Tapahtumatiedot

Vakuutettujen asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajien asunnon pyykinpesukoneen viallinen hana oli vuotanut aiheuttaen mittavia vesivahinkoja talon rakenteille. Vahinkoilmoituksen mukaan vahinko on todettu 2.9.2012. Asunto-osakeyhtiö hakee korvausta vahingosta asukkaan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö ei ole 23.10.2012 antamansa korvauspäätöksen mukaan korvannut vahinkoa, koska asukkaat eivät ole vastuussa vahingosta. Asukkaat eivät huomanneet vuotavaa hanaa aiemmin. Hanasta on valunut vettä pesuhuoneen lattialle, jonka käyttötarkoituksensa mukaisesti tulisi olla vedenpitävä. Vahinkoa ei olisi aiheutunut lainkaan, jos kylpyhuoneen pinta- ja vesieristys olisivat olleet asianmukaiset. Asukkaiden toiminnassa ei siten ole ollut sellaista huolimattomuutta tai moitittavuutta, jonka perusteella he olisivat vastuussa vahingosta.

Asunto-osakeyhtiö on hankkinut asiassa Suomen Kiinteistöliitto Ry:ltä lausunnon, jonka mukaan vuotanut pesukoneliitäntä karatiivisteineen on yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluva perusjärjestelmän osa. Osakkeenomistajan asunnon huolellisen hoidon velvoitteeseen kuuluu astian- ja pesukoneliitäntöjen pitäminen suljettuina silloin, kun pesukoneet eivät ole käynnissä. Siten vahingonkorvausvastuun perustavana huolimattomuutena voi toimia yksin pesukoneen hanan jättäminen auki pesukoneen käytön jälkeen. Vastuuta ei poista tai vähennä se, että märkätilojen vedeneristeet eivät ole nykyisten korjaus- tai uudisrakentamismääräysten mukaisia. Mikäli vedeneristeet eivät olisi olleet edes rakentamisaikaisten määräysten mukaisia, tulisi vahingon korjauskustannukset jakaa osakkeenomistajien ja asunto-osakeyhtiön kesken. Lausunnon johdosta asunto-osakeyhtiö on pyytänyt vakuutusyhtiötä käsittelemään asian uudelleen.

Vakuutusyhtiön 27.10.2014 antaman päätökseksi otsikoidun asiakirjan mukaan voimassa oleva määräys rakennusajankohtana 1977 on ollut vuodelta 1953 peräisin oleva RT-ohjekortti (RT 893.33), jonka mukaan kylpyhuoneen lattiaan on tehtävä vesieristys, joka voidaan tehdä eri tavoilla. Pesuhuoneen lattia ei ole pitänyt vuotavaa vettä. Lattian tulisi kestää hiljalleen vuotava vesi joten vahinko ei ole osaksikaan osakkaan vastuulla.

Asiakkaan valitus

5.11.2015 päivätyn valituksen mukaan vakuutusyhtiö on väittänyt, että mikäli vakuutuksenottajan vedeneristys asiassa kyseessä olevassa kylpyhuoneessa olisi ollut vuoden 1953 RT -ohjekortin 893.33 mukainen, ei kyseistä vahinkoa olisi sattunut. Todistustaakka siitä, että asunto-osakeyhtiön myötävaikutus on vaikuttanut vahinkoon, on vakuutusyhtiöllä. Vakuutusyhtiö ei ole esittänyt mitään selvitystä siitä, että vuoden 1953 RT -ohjekortin mukainen vedeneristys kylpyhuoneen lattiassa olisi estänyt nyt kyseessä olevan vahingon.

Asunto-osakeyhtiö pitää selvänä, että rakennusvuoden (v. 1977) rakentamismääräysten mukaisesti tehty vedeneristys - jos sellainen asunto-osakeyhtiön käsityksen vastaisesti todella on puuttunut - ei olisi mitenkään estänyt nyt kyseessä olevaa vahinkoa. 1970-luvun vedeneristeitä ei voi tiiviysominaisuuksiltaan ja kestävyydeltään mitenkään verrata nykyaikaisiin vedeneristyksiin. Edellinen pätee varsinkin kun huomioidaan että kylpyhuoneen rakenteet olivat vahingon sattuessa 36 vuotta vanhat, jolloin rakennusajan tekniikan mukaan tehty vedeneristys olisi joka tapauksessa jo ehtinyt haurastua ja menettää alkuperäiset tiiviysominaisuutensa.

Lisäksi on syytä todeta, että vakuutusyhtiön mainitseman RT -ohjeen mukaan vedeneristysvaatimus koski pelkästään lattiaa, eikä siten kylpyhuoneen seinää. Taustatietojen mukaan vahingon aiheuttanut vesivuoto on nimenomaan valunut seinää pitkin, joten vesivahinko olisi tältäkin osin aiheutunut, vaikka lattiassa olisikin ollut - puuttuneeksi väitetty - rakennusajan määräysten mukainen vedeneristys.

Mikäli katsottaisiin, että vahinko on johtunut joitain osin myös taloyhtiön vastuulla olevasta seikasta, ei tämä kuitenkaan poista vakuutuksenottajan vastuuta vahingosta. Mikäli asunto-osakeyhtiön vastuulla olevan seikan katsotaan myötävaikuttaneen vahinkoon, voidaan vakuutuksenottajan vastuuta sovitella korkeintaan niin, että tämä vastaa vahingosta 80 prosentin osuudella. Täten vakuutusyhtiön on joka tapauksessa korvattava 80 prosenttia aiheutuneesta vahingosta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön mukaan ensimmäinen kielteinen korvauspäätös asiassa on annettu 23.10.2012. Tähän päätökseen on haettu muutosta, ja muutoksenhakuun on annettu edelleen kielteinen muutoksenhakupäätös 27.10.2014. Vielä 19.8.2015 on sähköpostilla ilmoitettu vahingonkärsineen asiamiehelle, ettei aikaisemmin annettuja päätöksiä edelleenkään ole aihetta muuttaa. Vakuutusyhtiön kielteinen kanta on koko ajan perustunut samaan 23.10.2012 annetussa päätöksessä ilmoitettuun perusteeseen: kylpyhuoneen rakenteen tulee kestää hiljalleen vuotavaa vettä.

23.10.2012 annetun päätöksen on katsottava tulleen vahingonkärsineen tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä päätöksen päivämäärästä eli 30.10.2012. Valitus vakuutuslautakunnalle on päivätty 5.11.2015, joten lain ja vakuutusehtojen mukainen kolmen vuoden kanneaika on kulunut umpeen ennen asian saattamista vakuutuslautakunnan käsittelyyn.

Mikäli lautakunta katsoo, ettei kanneaika ole umpeutunut, vakuutusyhtiö katsoo, että pelkkä hanan auki unohtaminen vallinneissa olosuhteissa ei tarkoita vakuutetun menetelleen korvausvastuun perustavasti tuottamuksellisesti. On varsin tavallista, että hana unohtuu auki tai sitä ei ainakaan välittömästi pesukoneen sammuttua suljeta. Nykyaikaisten pesukoneiden ja ehjien hanojen ansiosta pelkkä hanan auki unohtaminen ei ole moitittavaa toimintaa tai laiminlyöntiä.

Vakuutetun pesukone on ollut asiaan kuuluvalla tavalla sijoitettuna lattiakaivollisessa, kosteusrasitukselle muutenkin altistuvassa kylpyhuoneessa, jonka lattiarakenteen tulee käyttötarkoituksensa mukaisesti estää kosteuden pääsy pinnalta rakenteeseen. Rakennusaikaisten määräysten (RT-kortti RT 893.33, liitteenä) mukaisesti lattiaan on tehtävä vesieristys. Vakuutetulla ei ole ollut tietoa eikä aihetta epäillä rakenteiden puutteellisuutta tai muutakaan vikaa, minkä perusteella hänen olisi jotenkin korostuneesti tullut varoa kosteuden aiheuttamia vahinkoja kylpyhuoneessa.

Vakuutusyhtiö ei väitä, että huoneisto olisi rakennettu rakennusmääräysten vastaisesti, mutta mikäli kylpyhuoneen rakenne ei ole kestänyt hiljaista hanavuotoa melko lähellä suihkua, on rakenteen täytynyt joutua kosteusrasitukselle muutoinkin pidemmän ajan kuluessa suihkuvesien ynnä muiden vaikutuksesta. Vahingonkärsinyt on itsekin todennut varsinaisessa yhtiökokouksessa 26.6.2014, etteivät kylpyhuoneen rakenteet ole olleet rakentamisajan määräyksiä vastaavat.

Asunto-osakeyhtiölain korjaus- ja kunnossapitovastuun mukaan taloyhtiö vastaa vesieristeen toimivuudesta. Eristys ei ole toiminut ja on siten mahdollistanut veden pääsyn rakenteisiin. Pesukoneen hanan kunnossapitovastuu on taloyhtiöllä. Tehokuivauksen raportin 5.9.2012 mukaan vahingon syynä on vuotanut sulkuhana. Hanan vuoto on sellaisissa kohdissa, että vesi valuu lattialle letkua pitkin. Vuoto ei ole kohdistunut seinään, joten seinän vesieristyksellä ei ole merkitystä.

Myös vakuutusyhtiön valtuuttaman vahinkotarkastajan kertomuksessa 21.10.2012 kerrotaan, että ehjän hanan voi jättää auki aiheuttamatta vahinkoa, ja että vesi on vuotanut lattialle, jonka käyttötarkoituksen mukaisesti tulee kestää vettä. Lisäksi samassa tarkastuskertomuksessa todetaan: "Vesihanassa ja pinnoissa näyttäisi olevan ongelmia, jotka eivät ole yhteydessä pyykinpesuun".

