Haku

VKL 560/10

Tulosta

Asianumero: VKL 560/10 (2011)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 27.05.2011

Yksityishenkilön vastuu Säilytettävänä tai huolehdittavana oleva omaisuus

Vahinkoilmoituksen mukaan lausunnonpyytäjän omakotitalon katon metallinen lumieste oli irronnut 29.3.2010 ja pudonnut lumineen lausunnonpyytäjän pojan omistaman auton päälle. Auto oli vaurioitunut. Vahinkoilmoituksen mukaan kysymys on ollut harrasteautosta. Korvausta haettiin lausunnonpyytäjän vastuuvakuutuksesta. 

Vakuutusyhtiön päätös
Yhtiö on antanut korvauspäätöksen 28.5.2010. Yhtiö on evännyt korvauksen rajoitusehdon 4.2 perusteella. Auto on ollut säilytyksessä lausunnonpyytäjän pihalla ja ollut heillä huolehdittavana. Rajoitusehdon 4.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka teon tai laiminlyönnin tapahtuessa on tai oli vakuutetun tai hänen kanssaan samassa taloudessa vakinaisesti asuvan henkilön hallussa, lainassa tai muutoin hänen hyödykseen käytettävänä, säilytettävänä taikka muulla tavoin käsiteltävänä tai huolehdittavana.
 
Lausunnonpyytäjä oli tehnyt uudelleenkäsittelypyynnön 16.6.2010, jossa hän oli todennut, että hänen poikansa on jo vuosia ollut omassa taloudessaan. Auto ei ollut lausunnonpyytäjän hallussa, lainassa tai hänen hyödyksi käytettävänä. Hän oli ainoastaan antanut pojalleen luvan antaa auton olla lausunnonpyytäjän pihalla, koska kerrostalossa asuessaan pojalla ei ollut mahdollisuutta auton paikoittamiseen. Auton avaimetkin olivat pojalla eikä lausunnonpyytäjällä.
 
Vakuutusyhtiö on käsitellyt asian uudelleen 23.6.2010 ja todennut, että uudelleenkäsittelyn yhteydessä ei ole tullut esille perustetta muuttaa 28.5.2010 tehtyä epäävää korvausratkaisua. Lausunnonpyytäjän pojan auto oli vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla säilytettävänä lausunnonpyytäjän kotipihalla, minkä johdosta vahinkoa ei korvata vastuuvakuutuksen perusteella.
 
Lausuntopyyntö
Lausunnonpyytäjä on tyytymätön yhtiön korvauspäätökseen ja pyytää lautakunnan lausuntoa asiasta. Lausunnonpyytäjä katsoo, että rajoitusehto 4.2 ei sovellu tapauksen arviointiin. Lausunnonpyytäjän poika on perheellinen, omassa taloudessaan pitkään asunut henkilö ja siinä mielessä ulkopuolinen. Pojan parkkeerattua autonsa väliaikaisesti lausunnonpyytäjän omakotitalon pihaan hän oli sallinut sen inhimillisistä syistä. Tällä perusteella korvausta pitäisi maksaa.
 
Vakuutusyhtiön vastine
Yhtiö kiistää vaatimuksen ja toteaa, että vahinkoilmoituksen mukaan kyseessä on ollut harrasteauto. Lausunnonpyytäjä on 16.6.2010 ilmoittanut, että hän oli antanut pojalle luvan antaa auton olla pihalla, koska kerrostalossa asuessaan hänellä ei ollut mahdollisuutta sen paikoittamiseen. Myöhemmin lautakunnalle lausunnonpyytäjä on esittänyt, että hän ei ole antanut lupaa auton säilyttämiseen pihallaan. Sen sijaan hän on kertonut, että hän ei ole vaatinut, että hänen poikansa veisi pihaan tuodun auton pois. Vakuutusyhtiö pitää ennen toista epäävää ratkaisua 23.6.2010 lausunnonpyytäjän antamaa selvitystä luotettavampana mutta katsoo kuitenkin, ettei sillä seikalla, onko lausunnonpyytäjä antanut luvan vai tosiasiallisesti sallinut auton säilyttämisen pihallaan, ole tapauksessa merkitystä. Riippumatta siitä, onko lausunnonpyytäjä antanut luvan vai ei, on katsottava, että lausunnonpyytäjä on tapauksessa ilmenevien seikkojen valossa hyväksynyt auton säilyttämisen pihassa. Koska vahingoittunut auto on ollut säilytettävänä, ei korvausta sen johdosta voida suorittaa.
 
Lautakunnan käytettävissä oleva selvitys
 
Lautakunnalla on ollut käytettävissä:
-          vahinkoilmoitus 18.4.2010
-          lausunnonpyytäjän kirjelmä 16.6.2010
-          vakuutusehdot 1.1.2010
 
Vakuutuslautakunnan lausunto
 
Vakuutusehto
 
Ehdon 4.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka teon tai laiminlyönnin tapahtuessa on tai oli vakuutetun tai hänen kanssaan samassa taloudessa vakinaisesti asuvan henkilön hallussa, lainassa tai muutoin hänen hyödykseen käytettävänä, säilytettävänä taikka muulla tavoin käsiteltävänä tai huolehdittavana.
 
Ratkaisu
 
Asiassa on kysymys siitä, onko lausunnonpyytäjän pojan auto ollut rajoitus­ehdossa 4.2 määritellyllä tavalla lausunnonpyytäjän hallussa, lainassa tai muutoin hänen hyödykseen käytettävänä, säilytettävänä taikka muulla tavoin käsiteltävänä tai huolehdittavana.
 
Vahinkoilmoituksen mukaan kysymyksessä on ollut vuonna 2004 hankittu harrasteauto, jota on rakennettu uusista osista vuosina 2005–2009. Auto on vahinkohetkellä ollut lausunnonpyytäjän omakotikiinteistöllä talon välittömässä läheisyydessä. Auto on ollut lausunnonpyytäjän kiinteistöllä pitkän ajan. Lausunnonpyytäjä on 16.6.2010 tarkentanut, että hän oli antanut pojalle luvan pitää autoa pihallaan, koska pojan kerrostaloyhtiössä ei ollut mahdollisuutta auton paikoittamiseen. Kuvatuissa olosuhteissa voidaan perustellusti katsoa, että auto on ollut lausunnonpyytäjän säilytettävänä rajoitusehdon 4.2 määrittelemällä tavalla. Tällä perusteella korvausta ei vastuuvakuutuksesta tule maksettavaksi.
 
Ratkaisevaa merkitystä ei ole sillä, etteivät lausunnonpyytäjä ja hänen poikansa mahdollisesti ole tehneet nimenomaista sopimusta pojan auton säilytettäväksi ottamisesta siten, että lausunnonpyytäjälle tuon nimenomaisen sopimuksen perusteella olisi syntynyt velvollisuus huolehtia siitä, ettei autolle aiheudu vahinkoja.
 
Lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.
 
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Sisula-Tulokas sekä jäsenet Eskuri, Karimäki, Norio-Timonen ja Rusanen. Sihteerinä toimi Saarikoski.
 
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia