Haku

VKL 545/12

Tulosta

Asianumero: VKL 545/12 (2013)

Vakuutuslaji: Maatilavakuutus

Ratkaisu annettu: 18.06.2013

Lietevaunun suistuminen ojaan Vanha vai uusi vaurio Näytön arviointi

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan lietevaunu kaatui ojaan ja vahingoittui 22.3.2011.  Vakuutuksenottaja vaati korvausta 5 500 euroa ja lisäksi korvausta lietesäiliön kylkeen tulleiden painumien oikaisemisesta.

 

Vakuutusyhtiön päätös 17.7.2012

Vakuutusyhtiö on suorittanut korvausta lietekärryn nostamisesta arvonlisäveron vähentämisen jälkeen 583,50 euroa sekä korjauskustannuksista niin ikään arvonlisäveron vähentämisen jälkeen 270,43 euroa. Mitä tuli vaatimukseen liete­säiliön kyljessä olleiden painumien korvaamisesta, niin tarkastuksessa oli ilmennyt, että kysymys oli joskus aikaisemmin syntyneistä vahingoista. Sen vuoksi vakuutusyhtiö ei suorittanut korvausta lietevaunun kyljen painumista.

 

Valitus

Vakuutuksenottaja on ratkaisusuosituspyynnössään esittänyt, että lietevaunun kyljen painumat olivat seurausta nyt kysymyksessä olevasta onnettomuudesta, joten niistä tuli suorittaa korvausta. Lisäksi muista vahingoista tuli suorittaa korvausta asiassa esitetyn korjausarvion mukaisesti vakuutusyhtiön suorittaman korvauksen asemesta 5 500 euroa.

 

Vakuutusyhtiön vastine

Lietevaunun ojaan kaatumisesta aiheutuneet vauriot ovat yhtiön mukaan rajoittuneet vetosilmukan vääntymiseen sekä takajousipakan siteiden, keskinaulan ja joustorajoittimien vaurioihin. Vakuutusyhtiö on todennut, että vaunu oli kaatunut selvityksen mukaan oikealle kyljelleen ja että painaumat säiliössä sijaitsivat vasemmalla sivustalla. Painaumat säiliön vasemmalle sivustalle eivät olleet voineet syntyä ojaan kaatumisen yhteydessä.

Paikallinen konepaja oli käynyt arvioimassa vaunun korjauskuluja elokuussa 2012 ja saanut korjauskuluiksi noin 5 500 euroa (ALV 0 %). Korjausarvio sisälsi vaunun korjauksen kokonaan eikä rajoittunut ojaan kaatumisesta aiheutuneiden vaurioiden korjaamiseen. Korjausarviossa todettiin, että vetoaisan rakentaminen uudestaan oli asianmukaista, koska nykyinen rakenne ei ollut määräysten mukainen.

Yhteenvetona on todettu, että säiliössä olevat painaumat eivät liittyneet vahinkoon ja että korvaus rajoittui vahinkotarkastuksen perusteella laaditun kustannusarvion mukaisiin vaurioihin sekä vaunun nostosta aiheutuneisiin kuluihin.

 

Selvitykset

Asiassa esitetyssä konepajan arviossa on kerrottu, että lietevaunun vauriot olivat pääasiassa alustassa ja akselistossa, joka oli vääntynyt ja siirtynyt pituussuunnassaan. Lisäksi jousipakka oli pahoin vääntynyt sivusuunnassa ja jousenpään korvat olivat revenneet rungosta. Myös jousen akselissa paikallaan pitävä keskipultti oli pettänyt, minkä johdosta akseli oli siirtynyt pituus- ja sivusuunnassaan.

Arviossa on lausuttu, että alustaa ei kannattanut korjata, vaan se tulisi uusia. Säiliössä olleita painumia ei voitu oikaista. Käytettyä alustaa oli kyselty autopurkaamolta ja se maksoi noin 2 500 euroa. Lisäksi kustannuksia syntyisi asennuksesta ja vetopuomin teosta.

Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan mukaan talon renki esitteli kohteen. Lietevaunu oli kaatunut oikealle kyljelleen väistäessään kapealla tiellä vastaan tullutta henkilöautoa. Vetoaisan silmukka oli katkennut, ja tämä oli estänyt traktorin kaatumisen. Oikeanpuoleinen taka-akselisto oli siirtynyt asemastaan hiukan vasemmalle, minkä seurauksena telikynkän etukärki oli vastannut runkoon joustoliikkeen aikana. Lisäksi joustonrajoitin oli vaurioitunut.

Säiliön vasen sivu oli noin kahden neliömetrin alueelta painunut sisään. Esittelijä kertoi, että aiemminkin siinä oli ollut painumia mutta että kyseessä olevat painumat olivat syntyneet tässä törmäyksessä. Vahinkotarkastajan näkemyksen mukaan painumat eivät kuulu vahinkoon, koska jäljistä ei voitu havaita tuoreita vaurioita. Vahinkotarkastaja oli laskenut korjauskustannuslaskelmaan mukaan vain vetosilmukan, taka-akseliston ja joustonrajoittimen kunnostuksen.

 

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiantuntijalausunnon MMT Johannes Tiusaselta. Häneltä on pyydetty lausuntoa käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella vahingon syistä.

  1. Miltä osin vahingot ovat johtuneet ojaan kaatumisesta? Millä todennäköisyydellä syy-yhteyttä voidaan arvioida?

Lausunnossa on esitetty, että alustan ja vetoaisan vauriot olivat selvästi aiheutuneet ojaan ajautumisesta. Vetosilmukan vääntymissuunta ja akseliston ripustusten taipuminen tukivat tätä.

Sitä vastoin säiliön painuminen tuntui erikoiselta. Ensinnäkään painuma säiliön kyljessä ei ollut järkevästi korjattavissa, eikä sillä ollut olennaista merkitystä säiliön käytettävyyden kannalta. Yleensä paha painuma työkoneessa pilasi koneen maalipinnan, mistä seurasi korroosio, mutta tässä tapauksessa koko lietevaunu oli niin siivottomassa kunnossa, ettei painuma vaikuttanut lietevaunun tekniseen tai esteettiseen kuntoon. Edelleen oli outoa, ettei vakuutuksenottaja ollut ilmoittanut mitään perusteluja sille, että säiliöön olisi tullut painuma vasempaan kylkeen kärryn ajautuessa ojaan oikealle kyljelleen.

  1. Mikä oli vetoaisan silmukan, akseliston, jousipakan, lietevaunun alustan, rungon, renkaiden, kylkien ja joustonrajoittimen vahingoittumisen syynä?

Lietevaunu oli kuvien perusteella nähtävästi rakennettu vanhan kuorma-auton alustasta. Kuorma-auton takaosan rungon varaan oli asennettu lietesäiliö ja rungon eteen oli rakennettu vetoaisa. Kuvista ei ilmennyt, että itse runko olisi vääntynyt.

Muut vauriot näyttivät aiheutuneen ojaan ajautumisesta, kun raskas säiliö vääntää runkoa oikealle ja akselisto vääntää vastaan osuessaan vastapenkkaan tai ojan pohjaan.

  1. Voidaanko käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella arvioida kaatumisen aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen kuluvaa aikaa ja tuntitaksaa? Entä voidaanko hankittavaksi ehdotettujen varaosien (käytetty pohja) ja vetoaisan ja ‑raksin kulut laskea todennäköisiksi kaatumisesta johtuviksi kuluiksi? Johtuuko osa konepajan ehdottamista korjaustoimenpiteistä kaatumisesta riippumattomista seikoista, kuten kulumisesta? Jos johtuu, mitkä ja mistä seikoista?

Konepajan tuntitaksa oli kohtuullinen. Ehdotettujen töiden työmäärää ei ollut syytä epäillä.

Lietevaunun vetosilmukka oli huonosti tehty ja suorastaan vaarallinen. Vetosilmukan täytyi päästä kiertymään, jottei kärry kaatuessaan kaatanut traktoria tai rikkonut nostolaitteita. Tässä tapauksessa vetosilmukka oli onneksi katkennut. Jos tämä lietevaunu päätettiin korjata, vetosilmukka oli rakennettava kunnolliseksi, jolloin siitä tulisi parempi kuin se oli ennen tapaturmaa. Pelkkä vanhan lenkin kuumentaminen ja suoraksi takominen olisi edullinen, muttei suositeltava toimenpide.

Akseliston ja alustan osalta asia oli monimutkaisempi. Ripustukset ja jousipakat olivat valokuvissa siinä määrin epäsiistit, ettei ollut helppoa kuvien perusteella arvioida, voisiko niitä oikaista tai korjata järkevällä työmäärällä. Jotkut osat olivat kokonaan rikki, mutta korjaamo ei ollut arvioinut, olisiko tällaisia yksittäisiä osia saatavilla.

Jos luotettiin konepajan arvioon siitä, ettei nykyistä alustaa kannattanut korjata, oli huomioitava, että nykyiset akselit eivät näyttäneet vaurioituneen, ainoastaan niiden ripustukset ja jousipakat. Nykyinen alusta oli ruostunut ja epäsiistissä kunnossa. Oli luultavaa, että uusi akselisto olisi huomattavasti nykyistä paremmassa kunnossa.

  1. Vaikuttavatko jotkin muut seikat asian arvioinnissa?

Asiakirjoista ei ilmennyt lietevaunun tilavuus tai varustelutaso. Suuret vaunut olivat huomattavasti pieniä vaunuja arvokkaampia. Kuitenkin ehdotetun kor­jauksen kustannus kattoi merkittävän osan koko lietevaunun arvosta. Sellaisia noin 10 m3 lietevaunuja, joissa oli vielä maaliakin jäljellä, myytiin suurin piirtein ehdotetun korjauksen hintaan.

 

Välitoimi

Vakuutuslautakunta on antanut saamansa asiantuntijalausunnon tiedoksi vakuutuksenottajalle, joka on 27.5.2013 antanut asiassa kirjallisen lausuman. Vakuutusyhtiö ei ole antanut lisälausumaa.

 

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

16.1 Korvattavat vahingot

16.1.1. Rikkoutuminen

Vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman tai sähköilmiön aiheuttama rikkoutuminen.

16.2 Korvausrajoitukset

16.2.2 Hitaasti syntyvät vahingot

Vakuutuksesta ei korvata pitkäaikaisesta vaikutuksesta aiheutuneita vahinkoja. Tällaisia ovat esimerkiksi materiaalin luontaisesta heikkenemisestä, naarmuuntumisesta, likaantumisesta, kerrostumisesta, sakkaantumisesta, kattilakivestä, ruostumisesta, korroosiosta, sienettymisestä, hajusta, homeesta tai lämpötilan tai kosteuden hitaasta muutoksesta aiheutuneet vahingot.

Ratkaisu

Asiassa on kyse korvattavien korjaustoimenpiteiden arvioinnista. Vakuutuslautakunta toteaa, että korjauskustannuksista tehtävää arviota ei ole vakuutusehdoissa sidottu korjaamon esittämään ensimmäiseen laskelmaan, vaan korjauskustannuksia koskevaa arviota tehtäessä voidaan harkita esimerkiksi käytettä­vien korjausmenetelmien tarkoituksenmukaisuutta. Arvion tulee kuitenkin perustua autojen korjaustoiminnassa yleisesti noudatettaviin käytäntöihin ja hyvän tavan mukaiseen korjaukseen. Arviolaskelman tulee olla objektiivisesti tarkasteltuna asianmukainen.

Asiantuntijalausunnon mukaan silmukan, akseliston, jousipakan, lietevaunun alustan, renkaiden, kylkien ja joustonrajoittimen vahingot johtuvat kaatumisesta.

Vakuutuksenottaja on vedonnut korjaamon tekemään arvioon, jossa ei ole otettu huomioon painumien korjaamisesta aiheutuvia kuluja. Vakuutuksenottajan hankkimassa arviossa tuntitaksana on käytetty 40 euroa tunnilta ja työtä on arvioitu tehtäväksi 50–60 tuntia. Asiantuntija on pitänyt taksaa ja työmäärää asianmukaisena. Näillä perustein Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon korjaamon arvion mukaisesti.

Rungon osalta vääntymistä ei ole näytetty. Vakuutuslautakunta katsoo, että asiassa ei ole epäselvyyttä siitä, että lietevaunu on kaatunut oikealle kyljelleen. Sen vuoksi on epätodennäköistä, että painumia olisi syntynyt säiliön vasempaan kylkeen. Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön tekemään korvauspäätökseen vasemman kyljen painumien ja rungon korvattavuudesta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos sekä jäsenet Löppönen, Makkula, Nyyssölä, Pesonen, Sarpakunnas ja Sjögren. Sihteerinä toimi Nikunlassi.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia