Haku

VKL 552/15

Tulosta

Asianumero: VKL 552/15 (2016)

Vakuutuslaji: Lääkevahinkovakuutus

Ratkaisu annettu: 30.03.2016

Lääkevahingon korvaaminen. Simvastatin-kolesterolilääkkeen haittavaikutukset. Käsien ja jalkojen kiputuntemukset. Kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen määrä. Pysyvä haitta. Oireilun syy-yhteys lääkkeen käyttöön. Oliko vahingonkärsineellä oikeus vaatimaansa lisäkorvaukseen?

Tapahtumatiedot

A:lle (s. 1939) aloitettiin vuonna 2006 Simvastatin-kolesterolilääkitys. Lääkkeen annostusta nostettiin vuoden 2010 alussa, minkä jälkeen A:lla alkoi esiintyä jalkapohjien kihelmöintiä ja puutumisoireita kantapäissä, jalkapohjissa, kasvoissa, suun ympärillä ja hiuspohjassa. Hermoratatutkimuksessa 29.11.2010 todettiin sääriluun takaa tulevan hermon kantaluuhaaran johtumishitaus, mutta ei muita poikkeavia löydöksiä. A epäili, että kolesterolilääkitys on oireilun taustalla, ja lopetti lääkityksen, minkä jälkeen alaraajojen tunto alkoi palautua kivuliaasti. A:lle jäi kipu- ja kihelmöintioireita lääkkeen lopettamisen jälkeenkin. A haki oireilusta korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi, että Simvastatin-lääkitys oli todennäköisesti aiheuttanut A:lle ohimeneviä lihaskipuja ja tuntomuutoksia. Yhtiö maksoi A:lle mm. 600 euron korvauksen vahingon aiheuttamasta tilapäisestä haitasta. Yhtiö katsoi, etteivät lääkityksen lopettamisen jälkeen jatkuneet, jalkateristä sääriin ja käsistä käsivarsiin ulottuvat kiputuntemukset olleet todennäköisessä syy-yhteydessä lääkkeiden käyttöön. Simvastatin voi aiheuttaa pysyviä hermojen toimintamuutoksia, mutta A:n kohdalla tällaisia löydöksiä ei ollut tehty. Kipujen jatkohoitoa ei korvattu. A:lle ei myöskään maksettu korvausta pysyvästä haitasta.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on perustunut vakuutusyhtiön virheelliseen olettamukseen siitä, että A:lle lääkkeestä aiheutunut haitta on ollut tilapäinen. Haitta on jäänyt pysyväksi ja jopa pahentunut/laajentunut. A pyytää tämän vuoksi vahingosta aiheutuneen haitan uutta arviointia.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa asiassa. Yhtiö toteaa, että Simvastatin-lääkkeen tunnettuja haittavaikutuksia ovat lihaskipu ja krampit sekä erilaiset puutumis- ja kiputuntemukset. Kyse on harvinaisista haittavaikutuksista, jotka menevät ohitse vähitellen lääkkeen käytön lopettamisen myötä. Kirjallisuudessa on kuvattu myös lääkkeen pitkäaikaiskäytön yhteydessä aiheutuneita pysyviä hermojen toimintamuutoksia. Tällaiset hermotoimintojen muutokset näkyvät hermoratatutkimuksessa. A:lle tehdyssä hermoratatutkimuksessa ei ole todettu laaja-alaista hermotoimintojen muutosta. Jos A:lla lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen jatkuvien kiputuntemusten taustalla olisi Simvastatin-lääkityksestä johtuva pysyvä hermotoimintojen muutos, hermoratatutkimuksessa tulisi näkyvä poikkeavia signaaleja useammissa hermoissa. Yhtiö pitää epätodennäköisenä, että pitkittyneet kipuoireet olisivat syy-yhteydessä lääkkeen käyttöön.

Simvastatin-lääkkeen todennäköisesti aiheuttamista ohimenevistä lihaskivuista ja tuntomuutoksista on maksettu A:lle 600 euron suuruinen tilapäisen haitan korvaus. Tilapäisen haitan on katsottu sijoittuvan liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievät vammat) keskiosaan. Yhtiö pitää korvausta asianmukaisena ja riittävänä.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 15.11.2006–8.4.2015.

Sairauskertomusmerkinnän 15.11.2006 mukaan A:lla on ollut käytössä Lipitor-lääke, jonka korvattavuus on loppunut. Tilalle on kokeiluun otettu Simvastatin Ratiopharm. Sairauskertomusmerkinnän 13.1.2010 mukaan annostusta on nostettu. Merkinnän 3.9.2010 mukaan A on epäillyt osteoporoosin hoitoon määrätyn Alendronat-lääkkeen aiheuttavan jalkaterien ja sormien sekä suunympäryksen puutumista. Tämä lääke on jätetty pois. Merkinnän 9.9.2010 mukaan oireet ovat edelleen jatkuneet ja A on epäillyt niiden johtuvan Simvastatinista. Tämäkin lääke on jätetty pois. Merkintöjen 5.10.2010–14.3.2011 mukaan oireet ovat edelleen jatkuneet. Hermoratatutkimuslausunnon 29.11.2010 mukaan tutkimuksessa on todettu sääriluun takaa tulevan hermon kantaluuhaaran johtumisnopeus sopien kyseisen haarakkeen neuropatiaan, mutta laajemmin alaraajoissa ei ole todettu neuropatiaan viittaavaa. Yläraajoissa ei ole todettu neuropaattisia muutoksia.

Neurologin sairauskertomustekstin 22.5.2012 A on sairastanut aiemmin rintasyöpää, joka on operoitu 1998. Mahdollisesta solunsalpaajahoidosta ei ole merkintää. Toistuvien virtsatietulehdusten hoitoon on käytetty eri lääkevalmisteita. A sairastaa lisäksi psoriasista, johon on annettu arseenihoitoa 1956. Puutuneiden alueiden tunto on alkanut palautua kivuliaasti kolesterolilääkkeen lopettamisen jälkeen, mutta kiputuntemuksia A:lla on ollut edelleen. Kipu on ollut kihelmöivä, polttava, kuin kävelisi kuumalla rantahiekalla. Pahimmassa vaiheessa kipu meni kämmenistä läpi ja säteili pakaroihin ja jonkin verran reisiin. Kipua ei ole tuntunut aamulla, mutta iltapäivällä on alkanut tuntua. Silittäminen, leipominen, ruoanlaitto ja pieni liikunta ovat auttaneet kipuihin. A on kokeillut kipuihin akupunktiota ja hermoratahierontaa, jotka eivät ole auttaneet. Iltaisin A on antanut itselleen jalkaterien kylmähoitoa. Neurologi on arvioinut, ettei uusi hermoratatutkimus tuone lisävalaistusta tilanteeseen, kyse saattaa olla ohutsäieneuropatiatyyppisestä tilanteesta. Uusia lääke-ehdotuksia tai tutkimusehdotuksia ei ole esitetty.

Terveyskeskuslääkärin lausunnon 29.5.2013 mukaan A kärsii jalkaterien, säärien, käsien ja käsivarsien kihelmöinnistä ja poltteesta. Kipu on jatkuvaa, mutta pientä vaihtelua päivän mittaan on. Aivan paikallaan makaaminen helpottaa tilannetta, mutta liikkuminen ja rasitus pahentavat kipua. Jonkin verran tulee sähköiskumaisia kipukohtauksia, eniten sormenpäihin. Käsivarsissa on auringon polttaman ihon tunnetta, joskus myös silmäluomissa. Tunnottomuutta on vain oikean alaraajan kantapäässä ja päkiässä. Kipualueen painallus ei vaikeuta kipua, joskus kylmä tai lämmin voi tuntua hankalalta kipualueella. Vaatteita A pystyy käyttämään. Sukkahousuja hän ei pysty käyttämään ollenkaan, mutta tavallisia sukkia ja hyviä kenkiä voi käyttää. VAS-asteikolla kipu on päivän mittaan keskimäärin noin 7, pahemmissa tilanteissa 9 ja vastaanotolla 29.5.2013 4–5. Vastaanotolla A:n alarajoissa ei ole todettu turvotusta. Oikealla kantapään ja päkiän alueella on todettu tunnottomuutta, mutta muuten tunto on ollut normaali. Kipuaistimus ei paineltaessa ole ollut erityisen herkkä eikä sipaisu- tai terävätunto ole ollut herkistynyt. Kipua on säteillyt jalkapohjista sääriin asti. Käsissä ei ole todettu poikkeavaa. Terveyskeskuslääkäri on arvioinut, että oireet voivat sopia ohutsäieneuropatian aiheuttamiksi.

Neurologin kontrollikäyntiä 10.9.2013 koskevan sairauskertomustekstin mukaan A ei ole kolmeen vuoteen käyttänyt statiineja. Jalkapohjien kihelmöinti on jäänyt eikä sietämätöntä kipua ole. Käsissä on edelleen ollut kihelmöintiä, olkavarressa normaali tunne, mutta alempana kosketeltaessa ja muutenkin kihelmöintiä. A:lla on ollut tunne, kuin olisi saanut liikaa aurinkoa. Muutaman kerran kuukaudessa A:lla on kuumia aaltoja, hiki levittäytyy. A:n aiemmin kokema tunne, että vesi valuisi jalkoja pitkin, on hävinnyt. Lenkillä käydessä A on kokenut tunnetta, että oikean jalan sukka menisi mykkyrälle. VAS-asteikolla A on kuvannut kivun olevan keskimäärin 7, jopa 9. A:lle on määrätty särkylääkkeitä (Burana, Panacod), jota ei ole nyt kolmeen viikkoon käyttänyt. Kivun hoitoon on suositeltu kokeiltavaksi kapsaisiinihoitoa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys A:n Simvastatin-lääkkeen käytön lopettamisen jälkeisen kipuoireilun syy-yhteydestä lääkkeen käyttöön, kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen määrästä sekä siitä, onko A:lle jäänyt lääkkeen käytön seurauksena pysyvää haittaa.

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 7 (Korvattavat vahingot) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a–2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. (…)

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen

1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;

2) ansionmenetyksestä;

3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;

4) pysyvästä haitasta.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. (1 mom.) Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen. (2 mom.)

Asian arviointi

1. Oireilun ja vahingon välinen syy-yhteys

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Simvastatin on kohonneen veren kolesterolipitoisuuden alentamiseen käytettävä lääke, joka vähentää kolesterolin muodostumista maksassa. Sen harvinaisina haittavaikutuksina tunnetaan mm. lihassärky ja lihaskrampit ja erittäin harvinaisena haittavaikutuksena perifeerinen neuropatia ja perifeerinen polyneuropatia.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevien selvitysten mukaan A:lle on määrätty Simvastatin-lääkitys marraskuussa 2006. Vuoden 2010 alussa lääkeannosta on nostettu. Syksyllä 2010 A on ottanut lääkärin vastaanotolla puheeksi jalkaterien ja sormien sekä suunympäryksen puutumisoireet, joiden syyksi hän on epäillyt mm. Simvastatin-lääkettä. Lääkkeen lopettamisen jälkeen alaraajojen tunto on alkanut palautua kivuliaasti, mutta käsien ja jalkojen alueelle on jäänyt kihelmöivä ja polttava kipu.

Vakuutusyhtiö on sinänsä pitänyt mahdollisena, että Simvastatin voi aiheuttaa pysyviä hermovaurioita, mutta on katsonut, ettei A:n kohdalla ole kyse tällaisesta tilanteesta, koska ENMG-tutkimuksen löydös on ollut normaali. Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lla on diagnosoitu ohutsäieneuropatia, joka ei näy ENMG-tutkimuksessa, joten vakuutusyhtiö ei voi tällä perusteella evätä vakuutuskorvausta. Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan ohutsäieneuropatiasta aiheutuneen vahingon lääkevahinkovakuutuksesta.

2. Kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvaus

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa arvioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Korvauksen määrän arvioinnissa käytetään korvauskäytännön yhtenäistämiseksi ja vahingonkärsineiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi apuna erilaisia normistoja. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvausta 600 euroa, mikä vastaa liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievät vammat) keskikolmannesta. Lieville vammoille, joiden korvaustaso maksuvuonna on ollut 200–1000 euroa, ominaista on, että ne

- eivät tarvitse elvytys- tai tehohoitoa,

- eivät vaadi leikkaustoimenpiteitä, esimerkiksi luunmurtumien kiinnitysleikkausta,

- tarvitsevat sairaalahoitoa enintään viikon,

- toiminnallinen toipuminen vaatii enintään 2 kuukautta,

- vammojen pysyväisseuraukset ovat vähäiset.

Vakuutuslautakunta viittaa A:ta koskevista lääketieteellisistä selvityksistä ilmenevään oireilun luonteeseen ja sen aiheuttamaan hoidon tarpeeseen. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön määrittämää 600 euron korvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta asianmukaisena eikä suosita lisäkorvausta tältä osin.

3. Pysyvä haitta

Vakuutuslautakunta toteaa edellä esitetyn perusteella, että A:lle on lääkevahingon seurauksena aiheutunut ohutsäieneuropatia, josta on jäänyt pysyvää haittaa. Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä määrittämään vakuutusehtojen mukaisen pysyvän haitan korvauksen ja antamaan asiassa korvauspäätöksen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle vakuutusehtojen mukaisen korvauksen ohutsäieneuropatian aiheuttamasta pysyvästä haitasta ja mahdollisista muista, vielä korvaamatta olevista vahinkoeristä.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Norio-Timonen

Sihteeri Laine

 

Jäsenet:

Jokelainen

Järvinen

Mervaala

Soinila

Tulosta