Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajana olevan asunto-osakeyhtiön edustajan 26.3.2007 sähköisesti täyttämän vahinkoilmoituksen mukaan kattoparvekkeelle kerääntynyt vesi oli vuotanut seinärakenteiden väliin ja edelleen ulkoseinän tiiliverhoiluun.  Runsaan vedenkertymisen syynä oli lämpimän jakson aikana satanut lumi ja sitä seuranneet pakkaset, jolloin kattoparvekkeen poistoputken suu tukkeutui. Kun lumi ja jää oli alkanut sulaa, ko. terassin päälle oli tullut vedenpainetta, mikä oli johtanut vahinkoon.

Vauriokartoitusraportissa 15.3.2007 todettiin mm., että terassin vedenpoistoputken jäätymisen ja tukkeutumisen seurauksena terassin vedeneristyksen päälle kertynyt vesi oli kulkeutunut seinärakenteisiin. Raportin mukaan kyseessä oli suunnitteluvirhe.

Vahinkoilmoituksen saatuaan vakuutusyhtiö pyysi 27.3.2007 päivätyssä sähköpostiviestissään toimittamaan kosteuskartoitusraportin. Tämän raportin vakuutuksenottajan edustaja toimitti samana päivänä vakuutusyhtiölle. Tämän jälkeen vakuutusyhtiön edustaja kehotti vakuutuksenottajaa ottamaan yhteyttä vakuutusyhtiön rakennus- ja jälleenrakentamisyhteistyöliikkeeseen vesivahinkojen korjaustöiden aloittamiseksi liittäen viestiinsä yhteistyöliikkeiden yhteystiedot.

Vakuutuksenottajan edustaja tiedusteli 28.3.2007 lähettämässään sähköpostiviestissään, mm. oliko vakuutusyhtiön viestit tulkittava positiiviseksi korvauspäätökseksi. Tähän vakuutusyhtiön edustaja vastasi hetkeä myöhemmin, että ”vakuutus korvaa rakenteille aiheutuneet vesivahingot. Putken korjaus ei kuulu korvauksen piiriin, koska kyseessä on jäätymisvahinko, jota vakuutus ei korvaa.” 30.12.2007 vakuutusyhtiön edustaja pyysi vielä sähköpostissa toimittamaan kustannusarvion korjauksista, ja vastaisi vakuutuksenottajan kysymykseen, että vakuutuksenottajan omavastuuosuus on 400 euroa.
 
Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiön 10.5.2007 päivätyn korvauspäätöksen mukaan kyseessä ei ollut vakuutusehtojen mukainen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta johtunut korvattava vahinkotapahtuma. Vakuutusyhtiö pahoitteli sitä, että vakuutuksenottajalle oli annettu virheellistä tietoa vahingon korvattavuudesta. Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ollut sidottu antamiinsa tietoihin. vakuutusyhtiö korvaisi kuitenkin selvittelykuluina kosteus- ja vauriokartoituksesta aiheutuneet kustannukset.

Lausuntopyyntö

Vakuutuksenottajan edustajan mielestä vakuutusyhtiö on tehnyt myönteisen korvauspäätöksen ja on antanut samalla maksusitoumuksen korjaustöiden tekemisestä. Kiinteistöyhtiölle tuli täytenä yllätyksenä myöhempi ratkaisu, jossa korvaus evättiin. Tämä päätöksen pyörtäminen ei perustunut virheellisiin tai puutteellisiin tietoihin, vaan syyksi todettiin vain se, että vakuutusyhtiön korvauskäsittelijä oli tulkinnut vakuutusehtoja virheellisesti.

Vakuutuksenottajan oikeusturva edellyttää, että hän voi luottaa kerran annetun korvausratkaisun pysyvyyteen. Tästä seuraa vakuutuksenottajalle myös muita juridisia ongelmia, kuten kysymys siitä, voiko kiinteistöyhtiö purkaa tekemänsä urakkasopimuksen jos vakuutus ei korvaakaan vahinkoa ilmoitetulla tavalla.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että vahingon tulee olla aiheutunut jostakin ehtokohdassa 206.1 mainitusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Tässä tapauksessa kyse on ollut selkeästi rajoitusehdon 206.2 mukaisesta virheellisesti suunnitellulle omaisuudelle aiheutuneesta vahingosta, sekä korvaamatta jäävästä sadevesijärjestelmän tukkeutumisesta. Ennakkotiedot vahingon korvattavuudesta eivät sido vakuutuksenantajaa, eikä vakuutuksenottaja myöskään ole näyttänyt, että niistä olisi aiheutunut vakuutuksenottajalle vahinkoa. 

Vakuutuslautakunnan lausunto

Vakuutussopimuslain 9 §:ssä on todettu, että jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Edellä todettu on 9 §:n 2 momentin mukaan vastaavasti voimassa, jos vakuutuksesta sen voimassaoloaikana on annettu puutteellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

Tapaukseen sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen kohdan 206.1 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen omaisuusvahingon, jonka syynä on palo, luonnonilmiö, rikos tai LVIS-tekniikan rikkoutuminen, käyttölaitteen nestevuoto tai vesikaton rikkoutuminen.

Vakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 206.2 mukaan vakuutusturva ei korvaa luonnonilmiövahingoissa mm. vahinkoa, joka aiheutuu sade-, sulamis- tai pintavesien tunkeutumisesta rakenteisiin, kun rakenteet eivät ole rakentamismääräysten mukaiset, tai virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle, asennetulle tai käyttöohjeen vastaisesti käytetylle omaisuudelle aiheutunutta vahinkoa. Viimeksi mainittu rajoitus sisältyy myös LVIS-tekniikan rikkoutumisvahinkoihin, käyttölaiteen nestevuoto- ja vesikaton rikkoutumisvahinkoihin.

Vakuutuksenottaja ei ole lausuntopyynnössään väittänytkään, että kyseessä olisi vakuutusehtojen mukaan korvattava vahinko, vaan on vedonnut siihen, että vakuutusyhtiön edustaja olisi tehnyt vakuutusyhtiötä sitovan korvauspäätöksen. Lautakunta katsookin jääneen selvittämättä, että kyseessä olisi ollut vakuutusehtojen mukaan korvattava vahinko. 

Vakuutussopimuslaissa ei ole määritelty sitä, millaista tahdonilmausta pidetään vakuutusyhtiön korvausratkaisuna. Lautakunnan käsityksen mukaan vakuutusyhtiötä sopimusoikeudellisesti sitova korvausratkaisu voidaan antaa myös sähköisesti. Tällainen korvausratkaisu sitoo vakuutusyhtiötä, ellei se voi osoittaa, että tahdonilmaisuun voidaan soveltaa oikeustoimilain mukaisia pätemättömyys- tai kohtuullistamisperusteita tai asiassa on ratkaisun tekemisen jälkeen saatu uutta korvausratkaisuun vaikuttavaa selvitystä. Toisaalta mitä tahansa sähköpostiviestiä vakuutusyhtiön korvauskäsittelijältä ei voida lautakunnan mielestä pitää vakuutusyhtiötä sitovana korvauspäätöksenä, koska tämä todennäköisesti rajoittaisi sinänsä toivottavaa korvauksenhakijoiden informoimista korvausselvittelyjen yhteydessä.

Nyt kyseessä olevaa 28.2.2007 lähetettyä sähköpostiviestiä ei ole otsikoitu korvauspäätökseksi, eikä siinä myöskään ole ollut vakuutussopimuslain 8 §:ssä edellytettyä muutoksenhakuosoitusta.
   
Lautakunnan mielestä kysymys siitä, onko vakuutuksenottaja perustellusti käsittänyt vakuutusyhtiön edustajan viestin vakuutusyhtiön korvausratkaisuksi, on ratkaistava tapauskohtaisesti. Tällöin esimerkiksi se, miten viesti on otsikoitu, ei yksin ratkaise tahdonilmauksen luonnetta.

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiön edustaja on 27.3.2007 päivätyssä viestissään pyytänyt vakuutuksenottajaa ottamaan yhteyttä vakuutusyhtiön yhteistyöliikkeisiin vesivahinkojen korjaustöiden aloittamisen vuoksi. Vastausviestissään 28.3.2007 vakuutuksenottaja on nimenomaisesti tiedustellut, ”onko tästä korvaushakemuksesta nyt sitten positiivinen päätös teidän taholta?”. Hänelle on 28.3.2007 päivätyssä sähköpostiviestissä vastattu, että vakuutus korvaa rakenteille aiheutuneet vesivahingot, sen sijaan putken korjaus ei kuulu korvauksen piiriin. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö on vielä 30.3.2007 päivätyssä sähköpostissaan pyytänyt toimittamaan kustannusarvion korjauksista, ja todennut, että omavastuu on 400 euroa. Vakuutusyhtiön näihin aikoihin lähettämissä viesteissä ei ole ollut edes viitettä siitä, etteikö em. viestejä olisi tarkoitettu sitovaksi korvauspäätökseksi.

Edellä mainituin perustein lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on tehnyt asiassa myönteisen korvausratkaisun jo 28.3.2007, eikä ole selvitetty, että siihen voitaisiin soveltaa oikeustoimilain pätemättömyys- tai kohtuullistamissäännöksiä tai että asiassa olisi ratkaisun jälkeen saatu vahingosta uutta asian arviointiin vaikuttavaa selvitystä. Näin ollen vakuutusyhtiön tulee korvata vahinko sitoumuksensa mukaisesti.

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Vuori. Sihteerinä toimi Mikkola.


VAKUUTUSLAUTAKUNTA