Näin ollen pelkästään se, että hana on unohtunut auki, ei osoita vakuutetussa sellaista moitittavaa huolimattomuutta, että hän olisi voimassa olevan oikeuden mukaan vastuussa aiheutuneesta vahingosta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensiksi kyse siitä, onko vakuutussopimuslain mukainen kanneaika kulunut. Mikäli tämä aika ei ole vielä kulunut, on asiassa kysymys siitä, onko vakuutettu vastuussa pesukoneen poistoletkun vuotamisesta aiheutuneesta vahingosta. Mikäli vakuutettu on vastuussa vahingosta, arvioitavaksi tulee myös asunto-osakeyhtiön mahdollinen myötävaikutus aiheutuneeseen vahinkoon.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 4 mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vakuutussopimuslain 74 §:n mukaan kanne vakuutuksenantajan tekemän korvausta koskevan päätöksen taikka vakuutuksenottajan, vakuutetun tai muun vakuutuskorvaukseen oikeutetun asemaan vaikuttavan muun päätöksen johdosta on oikeuden menettämisen uhalla nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut kirjallisen tiedon vakuutuksenantajan päätöksestä ja tästä määräajasta. Vanhentumisen keskeytymisestä sen johdosta, että asia saatetaan vireille kuluttajariitalautakunnassa, Vakuutuslautakunnassa tai muussa kuluttajariitoja ratkaisevassa elimessä, säädetään velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 11 §:ssä.

Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 3 §:n mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat.

Osakkeenomistajan on hoidettava osakehuoneistoansa huolellisesti ja toteutettava kunnossapitotyönsä siten, että yhtiön vastuulla olevat kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osat eivät rikkoudu. Osakkeenomistaja ei kuitenkaan ole vastuussa tavanomaisesta kulumisesta, joka aiheutuu tilojen käyttämisestä niiden käyttötarkoituksen mukaisesti.

Asian arviointi

Vakuutusyhtiö on tehnyt ensimmäisen korvauspäätöksen 23.10.2012. Lisäksi vakuutusyhtiö on 27.10.2014 antanut päätökseksi otsikoidun asiakirjan. Tässä asiakirjassa vakuutusyhtiö ottaa sisällöllisesti kantaa vahingon korvattavuuteen, minkä vuoksi kyseessä on uusi korvauspäätös ja vakuutussopimuslain 74 §:n mukainen kanneaika lasketaan siten tästä päätöksestä. Juttu lautakunnassa on tullut vireille 5.11.2015, joten kanneaika asiassa ei ole kulunut.

Asunto-osakeyhtiön ja osakkaan vastuusuhteista säädetään asunto-osakeyhtiölaissa, jonka 4 luvun 3 §:ssä on säädetty osakkaan velvollisuudesta hoitaa huoneistoa siten, että yhtiön vastuulla olevat kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osat eivät vaurioidu muuten kuin tavanomaisesta käytöstä aiheutuvan kulumisen vuoksi. Lakia koskevan hallituksen esityksen 24/2009 vp mukaan huolenpitovelvollisuuteen kuuluu yhtiön vastuulle kuuluvien osien vaurioittamisen välttäminen. Osakkeenomistajan huolenpitovelvollisuus sisältää myös sen, että huoneistossa mahdollisesti olevia yhtiön asennuksia ja laitteita käytetään normaalilla tavalla. Esimerkkinä osakkaan huolenpitovelvollisuuden laiminlyönnistä on mainittu lämmittämättä jättämisestä, ilmanvaihdon jatkuvasta pitämisestä pois päältä tai muusta vastaavasta syystä aiheutuneet vahingot.

Osakkeenomistajan vastuu voi perustua normaalin käytön, ilmoitusvelvollisuuden tai kunnossapitovelvollisuuden laiminlyöntiin. Osakkeenomistaja ei vastaa yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvien huoneiston osien vahingoittumisesta siltä osin, kuin kyse on huoneiston tavanomaisesta kulumisesta. Asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvien rakennuksen osien vahingoittuessa yhtiön tulee korvausta saadakseen näyttää toteen osakkeenomistajan tuottamus.

Nyt käsillä olevassa asiassa vuoto on johtunut yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan hanan karatiivisteen pettämisestä. Ehjä ja käyttötarkoitukseensa sopiva hanaliitos kestää, vaikka pesukoneen hana jätettäisiin auki. Hana on luonnollisesti myös avattava aina kun pesukonetta käytetään, joten vahinko olisi voinut aiheutua, vaikka hana olisi suljettu käytön jälkeen. Asiassa ei ole edes väitetty, että osakkaat olisivat laiminlyöneet ilmoittaa hanassa huomaamastaan puutteesta. Jotta osakas siten olisi vastuussa vahingosta, asunto-osakeyhtiön tulisi näyttää, että hanan tiivisteen pettäminen on johtunut osakkaan vastuulle johtuvasta syystä. Asiassa ei ole tullut ilmi, että hanan vuoto olisi johtunut muusta kuin tavanomaisesta kulumisesta, joka ei ole osakkaan vastuulla. Tämän vuoksi osakas ei ole vastuussa vahingosta.

Lopputulos

Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön päätös on vakuutusehtojen mukainen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros

Sihteeri Mäenpää

Jäsenet:

Korpiola

Rusanen

Toimi

Vaitomaa