Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottajalla oli 17.8.2000 alkanut kotivakuutus, jolla oli vakuutettuna 179 m2:n asuinrakennus, 36 m2:n talousrakennus/autokatos sekä koti-irtaimisto. Tätä ennen heillä oli ollut samassa vakuutusyhdistyksessä kotivakuutus osakehuoneistolleen. Vakuutukseen sisältyivät vastuu- ja oikeusturvavakuutukset. Vakuutuksenottajat olivat myös ottaneet samalta vakuutuksenantajalta vuonna 1997 syntyneelle tyttärelleen 11.8.1998 alkaneen lasten yksityistapaturmavakuutuksen ja 22.7.1999 alkaneen lasten tapaturma- ja sairausvakuutuksen. Vakuutusten vakuutuskausi oli vuosittain 1.10. -30.9. välinen aika ja vakuutusmaksujen eräpäivät 1.10. ja 1.4.
Vakuutusyhdistys irtisanoi 30.5.2001 päiväämällään kirjeellä kaikki vakuutukset päättymään 30.9.2001 viitaten kotivakuutuspakettinsa ehtojen kohtaan 16.3. Sen mukaan vahinkovakuutuksessa vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vakuutusyhdistelmä tai siihen liitetty lisävakuutus lakkaamaan vakuutuskauden päättyessä. Henkilövakuutuksessa vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa henkilövakuutus, joka on vakuutusyhdistelmään liittyvä lisävakuutus, lakkaamaan vakuutusmaksukauden lopussa. Siinä tapauksessa, ettei vakuutusmaksukaudesta ole sovittu, on vakuutuksenantajalla oikeus irtisanoa vakuutus kalenterivuoden lopussa. Vakuutusta ei kuitenkaan irtisanota sillä perusteella, että vakuutuksenottajan terveydentila on heikentynyt vakuutuksen ottamisen jälkeen eikä myöskään siitä syystä, että vakuutustapahtuma on sattunut.
Lausuntopyyntö
Vakuutusyhdistys sanoi irti kaikki perheen vakuutukset 30.5.2001 (kotivakuutus, lapsiturvavakuutus ja lapsen tapaturmavakuutus) viitaten vakuutusehtojen kohtaan 16.3, jonka mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus sanoa irti henkilövakuutus vakuutuskauden lopussa. Sen jälkeen kun vakuutus otettiin, perheen tytär on sairastunut dysfasiaan, mikä voi johtaa tulevaisuudessa suuriin lääkärikuluihin. Vakuutusyhtiö on tietoinen sairastumisesta ja se on korvannut joitakin laskuja sairauden johdosta. Mitään muita muutoksia, jotka olisivat voineet vaikuttaa vakuutusyhtiön päätökseen, perheen elämäntilanteessa ei ole tapahtunut. Irtisanomisen syyksi ei ole ilmoitettu vakuutustapahtumia tai sairautta, mutta koska mitään muutakaan syytä ei ole ilmoitettu, voidaan olettaa, että sairastuminen on ollut irtisanomisen todellinen syy.
Koska perhe ei pysty saamaan toisesta vakuutusyhtiöstä vastaavaa vakuutusta lapselle, jolla on jo todettu sairaus, tuntuu kohtuuttomalta, että vakuutusyhtiö saisi ilman minkäänlaista syytä irtisanoa vakuutuksen. Tämä olisi lojaliteettiperiaatteen vastaista. Vakuutuksenottaja pyytää lautakunnan lausuntoa siitä, onko vakuutusyhdistyksellä ollut oikeus irtisanoa vakuutukset, vai onko niin, että vakuutusyhdistys on velvollinen tulevaisuudessa korvaamaan kaikki sairaudesta aiheutuneet kulut, vaikka vakuutus on irtisanottu, koska sairaus on todettu vakuutuksen voimassaoloaikana.
Vakuutusyhdistyksen vastine
Kotivakuutus on vapaaehtoinen vakuutus ja vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa esinevakuutus vakuutuskauden lopussa vakuutusehtojen kohdan 16.3 mukaisesti. Irtisanomisella ei ole mitään yhteyttä henkilövakuutuksiin, jotka liittyvät esinevakuutukseen. Se perustuu täysin siihen riskiarviointiin, joka on tehty perheen kotivakuutuksesta. Syy kotivakuutuksen irtisanomiselle on, että perheellä on ollut useita ja osittain epätavallisia vahinkotapahtumia sinä aikana, kun he ovat olleet yhdistyksen asiakkaita.
Kotivakuutukseen liittyvät henkilövakuutukset on valitettavasti myös sanottava irti, sillä asiakassuhteen perustana täytyy olla esinevakuutus. Lapsella on synnynnäinen sairaus, eivätkä vakuutuksenottajat ole saaneet mitään epätavallisia korvauksia lapsen vakuutuksesta. Kotivakuutuksen irtisanomisella ei sen vuoksi ole mitään yhteyttä lapsen sairauteen. Lapsen terveydentila ei ole huonontunut vakuutuksen ottamisen jälkeen, sillä sairaus on synnynnäinen. Irtisanomisen perusteista, jotka ovat täysin perustuneet vapaaehtoisten esinevakuutusten riskien arviointiin, on informoitu myös vakuutuksenottajien asiamiestä.
22.4.1998–7.8.2000 välisenä aikana on korvattu viisi vahinkoa kotivakuutuksesta. Kaksi polkupyörää on varastettu, josta on korvattu 5.730 markkaa 22.4.1998. Vakuutuksenottajat ovat saaneet 45.000 markan korvauksen 3.4.2000, kun heiltä osakehuoneiston näytön yhteydessä varastettiin komerossa säilytettyjä koruja yli 60.000 markan arvosta. Henkilö, jota he eivät tunteneet, kulki valvomatta huoneistossa ja vakuutuksenottajien ilmoituksen mukaan hänellä oli aikaa etsiä komerosta ja varastaa korut ilman, että he huomasivat mitään. Perhe otti uuden vakuutuksen 17.8.2000 omakotitaloon. Huhtikuussa 2001 tehtiin vahinkoilmoitus talon varastohuoneen kattovuodosta mutta tästä vahingosta korvaus evättiin.
Vakuutusyhdistys katsoo, että riski perheen kodin vakuuttamiselle ei ole suhteessa saatuihin vakuutusmaksuihin, minkä vuoksi vakuutusehtojen mukaisesti kotivakuutus on irtisanottu.
Vakuutuslautakunnan lausunto
Vakuutussopimuslain 16 §:n mukaan vahinkovakuutuksen ehdoissa voidaan määrätä, että vakuutuksenantajan vastuu jatkuu vakuutuskauden kerrallaan, jollei jompikumpi sopimuspuoli irtisano sopimusta (jatkuva vahinkovakuutus). Vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa jatkuva vahinkovakuutus päättyväksi vakuutuskauden lopussa. Irtisanomista koskeva ilmoitus on lähetettävä vakuutuksenottajalle viimeistään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä.
Saman lain 17 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantaja ei saa irtisanoa henkilövakuutusta muissa kuin tässä pykälässä ja 25, 27 ja 39 §:ssä säädetyissä tapauksissa. 2 momentin mukaan sellaisen tapaturmavakuutuksen ja sairausvakuutuksen ehdoissa, jonka vakuutusmaksu on sovittu suoritettavaksi säännöllisin väliajoin (vakuutusmaksukausi), voidaan määrätä, että vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi vakuutusmaksukauden lopussa. Jos vakuutusmaksukaudesta ei ole sovittu, vakuutuksenantajalla on vastaavasti oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi kalenterivuoden lopussa. Vakuutusta ei kuitenkaan saa irtisanoa sen vuoksi, että vakuutetun terveydentila on vakuutuksen ottamisen jälkeen huonontunut, eikä sen vuoksi, että vakuutustapahtuma on sattunut.
Irtisanomista koskeva ilmoitus on 17 §:n 3 momentin mukaan lähetettävä vakuutuksenottajalle viimeistään kuukautta ennen vakuutusmaksukauden päättymistä tai, jos vakuutusmaksukaudesta ei ole sovittu, viimeistään kuukautta ennen kalenterivuoden päättymistä.
Vakuutuksenottajilla olleita vakuutuksia koskevien yleisten vakuutusehtojen kohtaan 16.3 on otettu edellä mainittuja lain säännöksiä vastaavat määräykset vakuutusten irtisanomisesta.
Lautakunta toteaa, että asiakirjojen perusteella kyse on ollut vakuutussopimuslain 16 §:n ja 17 §:n 2 momentin mukaisista vakuutuksista, jotka vakuutuksenantaja saa lain mukaan irtisanoa päättymään vakuutuskauden tai vakuutusmaksukauden lopussa, mikäli tästä on otettu määräys vakuutussopimuksen ehtoihin. Vakuutusyhtiö on ottanut tällaisen määräyksen puheena olevien vakuutusten vakuutusehtoihin.
Vakuutussopimuslain ja vakuutusehtojen mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa jatkuva vahinkovakuutus sekä tapaturma- ja sairausvakuutus päättymään vakuutuskauden / vakuutusmaksukauden lopussa. Irtisanomista koskeva ilmoitus on lähetettävä vakuutuksenottajalle viimeistään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä. Laki ei tällaisessa tapauksessa edellytä, että vakuutuksenantaja perustelee jatkuvan vahinkovakuutuksen irtisanomisen. Tapaturma- ja sairausvakuutuksen osalta vakuutusta ei kuitenkaan saa irtisanoa vakuutetun terveydentilan heikentymisen tai vakuutustapahtuman sattumisen vuoksi. Vakuutussopimuslain ja sitä koskevan hallituksen esityksen (HE 114/1993 vp) mukaan muulla perusteella tämän tyyppisen jatkuvan vakuutuksen irtisanominen on sallittua. Irtisanomisperuste ei kuitenkaan saa olla hyvän vakuutustavan vastainen.
Lautakunnan käytettävissä olevista asiakirjoista ei ilmene, että tässä tapauksessa vakuutuksenottajien tyttären yksityistapaturmavakuutuksen ja sairausvakuutuksen irtisanomisen syynä olisi ollut vakuutussopimuslain 17 §:n 2 momentissa mainittu kielletty peruste. Vakuutusyhdistys on ilmoittanut vakuutusyhdistelmän irtisanomisen syyksi vakuutuksenottajille sattuneet useat, vakuutusyhdistyksen mielestä osin epätavalliset vahinkotapahtumat. Tyttären henkilövakuutukset on irtisanottu, koska vakuutusyhdistyksen mukaan asiakassuhteen tulee perustua esinevakuutukseen.
Lautakunta toteaa, että irtisanomisilmoitus on lähetetty vakuutuksenottajalle lain ja sopimusehtojen edellyttämässä ajassa. Asiakirjoista ei myöskään ilmene, että henkilövakuutukset olisi irtisanottu vakuutetun terveydentilan huonontumisen tai sattuneen vakuutustapahtuman vuoksi. Lautakunnan käsityksen mukaan asiakaskohtaisen riskin arviointiin perustuvaa irtisanomista ei myöskään voida pitää hyvän vakuutustavan vastaisena.
Edellä olevan vuoksi lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö on menetellyt vakuutusten irtisanomisessa vakuutussopimuslain ja vakuutusehtojen mukaisesti.
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo ja jäsenet, Saikkonen ja Salminen. Jäsenten Kojo ja Korpiola eriävä mielipide on tämän lausunnon liitteenä. Sihteerinä toimi Isokoski.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Jäsenten Kojo ja Korpiola eriävä mielipide:
Vakuutusyhdistys on ilmoittanut vakuutusyhdistelmään kuuluvien vahinkovakuutusten irtisanomisen syyksi vakuutuksenottajille sattuneet useat, vakuutusyhdistyksen mielestä osin epätavalliset vahinkotapahtumat. Irtisanomisilmoitus on lähetetty vakuutuksenottajille lain ja sopimusehtojen edellyttämässä ajassa. Asiakirjoista ei muutoinkaan ilmene, että vakuutusyhdistys olisi menetellyt vahinkovakuutukset irtisanoessaan vakuutussopimuslain tai sopimusehtojen vastaisesti.
Syyksi sille, että myös vakuutuksenottajien tyttären henkilövakuutukset on irtisanottu, vakuutusyhdistys on ilmoittanut, että asiakassuhteen tulee perustua esinevakuutukseen. Asiakirjoista ei sinänsä tältäkään osin ilmene, että henkilövakuutukset olisi irtisanottu vakuutussopimuslain 17 §:n 2 momentissa kielletystä syystä.
Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n 1 momentin (sellaisena kuin se on laissa 1259/94) mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen mukainen hinta on kulutushyödykkeen laatu ja yleinen hintataso huomioon ottaen kohtuuton, voidaan sitä sovitella. Jos tällaisen sopimuksen muu sopimusehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, voidaan ehtoa sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olosuhteet ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat. Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan 2 momentin mukaan, jollei 2 §:stä muuta johdu, sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.
Vakuutetun suojaamiseksi vakuutussopimuslaissa on rajoitettu vakuutuksenantajan oikeutta jatkuvien henkilövakuutusten irtisanomiseen verrattuna vahinkovakuutuksiin. Syynä irtisanomisoikeuden rajoittamiselle on ollut hallituksen esityksen yleisperustelujen mukaan se, että loukkaantumisen tai sairastumisen vuoksi vakuutetulle ei välttämättä enää myönnettäisi uutta vakuutusta. Vakuutusyhdistyksen markkinoimassaan vakuutusyhdistelmässä nyt noudattama käytäntö, jonka mukaan vakuutuksenantajan tekemästä vahinkovakuutuksen irtisanomisesta automaattisesti seuraa, että myös vakuutuksenottajalla tai hänen perheenjäsenellään oleva henkilövakuutus irtisanotaan ilman, että vakuutetulle tarjotaan mahdollisuutta korvaavaan, vakuutusyhdistelmästä riippumattomaan henkilövakuutukseen, voi johtaa vakuutetun kannalta hallituksen esityksessä mainittuun tilanteeseen, jossa hän ei terveydentilansa vuoksi enää saa muualta uutta vakuutusta.
Tässä tapauksessa vakuutuksenottajien tyttären terveydentilan vuoksi on kyseenalaista, myönnettäisiinkö hänelle enää sairausvakuutusta muusta vakuutusyhtiöstä. Sillä, johtuuko vakuutetun tila synnynnäisestä vai muusta syystä, ei ole tämän asian arvioimisen kannalta merkitystä. Vakuutusyhdistyksen noudattama irtisanomismenettely mahdollistaisi myös sen, että vakuutuksenantaja voisi yksittäisten vakuutussopimusten osalta kiertää lain 17 §:n 2 momentin irtisanomiskieltoa yksinkertaisesti irtisanomalla ensin henkilövakuutuksen voimassaolon edellytyksenä olevan vahinkovakuutuksen.
Tämän vuoksi katsomme, että vakuutusyhdistyksen menettely, jossa se on vahinkovakuutusten lisäksi irtisanonut myös vakuutuksenottajien tyttären henkilövakuutukset, johtaa tässä tapauksessa kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuuttomuuteen. Näin ollen katsomme, ettei vakuutusyhdistyksellä ole ollut oikeutta sanottujen henkilövakuutusten irtisanomiseen, vaan ne tulee saattaa uudelleen voimaan entisin ehdoin vakuutuksenottajien niin halutessa.