Tapahtumatiedot
Vakuutetussa rakennuksessa tehtiin julkisivusaneerausta, jonka yhteydessä rakennuksen syöksytorvet irrotettiin. Tällöin sateen seurauksena rakennuksen seinät kastuivat niin, että vesivauriot ulottuivat rakenteisiin ja asuinhuoneistojen sisäpintoihin.
Lausunnonpyytäjänä olevan osakkeenomistajat vaativat vakuutuksenottajayritykseltä vahingonkorvausta hallitsemansa huoneiston vuokratulon menetyksestä.
Vakuutusyhtiön päätös
Vakuutusyhtiö katsoi, että lausunnonpyytäjille aiheutunut vahinko on välillistä vahinkoa ja varallisuusvahinko, eikä kuulu vastuuvakuutuksesta korvattavaksi.
Lausuntopyyntö
Lausunnonpyytäjä toteaa, että vahingonkorvauslain mukaan esinevahinko voi olla korjauskustannuksia tai käsittää tulojen menetyksen. Näin ollen myös vuokratulojen menetys on esinevahinkoon välittömästi liittyvä esinevahinko. Vahingonkorvauslaki ei esinevahinkojen kohdalla määrittele sitä, kenelle korvausta maksetaan. Selvää on kuitenkin, että korvausta maksetaan omistajille tai rajoitetun esineoikeuden haltijoille. Oikeuskäytännössä on korvausta maksettu muillekin kuin oikeudenhaltijoille. Kun kysymys on asunto-osakeyhtiön omistamasta huoneistosta, johon osakkeenomistajalla on asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan hallintaoikeus, on kysymys rajoitetusta esineoikeudesta edellä tarkoitetussa mielessä. Kun osakkeenomistajalla on oikeus vuokrata huoneisto edelleen ja luovuttaa huoneiston hallintaoikeus vuokralaiselle, on kysymys myös rajoitetusta esineoikeudesta. Rajoitetun esineoikeuden haltijalle, tässä tapauksessa osakkeenomistajalle, syntyvä vahinko tulee korvattavaksi yhtälailla silloin, jos huoneistosta osaa ei voida vahingon johdosta käyttää kuin jos samasta vahingosta johtuen siitä jää saamatta vuokratuloja. Ero ei voi johtua siitä, mistä vahingonkärsijä oikeutensa johtaa. Kysymys on vain siitä, aiheutuuko tulonmenetys välittömästi vahingosta.
Kysymyksessä on vahingoittuneesta esineestä johtuva välitön taloudellinen vahinko tulonmenetyksen muodossa. Vahinko ei ole odottamaton ja vaikeasti ennakoitava vahingonaiheuttajan eikä vakuutusyhtiönkään kannalta. Esineen hallintaan kuten myös vuokratulojen menetykseen liittyvät vahingot ovat tyypillisiä ja ennakoivia vahinkoja erityisesti, kun puhutaan asunnoista. Vuokranmenetykset ovat vastuuvakuutuksesta korvattavia varallisuusvahinkoja, jotka ovat yhteydessä esinevahinkoon.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toteaa, että yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan esinevahinkona korvataan esineen omistajalle vahinkoon liittynyt taloudellinen vahinko. Oikeustieteellisessä kirjallisuudessa on lähdetty siitä, että taloudellinen seurannaisvahinko voidaan omistajan lisäksi korvata myös sille, jolla on rajoitettu esineoikeus esineeseen. Sivullisten kärsimiä menetyksiä on pääsääntöisesti pidetty välillisinä vahinkoina, jotka jäävät sekä vahingonkorvauslain että vastuuvakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Vakuutusyhtiö viittaa myös korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO 1960 II 127, 1948 I 4 ja 1994:94, sekä Henkilö- ja vahinkovakuutuslautakunnan lausuntoon 82134/V51.
Vakuutusyhtiö katsoo, että vesivahinkoa ei ole aiheutettu tahallisesti, vaan tuottamuksellisesti. Tuottamuksella aiheutettujen vahinkojen korvaamisessa on noudatettu periaatetta, jonka mukaan esinevahinko korvataan vahingosta välittömästi kärsineelle. Korvauspiirin laajentaminen johtaisi ennakoimattomaan korvausvastuuseen ja vahingonaiheuttajan kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen. Omistajan lisäksi korvaukseen voi olla oikeutettu rajoitetun esineoikeuden haltija. Tällöin on kyseessä sellainen oikeussuhde, jossa esineen haltijalle myönnetty oikeus sulkea pois vastaavan omistajalle kuuluvan oikeuden, esimerkiksi panttioikeus jne. Asunto-osakkeen omistajan oikeus hallita huoneistoa ei ole rinnastettavissa rajoitetun esineoikeuden haltijaan vahingonkorvausoikeuden tarkoittamalla tavalla. Vesivahinko on kohdistunut asunto-osakeyhtiöön ja osakkeenomistaja on vuokrasopimuksen perusteella velvollinen hyvittämään vuokralaiselle huoneiston käytön estymisestä aiheutuneen vahingon. Vastuuvakuutus ei kuitenkaan kata sivulliselle aiheutunutta taloudellista vahinkoa eikä sopimusperusteista korvausvastuuta. Näin ollen vahinko ei kuulu vastuuvakuutuksesta korvattavaksi.
Vakuutuslautakunnan lausunto
Vastuuvakuutusturvaehtojen 201, toiminnan vastuu 1.1.1997 kohdan 201.1 korvattavat vahingot mukaan vakuutusturva korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Vakuutuslautakunta toteaa, että asiassa ei ole vakuutusyhtiön puolesta kiistetty sitä, etteikö vakuutuksenottajayritys olisi tuottamuksellaan saanut aikaan lausunnonpyytäjälle vahinkoa. Näin ollen Vakuutuslautakunta ei enemmälti tutki asiaa tältä osin, vaan pitää kysymystä riidattomana.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö on päätöksessään katsonut kysymyksessä olevan varallisuusvahingon, joka ei olisi vakuutuksesta korvattava. Tältä osin Vakuutuslautakunta toteaa, että lähtökohtaisesti kaikki rahamääräiset vahingot ovat taloudellisia vahinkoja siitä riippumatta, onko kysymyksessä esinevahinko tai muunlainen varallisuusvahinko. Vakuutuslautakunta huomauttaa, että vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:ssä on säädetty edellytykset sellaisen taloudellisen vahingon, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon korvaamiselle. Tällainen vahinko on vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaan korvattava vain silloin, jos vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä. Oikeudellisessa kielenkäytössä tällaisesta vahingosta käytetään yleensä nimityksiä ”sellainen taloudellinen vahinko, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon”, ”puhdas varallisuusvahinko” tai ”taloudellinen vahinko” tai ”varallisuusvahinko”.
Nyt kysymyksessä olevan tapauksen osalta Vakuutuslautakunta toteaa, että rakennusta, jossa sijaitsevaan huoneistoon lausunnonpyytäjillä on hallintaoikeus, on kohdannut esinevahinko. Näin ollen lausunnonpyytäjille aiheutunut vahinko ei ole puhdasta varallisuusvahinkoa, vaan kysymyksessä on esinevahinkoon yhteydessä oleva taloudellinen vahinko. Vahingon korvattavuuden edellytykset ovat tältä osin olemassa muissakin tapauksissa, kuin vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:ssä mainituissa erityistilanteissa.
Vakuutuslautakunta toteaa, että huoneiston haltijan oikeudesta saada korvausta asunto-osakeyhtiön omistamaan rakennukseen kohdistuneen vahingon perusteella on Vakuutuslautakunta aiemmin antanut lausunnot VKL 366/97 ja VKL 596/97. Näissä lausunnoissa Vakuutuslautakunta on katsonut, että osakkeenomistajalla on oikeus saada vahingonkorvausta hänen hallitsemaansa huoneistoa kohdanneesta vahingosta.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö on katsonut kysymyksessä olevan vahingon olevan välillistä vahinkoa ja näin ollen jäävän vahingonaiheuttajan korvausvelvollisuuden ulkopuolelle. Tältä osin Vakuutuslautakunta katsoo, että asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja saa edellä esitetyllä tavalla vahingonkorvausoikeudellista suojaa sen rajoitetun esineoikeuden osalta, joka hänellä on hallitsemaansa huoneistoon. Kysymyksessä on välittömästi rajoitetun esineoikeuden haltijaan kohdistunut vahinko, eikä vahinko näin ollen jää vahingonaiheuttajan korvausvelvollisuuden ulkopuolelle. Vahinko ei myöskään ole tyypiltään odottamaton, vaan vuokratulon menetystä voidaan pitää ennakoitavana huoneiston vaurioitumisen seurauksena.
Edellä esitetyillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiöllä ole ollut esittämillään perusteella oikeutta kieltäytyä korvauksen maksamisesta vahingosta.
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja
Sisula-Tulokas, jäsenet Eskuri, Rusanen, Saarinen ja Savonen. Sihteerinä toimi Roselius.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Sisula-Tulokas
Sihteeri Roselius