Tapahtumatiedot

Vakuutettu oli kertomansa mukaan kävelemässä kaupasta kotiin Helsingissä heinäkuussa 2014, kun hänen eteensä juoksi tummahiuksinen, vaaleaan paitaan pukeutunut nuori nainen, joka sanoi "Please, please give me money". Vakuutettu heilautti kättänsä merkiksi, että poistu ja sanoi: "Go away". Nainen tuli lähemmäs ja lähemmäs. Vakuutettu heilautti taas kättänsä ja sitten nainen yhtäkkiä juoksi pois. Tällöin vakuutettu huomasi, että myös hänen takanaan oli nainen ja että tämä juoksi pois. Naiset nousivat autoon, joka poistui nopeasti paikalta. Tämän jälkeen vakuutettu huomasi, että kaulassa ei enää ollut kultaista korua.

Asiakkaan valitus

Vakuutettu vaatii asiamiehen välityksellä, että vahinkotapahtuma tulee korvata kotivakuutuksesta. Vakuutetulta on röyhkeästi varastettu kaulasta koru. Taitavat ja ammattitaitoiset varkaat onnistuivat avaamaan ketjun lukon. Korua ei riuhtaistu, joten mitään jälkiä ei jäänyt.

Vakuutettu teki rikosilmoituksen välittömästi. Tämän jälkeen kolme poliisipartiota etsi tuntomerkkeihin sopivaa autoa ja varkaita, mutta valitettavasti varkaita ei tavoitettu. Vakuutettu on tehnyt kaiken voitavansa asian selvittämiseksi, eikä häneltä voitane edellyttää enempää.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vakuutetun korvausvaatimuksen. Yhtiö katsoo, ettei tapauksessa ole uskottavasti ja riittävästi näytetty toteen, mitä korulle todellisuudessa on tapahtunut, joten vahinkoa on pidettävä määrittelemättömänä. Lisäksi yhtiö katsoo, ettei sillä ole korvausvelvollisuutta myöskään 72 §:n perusteella. Toissijaisesti yhtiö esittää, että sillä ei ole velvollisuutta korvata vahinkoa ennen kuin vakuutettu on toimittanut 69 §:n mukaiset tiedot mm. korun alkuperästä korun arvon määrittämiseksi.

Vakuutusyhtiö pitää vahinkoa sen tapahtumankuvauksen sekä taustatietojen johdosta epäuskottavana. On epätodennäköistä, että koru olisi voitu varastaa vakuutetun kaulasta hänen kertomallaan tavalla. Kyseinen panssariketju on niin paksu, ettei sitä voi riuhtaista kaulasta ilman että siitä jäisi pahoja jälkiä kaulaan. Lisäksi epäilyksiä herättää, että vakuutettu on vähän ennen varkautta pyrkinyt selvittämään korun arvon sekä korusta saatavan rahamäärän. Vakuutettu on käynyt kultasepänliikkeessä kysymässä korun arvoa ja tiedustellut panttilainaamosta, paljonko hän saisi tästä korustaan.

Vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutettu on kieltäytynyt antamasta tietoja, joilla yhtiö voisi selvittää korun alkuperää ja arvoa. Vakuutettu on kertonut saaneensa kyseisen korun entiseltä miesystävältään noin 2007–2008. Hän ei ole kuitenkaan suostunut kertomaan miehen nimeä, sillä mies on vakuutetun mukaan perheellinen julkisuuden henkilö Tukholmassa. Vakuutetulla itsellään ei ole aitoustodistusta korusta. Vakuutettu oli käynyt juuri viikko sitten kultasepällä kysymässä korun arvoa ja se oli arvioitu 3 500 euron arvoiseksi. Yhtiö toteaa, että koska kultasepänliikkeen arvio korun uudishinnasta on ilmeisesti tehty koskematta itse koruun, ainoastaan kuvan ja muistin perusteella, arvio ei kerro paljoakaan korun todellisesta arvosta.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalle on toimitettu mm. poliisin tutkinta-asiakirjat, kultasepänliikkeen arvio korun arvosta sekä kaksi valokuvaa korusta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa arvioidaan, onko vakuutettu näyttänyt, että häneltä on varastettu arvokas kultaketju edellä kuvatulla tavalla.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 4.21 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jos vakuutustapahtumaa ei voida määritellä; kuten esimerkiksi varkausvahinkoa, jonka tapahtuma-aikaa, -paikkaa ja -olosuhteita ei voida tarkoin määritellä.

Vakuutussopimuslain (1994/543) 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuus hankkia selvitys.

Vakuutussopimuslain 72 §:n mukaan jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Asian arviointi

Tapauksessa vakuutusyhtiö pitää vakuutetun kertomusta korun varkaudesta kokonaisuudessaan epäuskottavana ja katsoo, että vakuutettu olisi antanut vahingosta vakuutussopimuslain 72 §:n tarkoittamalla tavalla vilpillisesti vääriä tietoja. Vakuutettu taas katsoo tehneensä kaiken voitavansa korun varkauden selvittämiseksi.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus häntä kohdanneesta vahingosta. Selvitysvelvollisuudesta säädetään tarkemmin vakuutussopimuslain 69 §:ssä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutetun kertomus kaulakorun varastamisesta on johdonmukainen ja taitavat varkaat voivat viedä korun vakuutetun kuvaamalla tavalla. Lisäksi vakuutettu on ilmoittanut varkaudesta välittömästi poliisille. Pelkästään se, että vakuutettu on ennen vahinkoa arvioittanut korunsa kultasepänliikkeessä tai panttilainaamossa ei ole peruste korvauksen epäämiselle. Näin ollen vakuutetun kertomusta korun varastamisesta on pidettävä uskottavana.

Lopputulos

Edellä mainituin perustein Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa vakuutusehtojen mukaisen korvauksen kaulaketjun varkaudesta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Järvelä

Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vuori