Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen perusteella asunto-osakeyhtiö A:n kerrostalon karaattiseinälevyyn oli ilmestynyt reikä viikonlopun aikana 28.–29.7.2012. Korvausta haettiin A:n ottamasta kiinteistövakuutuksesta, jonka vakuutuskirjaan merkitty laajuus oli perustaso.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiön päätöksen mukaan perusvakuutuksesta korvataan vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, joka on aiheutunut koneen tai laitteen joutumisesta epäkuntoon jännitevaihtelusta tai muusta syystä aiheutuneen teknisen vian vuoksi taikka rakennuksen tai irtaimistoon kuuluvan esineen rikkoutumisesta. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin vahinko, johon on syynä myrsky, suora salamanisku, joka pirstoo mekaanisesti omaisuutta, räjähdys, vahingonteko, murtautuminen, tulipalo tai nesteen virtaaminen rakennuksen kiinteästä putkistosta tai siihen liitetystä käyttölaitteesta.

Päätöksen mukaan ilmoituksen perusteella tekotavasta ei ole tietoa. Vahinkotarkastuksessa on yhtiön mukaan todettu, että talon seinän vaurio on aiheutunut auton töytäisystä. Koska ajoneuvolla aiheutetut vahingot eivät ole tahallisia ilkivallantekoja, käsitellään ne rikkoutumisvahinkoina, ei ilkivaltana. Vahinkoa ei korvata.

Ensimmäisen korvauspäätöksen jälkeen osapuolet jatkoivat kirjelmöintiä seinälevyn rikkoutumisen syystä ja vakuusehtojen tulkinnasta. Vakuutusyhtiön käyttämän tarkastajan muistioon (17.10.2012) merkityn näkemyksen mukaan seinälevyyn on osunut kevyesti pehmeän muotoinen kantti, joka voi olla esimerkiksi jäteauton peräosan kulma.

Valitus

A:n puolelta toimitetussa valituksessa selvitetään asian käsittelyn etenemistä ja todetaan, että tapaukseen sovellettavaa vakuutusehtoa tulee tulkita, kuten se on kirjoitettu. Vahinko on aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Rakennuksen rikkoutumisesta ei ole aiheutunut vahinkoa, vaan rakennus on rikkoutunut, joten rakennuksen rikkoutuminen pitää korvata ehtojen mukaan.

Mikäli ehtoa ei tulkita niin kuin se on kirjoitettu, pitää sitä epäselvissä tapauksissa tulkita vakuutuksenottajan hyväksi. Jos ehdossa olisi kirjoitettu, että rakennuksen rikkoutumisvahinkoja ei korvata, olisi tämä vahinko ollut evättävä. Ehdossa lukee kuitenkin, että ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennuksen rikkoutumisesta, eli siis esimerkiksi vesi olisi päässyt syntyneestä reiästä rakenteeseen ja aiheuttanut vahinkoa. Vahinko tulee korvata.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan korvauksen hakijalla on näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan tapahtuman sattumisesta. A:n tulisi voida näyttää, että reikä on aiheutunut sellaisesta syystä, joka ehtojen kohdan 4.1.2 mukaan oikeuttaa korvaukseen. Vahingon syy on jäänyt täysin selvittämättä. Sekä vakuutusyhtiö että vahingonkärsinyt ovat esittäneet omia näkemyksiään vahingon mahdollisesta syystä, mutta jälkikäteispäättely siitä, miten vahinko on mahdollisesti saattanut sattua, ei ole riittävä näyttö korvattavan tapahtuman sattumisesta. Asiassa ei ole näytetty, että kyse olisi vahingonteosta tai muusta ehtojen kohdassa 4.1.2 mainitusta korvattavasta vahingosta.

Vakuutusyhtiön mukaan eri yhtiöiden ja eri lajien vakuutuksissa varsin yleisesti käytetään ilmaisua, jonka mukaan vakuutuksesta "ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rikkoutumisesta". Vakiintuneesti tämän ilmaisun katsotaan johtavan siihen tulkintaan, että itse rikkoutumista ei korvata eikä sitä, että välillisiä vahinkoja ei korvattaisi. Vakuutusyhtiö viittaa esimerkkinä Vakuutuslautakunnan lausuntoihin VKL 54/06 ja 273/01. Vakuutusyhtiön mukaan myös varsin yleisesti käytetään päinvastaista ilmausta, jonka mukaan korvataan tietyt rikkoutumisesta aiheutuneet vahingot. Tältä osin vakiintunut tulkinta on se, että korvataan välitön, itse rikkoutuneelle esineelle aiheutunut vahinko eikä vain tämän vahingon seurauksia. Vahingolla yleisesti tarkoitetaan sitä menetystä, jonka tietty tapahtuma aiheuttaa eikä niinkään konkreettista seuraamusta.

Tässä tapauksessa vakuutuksenottajana on osakeyhtiö, jonka vakuutusasioita on hoitanut vakuutusmeklari. Asiantuntemus vakuutuksenottajan puolella on ollut suurempi kuin siinä tapauksessa, että kysymyksessä olisi ollut kuluttaja-asiakas. Asiassa ei ole perusteita pitää ehtokohtaa epäselvänä tai tulkita sitä vastoin vakiintunutta tulkintakäytäntöä ja objektiivista tulkintatapaa.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

4 Korvattavat vakuutustapahtumat ja niihin liittyvät rajoitukset

4.1.2 Perusturvataso

Vakuutuksesta korvataan vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, joka on aiheutunut

• koneen tai laitteen joutumisesta epäkuntoon tai muusta syystä aiheutuneen teknisen vian vuoksi
• rakennuksen tai irtaimistoon kuuluvan esineen rikkoutumisesta.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin vahinko, johon on syynä

• myrsky
• suora salamanisku, joka pirstoo mekaanisesti omaisuutta
• räjähdys
• vahingonteko
• murtautuminen
• tulipalo
• nesteen virtaaminen rakennuksen kiinteästä putkistosta tai siihen liitetystä käyttölaitteesta.

Ratkaisu

Rakennuksen seinälevy on rikkoutunut. Tapauksessa on riitaa erityisesti vakuutusehtojen tulkinnasta. Vakuutusehtojen tulkinnasta riippuen tapauksessa voi olla merkityksellistä myös sen arvioiminen, mistä syystä seinälevy on rikkoutunut.

Tästä kiinteistövakuutuksesta, jonka vakuutusturvan laajuuden nimi on perusturva, voidaan ehtojen mukaan korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneita vahinkoja. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei mm. korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennuksen rikkoutumisesta. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin vahinko, johon on syynä ehtokohdassa tarkoitettu seikka, kuten myrsky, räjähdys tai vahingonteko. Tämä korvattavien syiden lista sisältää myös ilmiöitä, joille on ominaista omaisuutta rikkovan vahingon nopea ja yhtäaikainen aiheutuminen.

Vakuutusehtoa kokonaisuutena tarkasteltaessa Vakuutuslautakunta pitää perusteltuna tulkintaa, jonka mukaan rakennuksen rikkoutumista koskeva rajoitusehto rajaa korvauspiirin ulkopuolelle lähtökohtaisesti kaikki rakennuksen rikkoutumisvahingot. Ehtojen kokonaisuus huomioiden rikkoutumisvahinkojen kor­vauspiiri ei jää epäselväksi. Tapauksessa on kysymys vahingosta, joka on aiheutunut rakennuksen rikkoutumisesta. Tämän takia tarkasteltavan vahingon korvattavuuden kannalta on ratkaisevaa, voidaanko seinälevyn rikkoutumisen katsoa aiheutuneen vahingonteosta tai muusta vakuutuksesta korvattavasta syystä.

Vakuutuslautakunnalla on käytettävissään kaksi seinälevyyn tulleesta reiästä otettua valokuvaa. Valokuvien perusteella kysymyksessä on noin 1–1,5 metrin korkeudella vaakatasossa oleva suorakaiteen muotoinen reikä. Talo rajoittuu reiän sijaintipaikalla piha-alueen asfalttipinnoitteeseen. Selvityksestä ei ilmene, että rakennuksessa olisi havaittu samassa yhteydessä muita vaurioita. Tämä seikka sekä erityisesti reiän muoto ja sijainti huomioiden Vakuutuslautakunta pitää todennäköisimpänä, että reikä on aiheutunut ajoneuvon osumasta. Kun tapauksessa ei ole viitteitä siitä, että reikä olisi aiheutettu ilkivaltaisesti, ei seinälevyn rikkoutumisen syynä voida pitää vakuutusehdoissa tarkoitettua vahingontekoa. Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa korvausta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Korkeamäki.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA