Tapahtumatiedot

Kiinteistö Oy A:ssa todettiin runkovesiputken vuotovahinko 12.7.2013, kun käytävän lattialla oli havaittu vettä. Lattiarakenteita avattiin ja tehtiin väliaikaiskorjaus. Viikon päästä putki alkoi vuotaa uudelleen noin 0,5 metrin päästä alkuperäisestä vuotokohdasta. Kyseessä oli vuonna 1966 rakennettu rakennus, jossa oli alkuperäiset vesiputket.

Korvauksia vahingoista haettiin kiinteistöosakeyhtiön kiinteistövakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön päätös

Alkuperäinen 47 vuotta vanha pallograniittivalurautainen runkovesiputki oli rikkoutunut hiekkatilassa. Putki oli syöpynyt ulkopinnaltaan kerroksittain ja rikkoutumisen oli aiheuttanut ulkopuolinen kosteus. Kohteessa havaittiin myös muita maa- ym. kosteuksien aiheuttamia pitkäaikaisia vaurioita sekä kiinteistön rakenteissa merkkejä ulkopuolisten kosteuksien rasituksista. Vakuutusyhtiö katsoi, että vahinko oli aiheutunut rajoitusehtojen mukaisen ulkopuolisen kosteuden, syöpymisen ja ruostumisen seurauksena. Vakuutusyhtiö ei maksanut korvausta kiinteistövakuutuksesta.

Valitus

Valituksessa katsotaan, että putkirikko on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton. Vuotokohta tuli yllättäen esiin suhinaa kuulumalla eli rikkoutui äkillisesti. Vuodon yhteydessä kanaalin hiekka kastui, kun vesi tuli kovalla paineella. Reiän ympärillä kuvassa voidaan havaita, että vuotokohdan ympärys on eniten korroosioitunut paperin ja putken välissä, mikä viittaa siihen, että putki rikkoutui yhdestä kohdasta. Muuten putki oli terve ja vahvavaippainen. Kyseessä oleva putki sijaitsi kanaalin keskiosan yläpuolella, ei siis kanaalin alaosassa betonia vasten. Kiinteistön päävesimittarissa ei havaittu poikkeavaa eli putki rikkoutui äkillisesti ja vesi purkautui kanaaliin.

Vakuutusyhtiön vastine

Pääosa vaurioista sijoittui käytävälle. Käytävällä pinnoitteet kupruilivat, mikä johtui osittain tästä vuodosta ja osin aiemmasta kosteudesta. Seinien alaosan vaurioita esiintyi myös kauempana vuotopaikasta. Vahinkotarkastuksen yhteydessä havaittiin kiinteistön rakenteissa merkkejä myös ulkopuolisten kosteuksien rasituksesta sekä maa- ym. kosteuksien aiheuttamia pitkäaikaisia vaurioita, jotka eivät olleet aiheutuneet nyt tapahtuneesta vuodosta. Putkien kunto arvioitiin muuallakin kuin vuotopaikassa huonoksi. Paikalla käyneen vahinkoasiantuntijan mukaan vahingon syynä oli alapohjarakenteen hiekkatilaan asennetun runkovesiputken syöpyminen ulkopuolisesta kosteudesta johtuen. Vesi- ja lämpöputket oli asennettu rakennusajankohdalle tyypillisesti hiekkatilaan. Tarkastusluukuista oli nähtävissä, että putket olivat yleisesti ulkopinnoiltaan ruosteessa. Vuotaneessa putkessa oli noin 5 mm:n reikä, josta vesi oli vuotanut rakenteisiin. Putki oli syöpynyt ulkopinnaltaan kerroksittain (ruostunut) ja sisäpinnalla esiintyi saostumaa. Toinen asiantuntija katsoi putkesta otettujen valokuvien perusteella, että vuotanut putki oli todennäköisesti pallograniittivalurautaa ja reiän kohta oli todennäköisesti saanut alkunsa mekaanisesta rasituksesta, esimerkiksi pienestä kivestä hiekassa. Putkisto oli saavuttanut teknisen käyttöikänsä ja putket oli asennettu siten, että ne olivat alttiina maaperän kosteudelle.

Vakuutusyhtiö katsoo olleen ilmeistä, että putki oli rikkoutunut ja vuoto alkanut äkillisesti. Vahingon korvattavuus kuitenkin edellytti, että neste oli virrannut putkesta ennalta arvaamattomasti ja ettei kyseessä ollut ulkoapäin vähitellen tapahtunut syöpyminen. Putken heikosta kunnosta kertoi jo sekin, että putki oli vuotokohdasta korjattu pannoilla ja että putki oli seuraavalla viikolla alkanut vuotaa uudesta kohdasta noin 0,5 metrin päästä. Putki ei ole voinut vuotaa niin kauan, että siitä vuotanut vesi olisi ruostuttanut paksun putken ulkoapäin puhki, koska pitempään jatkuessaan vuoto olisi tullut esiin ennen havaitunlaisia ruostumisia.

Kyseiset ruostevauriot ja putken rikkoutuminen johtuvat ulkoapäin aiheutuneesta rasituksesta, kuten kosteudesta ja lvi-asiantuntijan mainitsemasta hiekassa mahdollisesti olleen pienen kiven synnyttämästä mekaanisesta rasituksesta. Putkea ympäröivän kosteuden puolesta puhuu myös se, että kiinteistön rakenteissa havaittiin muuallakin maa- ym. sellaisia ulkopuolisista kosteuksista aiheutuneita pitkäaikaisia vaurioita. Lisäksi putkien ruostumista on saattanut osin edesauttaa kylmävesiputkille tyypillinen kondenssikosteus putken ulkopinnalla.

Vakuutusyhtiö katsoo vahingon aiheutuneen siitä, että putki oli syöpynyt ulkopinnaltaan puhki ruostumalla, mihin syynä oli putken ulkopuolinen maa- ym. kosteus ja mahdollisesti mekaaninen rasitus sekä lisäksi mahdollisesti kondenssivesi. Mikään näistä ei ole vakuutusehtojen mukaan korvattava vakuutustapahtuma.

Selvitykset

- 26.7.2013 tehdyn vahinkokartoitusraportin mukaan kiinteistön rakenteissa oli merkkejä ulkopuolisten kosteuksien rasituksesta. Vahinkopaikalta oli otettu valokuvia.

- 28.10.2013 päivätyn vahinkokartoituspöytäkirjan mukaan vahinkoselvitys on suoritettu 30.7.2013. Vesi- ja lämpöputket olivat terästä ja ne oli asennettu rakennusajankohdan mukaisesti hiekkatilaan. Putket olivat yleisesti ulkopinnoiltaan ruosteessa. Putken kunto oli nähtävissä tarkastusluukusta. Lattianavauksen kautta tehtyjen havaintojen perusteella lattiarakenteena oli lämpöeristämätön maavarainen betonilaatta. Vuotaneessa putkessa oli läpimitaltaan noin 5 mm:n reikä, josta vesi oli vuotanut rakenteisiin. Putki oli syöpynyt ulkopinnaltaan kerroksittain (ruostunut) ja sisäpinnoilla esiintyi saostumaa. Vuotanut putki oli todennäköisesti pallograniittivalurautaa. Reiän kohta oli todennäköisesti saanut alkunsa mekaanisesta rasituksesta, esimerkiksi pienestä kivestä hiekassa.

Johtopäätöksenä todettiin, että putkisto oli saavuttanut teknisen käyttöikänsä. Putken rikkoutuminen oli ilmeisesti aiheutunut ulkopuolisesta kosteudesta johtuen. Rikkoutunut putki oli ulkopuoleltaan syöpynyt kerroksittain (ruostunut). Putket oli asennettu siten, että ne olivat alttiina maaperän kosteudelle.

- Vakuutuslautakunnan käytössä on ollut useita kuvia kyseessä olevasta putkenpätkästä.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Kiinteistövakuutuksen ehtojen kohdan 8.1.1 ”Vuoto” mukaan vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on vakuutuksen voimassaoloaikana virrannut ennalta arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta vakuutuksen kohteena olevasta, rakennukseen kuuluvasta ja rakennusta palvelevasta kiinteästi asennetusta

- vesijohdosta

- jätevesiviemäristä tai sisäpuolisesta sadevesiviemäristä

- lämpö-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta

- öljysäiliöstä

- pore- tai uima-altaan putkistosta

- koneesta tai laitteesta ja aiheutunut vahinko todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana.

Rajoitusehtojen kohdan 8.2.9 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu kondenssivedestä tai muusta kosteudesta (esim. maakosteus tai pohjavesi) tai kosteuden aiheuttamasta mätänemisestä, sienettymisestä tai hajusta,

Rajoitusehtojen kohdan 8.2.10 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

- putken tai laitteen ulkopuolisesta syöpymisestä

- kulumisesta, ruostumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta syystä

- liitosten tai tiivisteiden vuotamisesta tai ikääntymisestä.

Ratkaisu

Kiinteistö Oy A:n 47 vuotta vanha pallograniittivalurautainen runkovesijohto alkoi vuotaa 12.7.2013. Putki oli ruostunut ulkopuolelta maaperän kosteudesta ja siinä havaittiin läpimitaltaan 5 mm:n reikä, josta vesi pääsi vuotamaan rakenteisiin.

Vakuutusyhtiön hankkimien asiantuntijalausuntojen sekä valokuvien perusteella voidaan päätellä, että putki on ollut ulkoapäin useasta kohdasta pitkälle ruostunut. Tällainen ruostuminen vaatii syntyäkseen pitkäaikaista kosteutta. Noin viikon päästä ensimmäisen vahingon jälkeen on putkeen tullut toinen putkivuoto noin 0,5 metrin päähän ensimmäisestä vahinkopaikasta. Hiekassa olleen pienen kiven arveltiin lopuksi aiheuttaneen mekaanisena rasituksena ruostuneen putken reiän. Hyväkuntoinen putki ei rikkoonnu hiekassa olevan pienen kiven seurauksena.

Vakuutuslautakunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että vakuutusyhtiö on osoittanut vuodon aiheutuneen vähitellen tapahtuneesta putken ulkoisesta ruostumisesta. Tämän vuoksi vuotovahinko ei ole korvattava Kiinteistö Oy A:n vuotovahinkovakuutuksesta. Vakuutusyhtiön korvauspäätöstä on tämän vuoksi pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Snellman.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA