Tapahtumatiedot

Vakuutusyhtiö A on 18.2.2014 maksanut asiakkaansa J Oy:n tavarankuljetusvakuutuksen perusteella korvauksen Suomesta Belgiaan 7.-10.2.2014 tapahtuneen maantiekuljetuksen aikana vaurioituneesta lasilähetyksestä. Korvaus 3.687,72 euroa maksettiin vaurioituneen tavaran kauppalaskun mukaisesti. Oikeudet korvauksen vaatimiseen vahingosta vastuussa olevalta siirtyivät vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiö A:lle.

Vakuutusyhtiö lähetti 19.2.2014 takautumisvaatimuksen kuljetuksessa rahdin­kuljettajana toimineelle N Oy:lle, joka siirsi vaatimuksen vakuutusyhtiölleen käsittelyyn. Vakuutusyhtiö B maksoi 30.4.2014 antamallaan päätöksellään 85 prosenttia vaatimuksesta ja perusteli 15 prosentin vähennystä sillä, että tavaran kauppalaskun mukainen arvo ei vastannut tiekuljetus­sopimuslain mukaista tavaran arvoa kuljetettavaksi otettaessa. Vakuutusyhtiö B:n mukaan myyjän kauppavoiton määrä tulee vähentää, jotta saadaan tiekuljetussopimus­laissa tarkoitettu tavaran arvo kuljetettavaksi otettaessa.

Vakuutusyhtiö A:n mukaan vakuutusyhtiö B:llä ei ole oikeutta vähentää myyjän kauppavoiton osuudeksi arvioimaansa 15 prosenttia takausvaatimuksen määrästä.

Vakuutusyhtiö A:n lausuntopyyntö

J Oy:n mukaan kuljetuksen aikana vaurioituneen lasilähetyksen ostajana ollut belgialainen asiakas on heidän vuosisopimusasiakkaansa, ja Euroopan markkinat ovat hyvin kilpaillut. Vaurioituneet lasit olivat erikoisvalmisteisia, ja jos niitä olisi myyty yksittäin Suomeen, olisi tuotteen hinta ollut lähes kaksinkertainen. Vaurioituneen lasilähetyksen TKSL 32 §:n mukainen arvo lähtöpaikkakunnalla lisättynä kuljetuskuluilla on ollut vähintään J Oy:n 10.2.2014 päiväämään kauppalaskun mukainen.

Vakuutusyhtiö A pyytää vakuutuslautakuntaa antamaan ratkaisusuosituksen siitä,

1) voiko (ja millä edellytyksillä) myyjän kauppavoitto sisältyä tiekuljetussopimus- lain (TKSL) 32.1§:ssä tarkoitettuun tavaran arvoon lähtöpaikkakunnalla,
2) onko kuljetuksen taustalla olevan tavaran kauppasopimuksen toimituslausekkeella vaikutusta tiekuljetussopimuslain mukaisen rahdinkuljettajan vastuulla olevan vahingon määrän arviointiin,
3) onko vakuutusyhtiö B:n suoritettava takautumisvaatimuksesta tekemänsä 15 prosentin vähennys vai ei?

Vakuutusyhtiön B:n vastine

Vakuutusyhtiö A:lle ei ole vakuutuksen perusteella voinut siirtyä parempaa oikeutta korvaukseen kuin tavaran myyjällä on ollut. Mikäli hyväksyttäisiin ajatus, että tiekuljetusvakuutuksesta tällaisessa tapauksessa maksettavan korvauksen tulee sisältää myös välillinen vahinko eli myyjän saamatta jäänyt kauppavoitto, hyväksyttäisiin samalla se, että myyjä saa luvallisesti hyötyä vahingon aiheutumisesta. Myyjä saisi tällaisessa tapauksessa yhdestä vuosisopimuksen mukaisesta toimituserästä voiton kaksinkertaisena: sekä tuhoutuneesta että uudelleen toimitetusta tavaraerästä. Näin asia ei voi olla.

Tätä  tulkintaa puoltaa myös teoksessa "Rahdinkuljettajan tavaravastuu tiekuljetuksissa" sivulla 239 oleva maininta "(v)älilliset vahingot, kuten saamatta jäänyt voitto ja ansioiden menetys, korkotappio sekä markkina-aseman menettäminen määräpaikkakunnalla jäävät ulkopuolelle. Edelleen saman teoksen sivulla 241 todetaan: "Huolitsija ei ole velvollinen korvaamaan muuta vahinkoa, kuten menetetystä kauppavoitosta, menetetyistä markkinoista eikä muusta sellaisesta aiheutunutta vahinkoa".

Myyjän kauppavoitto ei sisälly tiekuljetussopimuslain 32.1§:ssä tarkoitettuun tavaran arvoon lähtöpaikkakunnalla, kun asiaa arvioidaan vahingonaiheuttajan, kuljetusliikkeen näkökulmasta. Tavaran kauppalaskun mukainen arvo ei siten vastaa tiekuljetussopimuslain mukaista tavaran arvoa kuljetettavaksi otettaessa ainakaan tässä tapauksessa.

Vahingoittuneen tavaran arvo tulee arvioida tosiasiallisten olosuhteiden mukaan eikä potentiaalisten markkinoiden pohjalta. J Oy:llä on kiistatta ollut lasitoimituksista belgialaisen asiakkaansa kanssa vuosisopimus, joka on määrittänyt puitteet tavaran arvon määrittämiselle. Lasilähetyksen arvo tulee tässä tapauksessa määrittää voimassaolevan vuosisopimuksen mukaan ilman kauppavoittoa eikä sen mukaan, mikä lasien hinta olisi ollut tarjottaessa niitä yksittäin ostettavaksi Suomessa.

Tässä tapauksessa tavaran kuljetus on kaupan toimituslausekkeen nojalla tapahtunut myyjän riskillä. Liiketoiminnassa tuotto-odotus ja riski kulkevat käsi kädessä. Riskin vastapainoksi myyjällä on odotus kauppavoitosta, kun riski jää toteutumatta. Nyt riski on toteutunut ja riskin tavaran tuhoutumisesta on vakuutussopimuksen nojalla kantanut myyjän puolesta tämän vakuutusyhtiö.

Vaikka vakuutettuun myyjän riskiin sisältyisi myös menetetty voitto, tämän voiton korvaaminen vakuutuksesta ei yleisten oikeusperiaatteiden mukaan voi perustaa maksavalle vakuutusyhtiölle takaisinsaantioikeutta kuljetusliikettä kohtaan laajemmalti kuin mitä ilman vakuutussuojaa olevalla myyjällä olisi. Näin siksi, että myyjä ja tämän vakuutusyhtiö eivät voi keskinäisellä sopimuksellaan heikentää kuljetusliikkeen vahingonkorvausoikeudellista asemaa. Vahingonkorvausoikeuden yleisperiaatteenkin mukaan vahingonaiheuttajan tulee asettaa vahingonkärsijä vain siihen asemaan joka sillä oli ennen vahingon tapahtumista.

Vakuutusyhtiö B:n mukaan sen tekemä tekemä 15 prosentin vähennys kauppalaskusta on ollut perusteltu toimenpide eikä se katso olevansa ole velvollinen suorittamaan vähennettyä määrää vakuutusyhtiö A:lle.

Vakuutuksenottajan lausunto

Vakuutuksenottaja N Oy:lle on varattu tilaisuus antaa asiassa lausuntonsa. N Oy:llä ei ole asiaan lisättävää.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Lautakunnalta on pyydetty lausuntoa siitä,

1) voiko (ja millä edellytyksillä) myyjän kauppavoitto sisältyä tiekuljetussopimus- lain (TKSL) 32.1§:ssä tarkoitettuun tavaran arvoon lähtöpaikkakunnalla,
2) onko kuljetuksen taustalla olevan tavaran kauppasopimuksen toimituslausekkeella vaikutusta tiekuljetussopimuslain mukaisen rahdinkuljettajan vastuulla olevan vahingon määrän arviointiin ja
3) onko vakuutusyhtiö B:n suoritettava takautumisvaatimuksesta tekemänsä 15 prosentin vähennys vai ei?

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Tiekuljetussopimuslain 32 §:n mukaan tavaran katoamisesta tai vähentymisestä suoritettava korvaus on laskettava tavaran arvon mukaan, joka sillä oli kuljetettavaksi otettaessa paikkakunnalla, jossa se otettiin kuljetettavaksi. Arvo lasketaan tavaran käyvän arvon mukaan. Jos tavaralla on pörssihinta tai markkinahinta, lasketaan tavaran arvo kuitenkin tämän mukaan.

Asian arviointi

1) Tiekuljetussopimuslakia koskevan hallituksen esityksen 107/1978 vp. mukaan korvaus lasketaan lähtöpaikkakunnan markkinahinnan tai käyvän hinnan mukaan. Se seikka, että tavaralla on korkeampi arvo esimerkiksi edullisen myyntimahdollisuuden takia, ei vaikuta korvauksen laskemiseen (s. 22). Käyvällä arvolla tarkoitetaan vahingonkorvausoikeudessa todennäköistä luovutushintaa, joka kaupan kohteesta vapailla markkinoilla saataisiin. Käyvällä arvolla ei siten tarkoiteta tavaran valmistuskuluja vaan sen todellista myyntiarvoa.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa J Oy oli myynyt tuhoutuneet tavarat 3.687,72 euron hintaan. Tämä on siten ollut luovutushinta, jonka J Oy olisi tavarasta saanut. Se seikka, että kauppahintaan sisältyy J Oy:n mahdollinen liikevoitto ei alenna tavaroiden käypää arvoa. Tapauksessa ei ole esitetty näyttöä siitä, että tavaroiden arvo Suomessa olisi alhaisempi kuin Belgiassa. Vakuutusyhtiö A on sen sijaan esittänyt, että tavaroiden käypä arvo olisi jopa korkeampi Suomessa kuin Belgiassa. Tapauksessa ei myöskään ole esitetty, että kauppalaskun mukainen arvo ei edustaisi käypää arvoa esimerkiksi sen vuoksi, että tavaran hinnassa olisi tapahtunut muutos hinnasta sopimisen ja kuljetuksen välillä. Tämän vuoksi tiekuljetussopimuslain 32 pykälän 1 momentin mukaisena kuljetuksen lähtöpaikkakunnan käypänä arvona voidaan tapauksessa pitää tavaroiden kauppalaskun mukaista hintaa.

Toisin kuin vakuutusyhtiö B on esittänyt, ei korvauksen maksaminen käyvän arvon mukaan riko vahingonkorvausoikeudellista rikastumiskieltoa, koska J Oy olisi joka tapauksessa voinut myydä vaurioituneet tuotteensa käypään hintaan, eikä korvauksen maksaminen tämän mukaan siten aseta J Oy:tä parempaan asemaan kuin mitä se olisi ilman vahingonkorvausta.

2) Kaupassa on käytetty Incoterms 2010 DAP (Delivered At Place)- ehtoa. Tämän ehdon mukaan myyjä kuljettaa tavaran ostajalle ja vastaa kuljetuskustannuksista sekä tavaralle aiheutuvista vahingoista, kunnes tavara on toimitettu. DAP-ehdon käyttämisellä ei tapauksessa kuitenkaan ole merkitystä tiekuljetussopimuslain mukaista rahdinkuljettajan vastuuta arvioitaessa, koska siinä määritellään myyjän ja ostajan välistä riskin jakautumista, ei rahdinkuljettajan aiheuttaman vahingon määrää. DAP-lausekkeen mukaan on myös kummankin kauppakumppanin oma asia, jos hän vakuuttaa riskinsä silloin, kun se toimituslausekkeen mukaan on hänellä.

3) Vakuutusyhtiö B:n on suoritettava takautumisvaatimuksesta tekemänsä 15 prosentin vähennys vakuutusyhtiö A:lle.

Lopputulos

Edellä mainituin perustein lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö B:n on suoritettava takautumisvaatimuksesta tekemänsä 15 prosentin vähennys vakuutusyhtiö A:lle.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Mäenpää

Jäsenet:
Eskuri
Hirviniemi
Korpiola
Rusanen