Vahinkoa kärsineen U Oy:n edustajan antaman selvityksen mukaan paperikoneen puristinosan teloja ja kaavereita vaihdettaessa Belt-telaa ei normaalisti suojata millään lailla, koska se olisi hankalaa eikä siitä vahinkotapahtumassa saisi suojaa, josta olisi hyötyä. Myöskään huoltokansion vaihto-ohjeessa ei puhuta mitään Belt-telan suojauksesta.

 

Päätöksessään 7.9.2004 vakuutusyhtiö toteaa tapahtumatiedot.

 

Yrityksen toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen 670 kohdan 2 mukaan vakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, kun vahinko todetaan vakuutuskauden aikana ja vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta.

 

Ehtojen kohdan 3.3 mukaan vastuuvakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana on tai oli vakuutuksenottajan tai jonkun muun tämän lukuun

-         valmistettavana, asennettavana, korjattavana taikka muulla tavoin käsiteltävänä

-         säilytettävänä

-         suojaus- tai vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutuksenottajan toiminnan taivahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri tai

-         muulla tavoin vakuutuksenottajan huolehdittavana.

 

Korvauskäytännössä niin kutsuttuna huolehdittavana olevana omaisuutena pidetään sellaista omaisuutta, joka työsuorituksen yhteydessä väistämättä tai erittäin suurella todennäköisyydellä vaurioituu, ellei sitä suojata. Jos omaisuutta ei ole mahdollista suojata, huolehdittavana on pidettävä sellaista omaisuutta, johon valitun työtavan vaikutukset ulottuvat.

 

Vahinkoilmoituksen liitteenä olevan selvityksen mukaan vahinko tapahtui, kun kaapimen runkoa oltiin nostamassa hoitopäästä käsitaljan varaan tarkoituksena siirtää nosturin koukku 1 paperikoneen rungon toiselle puolelle, jotta kaavin voitaisiin ajaa ulos koneesta. Nostettaessa koukkua 1 ylös nostoliinan irrotuksen jälkeen nousi myös koukku 3, koska ohjain oli jäänyt vahingossa asentoon, joka käytti molempia koukkuja yhtäaikaa. Nosturin koukku 3 nosti kaapimen takapäätä ylöspäin ja kaapimen rungon käyttöpää kosketti Belttiä. Kosketuksen voimasta Beltti vaurioitui ja se jouduttiin vaihtamaan.

 

Belt-tela on ollut siirrettävän kaapimen välittömässä läheisyydessä, johon valitun työtavan vaikutukset ulottuvat. Ehtojen 670 kohdan 3.3 mukaan kyseessä on huolehdittavalle omaisuudelle aiheutunut vahinko, jota ei edellä mainitun ehtokohdan perusteella voida korvata vastuuvakuutuksesta.

 

Lausuntopyynnössään 19.8.2005 vakuutuksenottaja G Oy:n asiamies O.P. toteaa syntyneen erimielisyyden, esitetyt vaatimukset, tapahtumatiedot sekä vakuutusyhtiön korvauspäätöksen ja siinä esitetyt perusteet.

 

Vakuutuksenottaja pyytää lausuntoa korvauspäätöksen, erityisesti rajoitusehtojen soveltamisen oikeellisuudesta. Vakuutuksenottaja katsoo, että vakuutusyhtiön käsitys vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 3.3 rajoitusehtojen soveltumisesta tähän vahinkotapahtumaan ei ole oikea. Vakuutuksenottaja katsoo, että vakuutusyhtiö ei voi vedota 3.3 –kohdan rajoitusehtoihin, vaan on velvollinen suorittamaan korvauksen vastuuvakuutuksesta.

 

Lausuntopyynnön tarkoittaman vastuuvakuutuksen ehtojen 670 kohta 3.3 vastaa täysin Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitossa laadittuja malliehtoja. Kyseisen rajoitusehdon 3.3 tulkinnassa ja soveltamisessa voidaan siten ottaa ja onkin otettava huomioon vastaavia rajoitusehtoja koskeva korvauskäytäntö.

 

Oikeuskirjallisuudessa (af Hällsröm – Ijäs, Vastuuvakuutus, 2003, s. 125) todetaan, että rajoitusehto (täysin samansisältöinen malliehto kuin 670, kohta 3.3 voidaan jakaa työn kohteeseen ja huolehdittavana olevaan omaisuuteen. Työn kohde voi vaihdella riippuen siitä, mikä on työsuoritus. Omaisuudelle aiheutunut vahinko jää korvaamatta, jos se on ollut vakuutuksenottajan fyysisen työsuorituksen kohteena silloin, kun vahinkoa aiheuttanut teko tai laiminlyönti tapahtuu. Rajoitusehdon soveltaminen edellyttää esineeseen kohdistuvaa konkreettista työsuoritusta. Työn kohde on joissain tapauksissa vaikeasti määriteltävissä. Jos kyseessä on esimerkiksi paperikoneen osan korjaaminen, on määriteltävä, onko koko paperikone työn kohteena vai ainoastaan vahinkohetkellä korjattavana oleva osa. Tämä asia ratkaistaan käytännössä tapauskohtaisesti tarkastellen kunkin vahingon osalta, minkä työsuorituksen seurauksena juuri tuo vahinko aiheutui. Kun käytetään edellä esitettyä paperikone-esimerkkiä, voisi rajoitusehto toimia seuraavasti:

-         Urakoitsija poraa reiän väärään paikkaan. Vahinko on aiheutettu työn kohteelle, eikä vakuutus kata sitä.

 

-         Urakoitsija pudottaa työkalun koneen yläosasta huovalle ja aiheuttaa sen repeytymisen. Huopa ei ollut työsuorituksen kohteena, joten vakuutus kattaa vahingon.

 

-         Urakoitsija on tehnyt useita yksittäisiä korjaus- ja huoltotoimenpiteitä ja koekäyttää koko konetta, jolloin huonosti kiinnitetty tela vaurioittaa koneen muita osia. Tämän vahingon sattuessa koko kone, joka altistuu vahingolle koekäytössä, on työsuorituksen kohteena, eikä vakuutus kata vahinkoa.

 

Vahinkoa kärsineen U Oy:n 2.8.2004 päivätyn kirjallisen muistion mukaan sen edustaja, työnjohtaja M.S. sopi vakuutuksenottaja G Oy:n johtajan M.M:n kanssa kaksoiskaapimen vaihtotyöstä. Vakuutuksenottajan asentajien poistaessa vaurioitunutta kaavinta koneesta kaapimen runko osui Belt-telaan nosturin ajovirheen seurauksena. Belt-tela ei ole missään vaiheessa ollut työn kohteena eikä vakuutuksenottajan ja vahinkoa kärsineen välinen toimeksiantosopimus ole koskenut mihinkään muuhun paperikoneen osaan kuin kaksoiskaapimeen kohdistunutta työsuoritusta. Näillä tiedoilla vakuutusyhtiö ei voi vastuusta vapautuakseen vedota siihen, että vaurioitunut Belt-tela olisi ollut "työn kohteena”.

 

Vakuutusyhtiö itse katsoo olevansa vastuusta vapaa sillä perusteella, että Belt-tela on sen mukaan ollut siirrettävän kaapimen välittömässä läheisyydessä, johon valitun työtavan vaikutukset ulottuvat. Vakuutusyhtiön mukaan kyseessä on "huolehdittavana olevalle omaisuudelle" aiheutunut vahinko.

 

Vakuutuksenottaja pitää vakuutusyhtiön kantaa ehdottomasti virheellisenä. Oikeuskirjallisuuden mukaan huolehdittavana tai säilytettävänä olevaa omaisuutta koskeva rajoitusehto tulee sovellettavaksi silloin, kun omaisuus ei ole vakuutuksenottajan työsuorituksen kohteena, mutta hänellä on velvollisuus huolehtia, että omaisuus ei vahingoitu. Tämä voi tarkoittaa tilannetta, että vakuutuksenottajan tehtäviin kuuluu nimenomaan suojaustoimenpide, muttei esimerkiksi lainkaan sitä työsuoritusta, jonka seurauksena vahinko lopulta aiheutuu. Jos suojausta ei tehdä ja vahinko sattuu, on vahinko aiheutettu huolehdittavana olevalle omaisuudelle.

 

Ehtoa, johon vakuutusyhtiö on vedonnut, on Vakuutuslautakunnan käytännössä tulkittu melko suppeasti siten, että ainoastaan silloin, kun vakuutuksenottajan suorittamakseen ottamaan työhön kuuluu olennaisena ja luonnollisenaosana työn kohteen välittömän ympäristön suojaustoimia, on suojaustoimien kohteena oleva omaisuus ehdossa sanotuin tavoin vakuutuksenottajanhuolehdittavana. Ehtoa ei voida tulkita niin laajasti, että kaikki se omaisuus, johon työsuorituksen vaikutukset saattavat kohdistua, jäisi vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

 

Kaksoiskaapimen vaihtotyöhön ei kuulu Belt-telan suojaaminen. Vakuutuksenottaja viittaa tältä osin vahinkoa kärsineen U Oy:n kunnossapitoinsinöörin lausuntoon, jonka mukaan "kun puristinosalla vaihdetaan teloja ja esim. kaavereita, niin Belt-telaa ei normaalisti suojata millään lailla...". Hyvin samankaltaisessa tapauksessa, jota on käsitelty Vakuutuslautakunnan ratkaisussa VKL 787/96, oli kyse seuraavanlaisesta tilanteesta:

 

S Oy:n työntekijät nostivat sorvia siltanosturilla vaijereiden ja akselin avulla kuorma-auton perävaunun lavalta. Kun sorvia alettiin siirtää sivusuunnassa auton lavalta pois, sorvi putosi auton lavalle, joka vaurioitui. Kuorma-auton kuljettaja oli ollut koko ajan paikan päällä.

 

Vakuutuslautakunta katsoi, ettei kuorma-auton lava sorvia nostettaessa ollut S Oy:n huolehdittavana. Vakuutusyhtiön tuli täten korvata vahingot S Oy:n vastuuvakuutuksesta.

 

Nyt tarkasteltavassa tapauksessa on kyse edellä mainittuun Vakuutuslautakunnan lausuntoon rinnastettavasta tilanteesta. Työn kohteena oli kaksoiskaavin, jota oltiin vaihtoa varten siirtämässä ulos paperikoneesta, jolloin nosturin ajovirheen seurauksena kaksoiskaavin osui Belt-telaan, jota ei normaalisti kuulu eikä sitä voidakaan millään lailla "suojata" kaksoiskaapimen vaihtotyötä varten, eikä se siten ole ollut vakuutusehdoissa tarkoitetussa merkityksessä "vakuutuksenottajan huolehdittavana".

 

Edellä mainituilla perusteilla vakuutusyhtiö ei voi vedota vakuutusehtojen 670 kohdan 3.3 rajoitusehtoihin, vaan on velvollinen suorittamaan korvauksen vahingosta täysimääräisesti vakuutusehtojen mukaan laillisine viivästyskorkoineen.

Vastineessaan 2.11.2005 vakuutusyhtiö kertaa tapahtumatiedot, sovellettavat vakuutusehdot sekä tekemänsä korvauspäätöksen.

 

Korvauspäätöksen perustelujen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että sen saamien tietojen mukaan vahinko tapahtui, kun kaapimen runkoa oltiin nostamassa hoitopäästä käsitaljan varaan tarkoituksena siirtää nosturin koukku 1 paperikoneen rungon toiselle puolelle, jotta kaavin voitaisiin ajaa ulos koneesta. Nostettaessa nostoliinan irrotuksen jälkeen koukkua 1 ylös, myös koukku 3 nousi ylös, koska ohjain oli jäänyt vahingossa asentoon, joka käytti molempia koukkuja yhtäaikaa. Nosturin koukku 3 nosti kaapimen takapäätä ylöspäin ja kaapimen rungon käyttöpää kosketti Belt-telaa, joka vaurioitui kosketuksen voimasta ja joka jouduttiin näin ollen vaihtamaan.

 

Vakuutuksenottaja toteaa lausuntopyynnössään, että vakuutusyhtiö ei voi vastuusta vapautuakseen vedota siihen, että vaurioitunut Belt-tela olisi ollut työn kohteena. Vakuutusyhtiö ei ole missään vaiheessa evännyt korvausta sillä perusteella, että Belt-tela olisi ollut vakuutuksenottajan työn kohteena. Tältä osin asia on siis riidaton. Vakuutusyhtiö toteaa kuitenkin, että vakuutuksenottajan lausuntopyynnössään oikeuskirjallisuudesta esittämä paperikone-esimerkki koskee nimenomaisesti rajoitusehtojen "työn kohde" –kohdan tulkintaa. Tässä vahinkotapauksessa ei ole kyse työn kohteelle aiheutuneesta vahingosta, joten mainittu esimerkki ei sovellu tähän tapaukseen.

Vakuutusehtojen kohdassa 3.3 on omana kohtanaan mainittu, että vakuutuksesta ei korvata suojaus- tai vahingonkorvausvelvoitteen alaisena olevaa omaisuutta. Tämän lisäksi ehtojen kohdassa 3.3 on erikseen mainittu, että vakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoa, joka aiheutuu omaisuudelle, joka oli muulla tavoin vakuutuksenottajan huolehdittavana.Vakuutuksenottajan lausuntopyynnössään esiintuomat perustelut vahingon korvaamiseksi, vahinkoa kärsineen U Oy:n kunnossapitoinsinöörin antama lausunto sekä esitetyt Vakuutuslautakunnan ratkaisut viittaavat lähinnä vakuutusehtojen suojaus- ja vahingonkorvausvelvoitteen alaisena olevaa omaisuutta koskevaan ehtokohtaan. Tässä tapauksessa vahinko on aiheutunut työn kohteen läheisyydessä olleelle omaisuudelle, jota ei vakiintuneesti suojata. Korvausta ei kuitenkaan makseta vastuuvakuutuksesta, koska vahingoittunut omaisuus on ollut vakuutusehtojen mukaisesti muulla tavoin vakuutuksenottajan huolehdittavana. Tällä ehtokohdalla on nimenomaisesti haluttu sulkea vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle ne vahingot, jotka aiheutuvat työsuorituksen läheisyydessä olevalle sellaiselle omaisuudelle, jota ei voida luontevasti suojata, mutta jonka katsotaan kuuluvan vakuutuksenottajan huolehtimisvelvoitteen piiriin, koska se sijaitsee välittömästi työn kohteen läheisyydessä ja valitun työtavan vaikutukset ulottuvat siihen. Tällaisen välittömästi työnkohteen läheisyydessä sijaitsevan omaisuuden vahingoittumisriski on huomattavan korkea.

 

Vakuutuslautakunta on lausunnossaan VKL 419/01 ottanut kantaa huolehdittavana olevan omaisuuden käsitteeseen. Kyseisessä tapauksessa vakuutuksenottajan käsiteltävänä ja työn kohteena oli kuorma-auton lavalla ollut kuorma. Lautakunta totesi em. lausunnossaan, että "vakuutuksenottajan huolehdittavana taas on ollut kuormannostotilanteessa välittömässä läheisyydessä olevat sellaiset perävaunun osat, joista kuorman nostajan työn luonteen vuoksi kuuluu huolehtia sen vuoksi, etteivät ne vahingoitu kuormannostotilanteessa".

 

Vastaavalla tavalla tässä tapauksessa vakuutuksenottajan huolehdittavana ovat olleet paperikoneen ne osat, jotka ovat olleet kaapimen (työn kohteen) välittömässä läheisyydessä. Toisin sanoen vakuutuksenottajan olisi tullut huolehtia, että työn kohteen välittömässä läheisyydessä olevat paperikoneen osat eivät vaurioituisi työsuorituksen yhteydessä.

 

Vakuutusyhtiö tarkentaa 7.9.2004 antamaansa päätöstä siltä osin, että kyseessä ei ole vakuutuksenottajan käsiteltävänä olleelle omaisuudelle aiheutuneesta vahingosta. Edellä mainituilla perusteilla vakuutusyhtiö katsoo, että tässä tapauksessa vahinko on aiheutunut vakuutuksenottajan huolehdittavana olleelle omaisuudelle. Korvausta vastuuvakuutuksesta ei voida maksaa, koska vakuutusehtojen kohdan 3.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutuksenottajan huolehdittavana olevalle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja.

 

Vakuutuksenottajan asiamies viittaa lausuntopyynnössään Vakuutuslautakunnan lausuntoon VKL 787/96 ja toteaa, että kyse on hyvin samankaltaisesta ja siihen tapaukseen rinnastettavasta tapauksesta. Tapauksesta julkaistusta lautakunnan lausunnosta ei käy ilmi, että vakuutusehdoissa olisi eritelty omiksi rajoituskohdikseen suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena oleva omaisuus sekä muulla tavoin vakuutuksenottajan huolehdittavana oleva omaisuus. Vakuutusyhtiö toteaa myös, että kyse oli lautakunnan äänestysratkaisusta, jossa vähemmistöön jäänyt lautakunnan jäsen katsoi kyseessä olevan huolehdittavalle omaisuudelle aiheutunut vahinko.

 

Vakuutusyhtiö toteaa lopuksi, että vastuuvakuutuksen rajoitusehdoissa työn kohteen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan omaisuuden katsotaan kuuluvan vakuutuksenottajan huolehdittavana olevaksi, koska sen vahingoittumisriski on erittäin suuri. Kyseisenkaltainen vahinkoriski voidaan kuitenkin vakuuttaa erikseen rakennus- ja asennustyövakuutuksella, joka kattaa työn kohteelle aiheutuneiden vahinkojen lisäksi myös työn kohteen ympäröivälle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja. Ympäröivällä omaisuudella tarkoitetaan vahinkokohteen välittömässä läheisyydessä olevaa omaisuutta, jota ei vastuuvakuutuksesta korvata "muulla tavoin huolehdittavana olevan" -rajoitus-kohdan perusteella.

 

Lautakunta on pyytänyt tapauksen johdosta selvitystä vakuutuksenottajalta ja vahinkoa kärsineeltä seuraavista seikoista:

 

1)   Valokuvat vahinkopaikalta, joista näkyy selvästi korjauksen yhteydessä vahingoittuneet osat ja korjatut osat. Tarvitaan myös vahinkopaikasta selkeä piirros, jossa näkyy korjauksen kohde ja korjauksessa vahingoittunut tela. Piirroksessa tulee näkyä mitat.

2)   Belt-telan ilmoitetaan vahingoittuneen ohjaimen jäätyä väärään asentoon. Miksi tela vaurioitui ja miksi se piti vaihtaa? Korjausmahdollisuus?

3)   Onko tela vahingoittunut aiemmin tai usein kaksoiskaapimen vaihdon yhteydessä?

4)   Olisiko vahinko jäänyt tapahtumatta, jos vain koukkua 1 olisi nostettu?

5)   Kuinka usein kaksoiskaavin vaihdetaan?

6)   Kuinka kauan kaksoiskaapimen vaihto kestää?

7)   Telan suojaus kaksoiskaapimen vaihdon yhteydessä ilmoitetaan hankalaksi/vaikeaksi. Mistä tämä johtuu?

 

Vahinkoa kärsineen U Oy:n kirjeessä 21.3.2006 todetaan kysymysten johdosta seuraavaa:

 

1)   Valokuvia vahinkopaikalta ei otettu tapahtumahetkellä, ja koneen käynnin aikana ko. osia on mahdoton kuvata. Kirjeen liitteenä on kuitenkin valokuva puristinosan alueesta, jolla vahinko sattui, puristin-osan kokoonpanokuva, josta selviää vaihdetun ja vaurioituneen osan sijainti sekä kaksoiskaapimen kokoonpanokuva.

 

2)   Belt-tela vaurioitui kaksoiskaapimen käyttöpään rungon törmättyä noston yhteydessä Beltiin. Belt on polyuretaanista valmistettu komposiiteilla vahvistettu hihna, joka pyörii telavaipan ympärillä. Törmäyksen seurauksena Belt-hihna vaurioitui käyttökelvottomaksi (hihnaan tuli reikä, joka tihkui voiteluöljyä läpi). Belt-hihnaa ei voi korjata, vaan osa on aina vaihdettava sen vaurioiduttua turvallisuus-, laatu- ja käyttövarmuussyistä.

 

3)   Belt-tela ei ole vaurioitunut koskaan aiemmin kaksoiskaapimen tai muun koneen huollon yhteydessä.

 

4)   Vahinkoa ei olisi tapahtunut, jos vain koukkua 1 olisi nostettu.

 

5)   Kaksoiskaavin huolletaan koneessa vuosittain, mutta rungon vaihtoa tehdään erittäin harvoin. Rungon vaihto ei ole normaali määräaikaishuoltotoimenpide, ja tarve harkitaan aina erikseen.

 

6)   Koko kaksoiskaapimen vaihto ja säätö kestää noin 20 tuntia.

 

7)   Telan suojaaminen ei ole mahdollista, koska käytettävissä oleva tila tarvitaan huoltotoimenpiteisiin. Lisäksi siirrettävät massat ovat niin suuria, että suojaavaa rakennetta ei voida olemassa olevaan tilaan teknisesti sijoittaa.

 

Vakuutuksenottaja G Oy:n asiamies O.P. on toimittanut lautakunnalle 26.4.2006 päivätyn vastaselityksen, joka koskee vakuutusyhtiön korvauspäätöstä 7.1.2004 vastuuvakuutusta koskevassa asiassa.

 

Vaatimuksenaan vakuutuksenottaja pyytää, että vakuutusyhtiötä on suositettava suorittamaan vakuutuksenottajalle 25.7.2004 vastuuvakuutuksen perusteella korvauspäätöksessä mainitun Belt-telan vaurion perusteella vakuutusehtojen mukaisen täyden vakuutuskorvauksen laillisine viivästyskorkoineen maksun tapahtumisesta eli 29.3.2005 lukien. Vahingon pääomamäärä on 66.650 euroa.

 

Vakuutusyhtiön vastineen 2.11.2005 ja sen perusteiden osalta todetaan, että vakuutusehtojen kohdan 3.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana on tai oli vakuutuksenottajan tai jonkun muun tämän lukuun:

-       valmisteltavana, asennettavana, korjattavana taikka muulla tavoin käsiteltävänä

-       säilytettävänä

-       suojaus- tai vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutuksenottajan toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri

-       muulla tavoin vakuutuksenottajan huolehdittavana.

 

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen mukaan ”korvauskäytännössä niin kutsuttuna huolehdittavana olevana omaisuutena pidetään sellaista omaisuutta, joka työsuorituksen yhteydessä väistämättä tai erittäin suurella todennäköisyydellä vaurioituu, ellei sitä suojata. Jos omaisuutta ei ole mahdollista suojata, huolehdittavana on pidettävä sellaista omaisuutta, johon valitun työtavan vaikutukset ulottuvat”.

 

Vakuutuslaitos on antanut vastineensa 2.11.2005, jossa on hieman poikettu edellä mainituista korvauspäätöksen perusteluista. Vakuutusyhtiön mukaan kyseessä on vakuutuksenottajan huolehdittavana oleva omaisuus sillä perusteella, jos omaisuus ”sijaitsee välittömästi työn kohteen läheisyydessä ja valitun työtavan vaikutukset ulottuvat siihen”. Vakuutuksenottaja katsoo, ettei vakuutusyhtiön 2.11.2005 päivätty vastinekaan anna aihetta korvauksen epäämiseen.

 

Vakuutuksenottaja lausuu vastineenaan vakuutusyhtiön vastineeseen 2.11.2005 sekä vakuutuksenottajan puolesta esitettävänä lisäselvityksenä vielä seuraavaa:

 

Vakuutuksenottaja katsoo, että vakuutuksenantajan käsitys vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 3.3 rajoitusehtojen soveltamisesta tähän vahinkotapahtumaan ei ole oikea.

 

Vakuutusyhtiön mukaan kyseessä on siis ”huolehdittavana olevalle omaisuudelle” aiheutunut vahinko. Vakuutuksenottaja pitää vakuutusyhtiön kantaa virheellisenä.

 

Kysymyksessä on vakuutusyhtiöiden yksipuolisesti laatimien malliehtojen mukainen rajoitusehto, jota oikeuskäytännössä on tulkittu ja tulkittava suppeasti. Rajoitusehto edellyttää, että vahinko on aiheutettu omaisuudelle, joka oli vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana vakuutuksenottajan huolehdittavana. Huolehdittavana oleva omaisuus on sellaista omaisuutta, joka ei ole työsuorituksen kohteena, mutta jonka osalta vakuutuksenottajalla on velvollisuus huolehtia, ettei se vahingoitu. Kuinka kaukana oleva omaisuus on tällaista, riippuu työsuorituksen sisällöstä ja käytetystä tekniikasta. Rajoitus-ehdon soveltamisalan määrittelyssä voidaan kiinnittää huomiota eri työsuorituksia koskeviin yleisesti tunnettuihin suojaus- tai muihin velvollisuuksiin. Suojaus- tms. velvollisuuksista voi olla määräyksiä sopimuksissa. Vaikka tällaisia määräyksiä ei olisikaan, rajoitusehtoa silti voidaan soveltaa, jolloin korvauspiirin ulkopuolelle jäävät työsuorituksen yleisesti tunnetut välittömät vahingot. Ehtoa ei kuitenkaan missään nimessä tulkita niin laajasti, että kaikki omaisuus, johon työsuorituksen vaikutukset saattaisivat kohdistua, jäisi vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle (af Hällström - Ijäs, s. 127–129).

 

Kaksoiskaapimen vaihtotyötä koskevassa sopimuksessa tai vaihtotyötä koskevassa ohjeistuksessa ei ole velvollisuuksia, määräyksiä tai ohjeita Belt-telan irrottamisesta tai suojaamisesta kaksoiskaapimen vaihtotyön ajaksi. Kaksoiskaapimen vaihtotyön mitkään vaikutukset eivät normaalisti tai tunnetusti ole ulottuneet eivätkä ulotu Belt-telaan, joka ei sijaitse kaksoiskaapimen vieressä vaan kauempana. Belt-telaan ei normaalisti kohdistu minkäänlaista vahingoittumisriskiä kaksoiskaavinta vaihdettaessa tai huollettaessa.

 

Belt-telaa ei toisaalta ole edes mahdollista suojata, koska tilaa ei ole riittävästi toimivan suojauksen tekemiseen massojen suuruus huomioon ottaen. Toisaalta suojaukselle ei ole ollut tarvetta, koska Belt-telan vahingoittuminen ei ole ollut tiedossa oleva vahinkoriski. Tässä tapauksessa vaihtotyö ei ole tapahtunut normaalisti, vaan nosturi on yllättävän ajo-/käyttövirheen seurauksena siirtynyt ennakoimattomasti ja koskettanut Belt-telaa, joka on vaurioitunut korjauskelvottomaksi. Vaurioituminen oli ainutkertainen tapahtuma.

 

Vakuutuksenottajan ei ole asennustyön yhteydessä tullut huolehtia Belt-telasta millään lailla. Kyse on tilaajan muusta omaisuudesta, joka on aivan sattumalta vahingoittunut.

 

Yhteenvetona todetaan, että korvauspiirin ulkopuolelle jäävät työsuorituksen yleisesti tunnetut välittömät vahingot. Keskeinen merkitys on valitun työtavan yleisesti tunnetuilla vahingoilla/vaikutuksilla.

 

Kaksoiskaapimen vaihtotyössä käytetty tekniikka on sellainen, etteivät vaihtotyön vaikutukset normaalisti ulotu millään lailla Belt-telaan, eikä Belt-telan vahingoittuminen myöskään ole kaksoiskaapimen vaihtotyön yleisesti tunnettu välitön vahinkoseuraamus.

 

Osoituksena siitä, etteivät kaksoiskaapimen vaihtotyön vaikutukset ulotu normaalisti mitenkään Belt-telaan, on mm., ettei kaksoiskaapimen vaihtotyöhön ole koskaan kuulunut Belt-telan suojaustoimenpiteitä eikä Belt-telaa ole tullut irrottaa eikä Belt-tela ole siltikään tästä huolimatta koskaan vahingoittunut vaihtotyössä mitenkään.

 

Belt-telan suojauksesta tai irrottamisesta vaihtotyön ajaksi ei ole olemassa ohjeistusta eikä siitä ole määräyksiä vakuutuksenottajan ja tilaajan välisessä palvelusopimuksessa.

 

Belt-telan vaurioituminen kaksoiskaapimen vaihtotyön yhteydessä on aivan yllättävä ja poikkeuksellinen vahinkotapahtuma, joka on aiheutunut nosturin ajo-/käyttövirheestä.

 

Belt-tela kuten kaksoiskaavin ovat saman paperikoneen osia, mutta tämäkään seikka ei sellaisenaan aiheuta, että Belt-tela olisi jotenkin vakuutuksenottajan ”huolehdittavana”.

 

Belt-tela sijaitsee etäämmällä kaksoiskaapimesta kuin ns. keskitela, joka on lähempänä. Vakuutusyhtiö on vielä viitannut vastineessaan 2.11.2005 Vakuutuslautakunnan ratkaisuun VKL 419/2001, mutta ko. tapaus ei sovellu eikä ole rinnastettavissa tähän tapaukseen. Kyseinen tapaus koski perävaunujen purku- ja lastaustöitä, joiden aivan yleisesti tunnettu vahinkoseuraamus ja -vaikutus on perävaunun seinien ja kattojen vaurioituminen. Päätöksestä ilmeni toisaalta se oikeusohje, ettei huolehdittavaa omaisuutta ole koko perävaunu/rekka, vaan ainoastaan ne yksilöidyt osat, jotka tunnetusti ovat hyvin alttiita vaurioitumiselle siirrettäessä ja purettaessa tavaraa perävaunuun ja sieltä poispäin eli siis perävaunun seinät, katto ja lattia. Esimerkiksi fyysisesti aivan lähelläkään perävaunua, lattiaa ja kattoa olevia muita osia (jotka eivät tunnetusti joudu ko. purku-/lastaustyössä vahinkoriskille alttiiksi) ei katsottu vakuutuksenottajan huolehdittavaksi omaisuudeksi.

 

Samaa oikeusohjetta sovellettaessa on selvää, että koska kyse ei ole tunnetusta vahinkoriskistä eikä vaurioitumista ole koskaan tällä tai muullakaan tavalla tapahtunut, tämän vaihtotyön yhteydessä ei kyse ole vakuutuksenottajan huolehdittavasta omaisuudesta.

 

Ottaen siis erityisesti huomioon kaksoiskaapimen vaihtotyön luonteen, siinä käytetyn tekniikan, vaihtotyön yleisesti tunnetut välittömät vahinkoseuraamukset ja vaikutukset, aikaisemmat kokemukset ja havainnot vaihtotyöstä, vaihtotyötä koskevan ohjeistuksen ja sen seikan, että Belt-tela ei sijaitse välittömästi kaksoiskaapimen vieressä vaan etäämmällä (välissä sijaitsevan keskitelan toisella puolella), vakuutuksenottaja katsoo osoittaneensa, ettei Belt-telaa voida katsoa vakuutuksenottajan huolehdittavaksi omaisuudeksi eikä vakuutusyhtiö voi vedota vakuutusehtojen kohdan 3.3 rajoitusehtoon.

 

Koska vakuutusyhtiöllä ei ole muullakaan perusteella oikeutta evätä vakuutuskorvausta vakuutuksenottajan vastuuvakuutuksesta, vakuutusyhtiö on velvollinen suorittamaan vakuutuskorvauksen vakuutuksenottajalle täysimääräisesti laillisine viivästyskorkoineen.

 

Edellä mainitut vahinkoa kärsineen U Oy:n vastauskirje 21.3.2006 ja vakuutuksenottaja G Oy:n asiamiehen O.P:n vastaselitys 26.4.2006 on toimitettu lautakunnan toimesta vakuutusyhtiölle tiedoksi.

 

 

 

Vakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, kun

-         vahinko todetaan vakuutuskauden aikana ja

-         vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta.

 

Vakuutuksesta ei korvata va­hinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana on tai oli vakuutuksenottajan tai jonkun muun tämän lukuun

-         valmistettavana, asennettavana, korjattavana taikka muulla tavoin käsiteltävänä

-         säilytettävänä

-         suojaus- tai vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutuksenottajan toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri tai

-         muulla tavoin vakuutuksenottajan huolehdittavana.

 

 

Esillä olevassa tapauksessa on kyse paperikoneen telan vaurioitumisesta ja käsiteltävänä, suojaus- ja vahingontorjuntavelvollisuuden alaisena sekä huolehdittavana olevaa omaisuutta koskevista ehtorajoituksista.

 

Vakuutuksenottaja G Oy:n asentajat ovat olleet vaihtamassa 25.7.2004 vahinkoa kärsineen U Oy:n paperikoneen vaurioitunutta keskitelan kaksoiskaavinta. Kaavinta poistettaessa sen runko on nosturin ohjaimen väärän asennon seurauksena osunut koneen Belt-telaan, joka on vaurioitunut. Väärän asennon johdosta nosturin koukut 1 ja 3 ovat toimineet, vaikka jälkimmäisen olisi tullut olla pois kytkettynä. Belt-tela ei sijaitse kaapimen välittömässä läheisyydessä, vaan välissä olevan keskitelan toisella puolella.

 

Vahinkoa kärsineen taholta annetun selvityksen mukaan Belt-telan suojaaminen kaapimen vaihdon yhteydessä olisi ollut erittäin hankalaa, siihen ei olisi ollut tilaa, eikä siitä vahingon kannalta olisi ollut hyötyä. Myöskään vaihto-ohjeet eivät ole edellyttäneet suojausta. Vahinkoa ei olisi tapahtunut, jos vain koukkua 1 olisi nostettu. Vakuutuksenottaja on hakenut vahinkoa kärsineelle maksamistaan Belt-telan vauriokustannuksista korvausta vastuuvakuutuksestaan.

 

Vastuuvakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle on rajattu mm. vahingot omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon aikana on ollut vakuutuksenottajan lukuun

-         käsiteltävänä

-         työsuorituksen yhteydessä sen luonne ja välitön vaikutuspiiri huomioon ottaen suojaus- tai vahingontorjuntavelvoitteen alaisena tai

-         muulla tavoin huolehdittavana.

 

Ottaen huomioon, että paperikone on iso kokonaisuus, ja että vakuutuksenottajan asentajien työsuoritus on koskenut koneen kaksoiskaapimen vaihtamista, katsoo lautakunta, etteivät koneen muut osat ole olleet rajoitusehdon tarkoittamin tavoin vakuutuksenottajan lukuun käsiteltävinä.

 

Vahinko on sattunut työsuorituksen yhteydessä. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että vakuutuksen rajoitusehtoa tulee tarkastella vakuutuksenottajan asentajien suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen kannalta. Lautakunta katsoo, ettei asentajilla toimitetun selvityksen mukaan työsuoritukseen normaalisti liittyvän suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen ohella ole ollut muusta syystä johtunutta tai muulla tavoin määräytynyttä huolehtimisvelvollisuutta kaapimen ja sen ympäristön suhteen.

 

Lautakunta toteaa, että vakuutuksen rajoitusehtoja tulkitaan suppeasti. Näin ollen kaikki omaisuus, johon työsuorituksen vaikutukset saattavat kohdistua, ei jää vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Työsuorituksen luonne, sitä koskevat ohjeet ja tapauskohtainen tilanne vaikuttavat korvausarviointiin. Noudattamansa käytännön mukaisesti lautakunta katsoo työsuoritukseen kuuluvan suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen jääneen toteuttamatta, jos vakuutuksenottajan lukuun toimivat henkilöt ovat laiminlyöneet huolehtia työn kohteen ja sen ympäristön olennaisista ja luonnollisista suojaus- ja vahingontorjuntatoimista.

 

Esillä olevassa tapauksessa on selvitetty, etteivät vaihto-ohjeet ole edellyttäneet Belt-telan suojausta, johon kaksoiskaapimen vaihtotyön vaikutukset eivät normaalisti ole ulottuneet, että suojaus olisi ollut erittäin hankala toteuttaa ja ettei siitä vahinko huomioon ottaen olisi ollut hyötyä. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö nosturin ohjaimen väärästä asennosta johtuneen vahingon perusteella voi evätä korvausta suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitetta koskevan rajoitusehdon nojalla, vaan vahinko tulee korvata vakuutuksenottaja G Oy:n vastuuvakuutuksesta.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Haarmann, jäsenet Aminoff, Henriksson, Laasonen, Nyyssölä ja Sjögren sekä varajäsen Tervonen. Sihteerinä toimi Savonen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA