan palaneen rakennuksen vakuutusmäärä on vakuutuskaudella 1.2.2012–31.1.2013 ollut 41.465 euroa.

Asian arviointi

1. Palaneen rakennuksen arvo

Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevan selvityksen mukaan tuhoutunut rakennus on ollut hirsirakenteinen, 1800-luvulla rakennettu, työhuone- ja varastokäytössä ollut entinen asuinrakennus, jonka bruttopinta-ala on ollut 112 neliömetriä. Huoneita on ollut neljä. Rakennuksessa on ollut sähköt ja lämmitys on tapahtunut puulla ja sähkölämmittimillä. Liityntää kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon ei ole ollut. Lautakunnan käytettävissä ei ole rakennuspiirustuksia, sokkelin mittatietoja tms. eikä selvitystä mahdollisesti tehdyistä peruskorjauksista.

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausuntoa DI Seppo Petrowilta, joka on katsonut, että rakennuksen päivänarvoprosentti on ollut 20. Jälleenhankinta-arvo ilman arvonlisäveroa on ollut 114.000 euroa ja päivänarvo 23.000 euroa. Lautakunta toteaa hankkimansa asiantuntijalausunnon ja muun käytettävissään olevan selvityksen perusteella, että rakennuksen päivänarvo on ollut alle 50 % jälleenhankinta-arvosta, joten korvaus tulee suoritettavaksi päivänarvon mukaisesti. Rakennuksen päivänarvona Vakuutuslautakunta pitää asiantuntijalausunnon mukaista 23.000 euroa lisättynä arvonlisäverolla.

2. Vakuutuskirjaan merkityn vakuutusmäärän merkitys

Edellä kerrottuun viitaten vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi ylittänyt vakuutetun rakennuksen todellisen arvon. Rakennus on siten ollut päivänarvoonsa nähden ylivakuutettu. Tuhoutuneen rakennuksen vakuutusmäärä on ollut 41.465 euroa, mikä A:n mukaan on päätetty neuvottelussa vakuutusyhtiön edustajan kanssa. A ei ole esittänyt tarkempaa selvitystä siitä, mitä neuvotteluissa on puhuttu ja kenen arvioon vakuutusmäärä on perustunut. Vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan selvitystä 2004 käydyn neuvottelun sisällöstä ei ole enää mahdollista hankkia. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei sen käytettävissä olevien selvitysten perusteella voida todeta, että vakuutusmäärä olisi perustunut vakuutusyhtiön edustajan tekemään arvioon. Vakuutusyhtiö ei siten ole velvollinen maksamaan vahingosta enempää kuin sen todellisen määrän eli tuhoutuneen rakennuksen päivänarvoa vastaavan määrän.

Lopputulos

Edellä kerrottuun viitaten Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle lisäkorvausta viivästyskorkoineen siten, että tuhoutuneen rakennuksen päivänarvo on 23.000 euroa lisättynä arvonlisäverolla.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Melander, puheenjohtaja
Laine, sihteeri

Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vaitomaa

Tulosta