Tapahtumatiedot
A:lla (s. 1956) todettiin vuonna 2010 polymyalgia rheumatica. Lääkitykseksi määrättiin Prednisolon ja Trexan, joista jälkimmäinen lopetettiin sivuvaikutuksen takia. Kesäkuussa 2011 aloitettiin Azamun-lääkitys. Joulukuussa 2011 A kävi hammaslääkärissä, jossa todettiin ikenien liikakasvua. Hammaslääkäri piti liikakasvun mahdollisena syynä Azamun-lääkettä. Sittemmin A:lta jouduttiin poistamaan 9 hammasta hampaiden kiinnityskudoksen tulehdussairauden (parodontiitti) takia. A haki vahingoista korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Asian käsittely vakuutusyhtiössä
Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 25.9.2012. Yhtiö totesi, että ikenien liikakasvu eli ienhyperplasia voi johtua useista eri etiologisista tekijöistä. Liikakasvuun vaikuttaa ientulehdus (gingviitti), ja usein taustalla on huono hammashygienia. Myös runsaasti suun kautta unissaan hengittävillä on useammin ikenien liikakasvua. Lisäksi joidenkin lääkeaineiden tiedetään aiheuttavan liikakasvua. Azamun-lääkkeen ei kuitenkaan tiedetä sitä aiheuttavan. Yhtiö katsoi, ettei A:n henkilövahingon syy-yhteys A:n käyttämään Azamun-lääkkeeseen ollut niin todennäköinen, että kyseessä olisi lääkevahinkovakuutusehdoissa tarkoitettu vahinko. Tämän vuoksi haettua korvausta ei maksettu.
A toimitti 6.11.2012 vakuutusyhtiölle lisäselvitystä ja pyysi uutta käsittelyä asiassa. A totesi, että ikenien turvotus helpottui lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen. A:n käsityksen mukaan Azamun-lääke voi lisätä alttiutta tulehduksiin. A on terveydenhuollon ammattilainen ja pystyy huolehtimaan omasta hammashygieniastaan. A ei myöskään nuku suu auki. A katsoi, että syy-yhteys lääkkeen käytön, suun tulehduksen ja tästä aiheutuneen ikenien liikakasvun välillä on näytetty ja vahinko tulee korvata lääkevahinkovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö antoi A:n uudelleenkäsittelypyynnön johdosta uuden korvauspäätöksen 28.12.2012. Yhtiö totesi, ettei tutkimustietoa Azamun-lääkkeen ja ikenien liikakasvun välisestä syy-yhteydestä ole. Korvauspäätöstä ei siten muutettu.
Valitus
Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan valituksessa A vaatii vahingon korvaamista. A:n käsityksen mukaan Azamun on aiheuttanut hänelle ikenien turvotusta ja märkäpesäkkeitä hammasjuuriin. A vaatii korvausta 9 hampaan poistosta aiheutuneista kustannuksista ja vahingon aiheuttamasta työelämään paluun viivästymisestä.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö viittaa vakuutusehtoihin, joiden mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Yhtiö katsoo aiempien päätöstensä mukaisesti, ettei A ole osoittanut todennäköistä syy-yhteyttä Azamun-lääkkeen käytön ja A:lla todettujen parodontiitin ja ikenien liikakasvun välillä. Näin ollen yhtiö katsoo, ettei kyseessä ole vakuutusehtojen tarkoittama lääkevahinko.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on ollut käytössään seuraavat selvitykset:
- A:n valitus Vakuutuslautakunnalle
- vahinkoilmoitus 16.8.2012
- lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 4.10.2010−27.1.2013
- vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärin lausunto 16.9.2012
- vakuutusyhtiön korvauspäätös 25.9.2012
- A:n uudelleenkäsittelypyyntö 6.11.2012
- vakuutusyhtiön korvauspäätös 28.12.2012
- hoitolaitoksen selvitys Potilasvakuutuskeskukselle 20.3.2013
- Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätös 21.8.2013
- vakuutusyhtiön vastine
- vakuutusehdot
Vakuutuslautakunnan lausunto
Vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen yleisten ehtojen (voimassa 1.1.2012 alkaen) kohdan 4 mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut.
Ratkaisusuositus
Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Lääkevahinkovakuutuksesta korvausta hakevan on osoitettava, että hänen henkilövahinkonsa on todennäköistä seurausta lääkkeen käytöstä. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella.
Vakuutuslautakunnalle toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla on diagnosoitu polymyalgia rheumatica kesällä 2010. Kesäkuussa 2011 aloitettiin Azamun-lääkitys. 7.12.2011 A kävi hammaslääkärissä, jolloin hänellä todettiin ienhyperplasiaa (7 mm liikakasvu), jonka taustaksi epäiltiin lääkettä. Suu- ja leukakirurgian poliklinikan sairauskertomustekstien mukaan A on kertonut 6.6.2012 vastaanotolla, että ikenien liikakasvu ja turvottelu on vähentynyt keväällä 2012, kun Azamun-lääkitys on lopetettu vuoden 2011 lopulla. Vastaanotolla on kuitenkin ollut yläleuan välihampaiden alueella havaittavissa selvää liikakasvua. Ientulehdusta ja hammaskiveä on todettu kauttaaltaan. Vastaanottokäynnillä 6.6.2012 on sovittu, että tilannetta jäädään seuraamaan ja odotetaan, paranisivatko ikenet konservatiivisesti. 24.9.2012 A on ilmoittanut poliklinikalle, ettei jatkohoito ole tarpeen, koska suun tilanne on hyvä. 22.10.2012 A on ollut käymässä suupoliklinikalla liittyen vakuutusyhtiön lääkevahinkovakuutusasiassa antamaan kielteiseen korvauspäätökseen. Käynnillä ei ole tehty tutkimusta, vaan ainoastaan keskusteltu.
A:n hoitavan hammaslääkärin 22.10.2012 päivätyn lausunnon mukaan A on ollut säännöllisessä hammaslääkärin hoidossa 24.6.2008−29.11.2011 välisenä aikana. Vaikka hammaskiveä on ollut varsin runsaasti, ei ikenen liikakasvuongelmia ole ilmennyt ennen Azamun-lääkityksen aloittamista. Ennen lääkityksen aloittamista hoitovaste oli kohtalaisen hyvä, mutta lääkityksen aloittamisen jälkeen syksyllä 2011 ei ientulehdusta saanut enää kuriin ikenen liikakasvun takia, jonka johdosta hoitava hammaslääkäri ohjasi A:n parodontologian erikoishammaslääkärille. Hoitavan hammaslääkärin näkemys on, että Azamun-lääkitys on ainakin osasyyllinen ikenen liikakasvuun, joka johti voimakkaaseen ientulehdukseen ja tätä kautta hampaiden poistoihin. 23.1.2013 päivätyn, toisen hammaslääkärin antaman lausunnon mukaan A:lla on diagnosoitu pitkäaikainen parodontiitti.
A on hakenut lääkevahinkovakuutuksesta korvausta hänellä todetuista ikenien liikakasvusta sekä parodontiitista aiheutuneesta 9 hampaan poistosta. Ikenien liikakasvu voi johtua useista eri syistä, kuten tulehduksesta, lääkkeistä ja perinnöllisistä tekijöistä. Ikenien liikakasvu itsessään on oireeton, mutta ientaskut ovat liikakasvutapauksissa hankalasti puhdistettavissa, mikä voi johtaa bakteerien lisääntymiseen ja edelleen hampaiden kiinnityskudoksen sairauksiin. A:lla todettu parodontiitti on hampaiden kiinnityskudoksen tulehdus, jonka aiheuttavat hampaan pinnalla kasvavat, ikenen alle ja edelleen hammasjuurta pitkin alemmaksi etenevät bakteerit.
Asiassa on kyse Azamun-lääkkeen käytön ja ikenien liikakasvun ja parodontiitin välisestä syy-yhteydestä. A:lle määrätty Azamun on atsatiopriinivalmiste, jota käytetään sidekudossairauksien pitkäaikaishoidossa. Atsatiopriini kuuluu solunsalpaajien lääkeryhmään. Sen käyttö saattaa heikentää elimistön puolustautumiskykyä infektiosairauksia vastaan, minkä vuoksi infektiot on hoidettava huolella.
Vakuutuslautakunta toteaa, ettei atsatiopriinin ole todettu aiheuttavan ikenien liikakasvua. Lautakunta toteaa edelleen, että A:lla on Azamun-lääkkeen lisäksi ollut käytössään myös muita lääkkeitä, joista masennuslääkkeet sitalopraamivalmiste Sepram ja doksepiinivalmiste Doxal aiheuttavat suun kuivumista yli 10 %:lla käyttäjistä. Lautakunnan näkemys on, että A:n ikenien liikakasvu on ollut seurausta useiden tekijöiden vaikutuksesta. Tilanteeseen ovat johtaneet A:n yksilölliset tekijät, masennuslääkkeiden ientulehdusta provosoiva vaikutus ja reumalääkkeiden vuoksi lisääntynyt infektioriski. Lautakunnan käsityksen mukaan asiassa on jäänyt näyttämättä, että A:n ikenien liikakasvu ja tätä seurannut parodontiitti olisivat todennäköistä seurausta Azamun-lääkkeen käytöstä. Näin ollen Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön hylkäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norio-Timonen sekä jäsenet Jokelainen, Järvinen, Paakkari ja Soinila. Sihteerinä toimi Laine.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA