Haku

VKL 527/13

Tulosta

Asianumero: VKL 527/13 (2014)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 21.03.2014

Vakuutusmeklarin vastuu. Sijoitussidonnaisen henkivakuutuksen kautta tehdyn sijoituksen arvonalentumisen korvaaminen. Ennenaikaisuus.

Tapahtumatiedot

Asiakkaat tekivät 25.10.2001 vakuutusmeklariyhtiön kanssa toimeksiantosopimuksen, jonka sisältönä olivat Suomesta ja muista valtioista käsin toimivien henkivakuutusyhtiöiden myöntämät henki-, sijoitus- ja eläkevakuutukset. Vakuutusmeklari A:n suosituksesta he ottivat ulkomaisesta vakuutusyhtiöstä sijoitussidonnaisen henkivakuutuksen ja sijoittivat sen kautta loppuvuonna 2001 yhteensä 395.141 euroa vähennettynä 35.563 euron alkumaksulla. Varat siirrettiin suomalaisen pankin varainhoitajan hoidettavaksi, ja ne sijoitettiin hänen suosituksestaan pankkikonsernin sijoitusrahastoihin.

Vakuutussijoituksen arvo alentui yli 87.000 euroa. Keväällä 2003 asiakkaat ilmoittivat A:lle haluavansa vaihtaa henkivakuutuksen sijoituskohdetta. A tarjosi asiakkaille ulkomaista Traded Life Policy -sijoitusrahastoa, joka sijoitti jälkimarkkinoilta hankittuihin riskihenkivakuutuksiin (TLP-sijoitusrahasto). Koko vakuutuksessa jäljellä ollut summa 244.210,66 euroa sijoitettiin TLP-sijoitus­rahastoon toukokuussa 2003, ja kesäkuussa tehtiin 6.165,44 euron määräinen lunastus. TLP-rahastoyhtiö asetettiin selvitystilaan toukokuussa 2004. Sen jälkeen rahastoon ei otettu lisäsijoituksia, eikä sieltä voinut tehdä lunastuksia.

Sijoitussidonnaisen henkivakuutuksen myöntänyt vakuutusyhtiö ilmoitti alkuvuonna 2013, että pitkittyneen selvitystilan ja arvonmäärityksen estymisen vuoksi se ei se pidä vakuutusta voimassa ilman lisämaksua. Vakuutusmeklariyhtiön neuvosta asiakkaat irtisanoivat sijoitussidonnaisen henkivakuutuksensa, jolloin vakuutuksen kohteena olleiden sijoitusrahasto-osuuksien omistusoikeus siirtyi asiakkaille itselleen.

Vahingonkorvausvaatimus

Asiakkaat vaativat asiamiehen välityksellä vakuutusmeklariyhtiöltä 238.045,20 euron korvausta. Tämä vastaa TLP-rahastoon sijoitettuja varoja vähennettynä tehdyllä lunastuksella. Lisäksi on korvattava 5 %:n vuotuinen tuottokorko.

Asiakkaiden eläkesäästöt olivat edelleen jumissa meklari A:n suosittelemassa TLP-sijoitus­rahastossa. Asiakkaiden mukaan selvitysmies piti todennäköisenä, että rahastosta palautetaan aikanaan sijoitettua pääomaa huomattavasti pienempi summa. Tämä johtuu lähinnä siitä, että rahastossa olevien henkivakuutusten arvoon vaikuttavat vakuutettujen elinikäolettamat oli asetettu liian optimistisiksi.

Asiakkaiden tarkoituksena keväällä 2003 oli ollut säästöjensä turvaaminen ja arvonlaskun pysäyttäminen. A oli vakuuttanut tämän rahaston olevan heille sopiva ja tarjoavan tasaisen tuoton matalalla riskitasolla. Asiakkaille ei annettu rahaston tuoteselostetta tai -esitettä. Myöhempi raportointi tapahtui englanniksi, vaikka sen oli sovittu tapahtuvan suomeksi asiakkaiden puutteellisen kielitaidon vuoksi.

Asiakkaiden mukaan vakuutusmeklariyhtiön edustajana toiminut A teki useita virheitä ja osoitti huolimattomuutta suositellessaan henkivakuutuksen piirissä olevien varojen siirtämistä kokonaan TLP-rahastoon. Asiakkaat olivat kokemattomia sijoittajia, mikä korosti A:n vastuuta ja tiedonantovelvollisuutta vakuutusmeklarina. Osakerahastoihin tehdyt sijoitukset olivat tuoneet ikävän yllätyksen, eikä vastaavan haluttu toistuvan, minkä vuoksi asiakkaat halusivat sijoittaa matalalla riskitasolla.

Mitään sijoittaja- tai sijoitusanalyysiä ei tehty. Tapaamisessa A ei esitellyt muita vaihtoehtoja vaan vakuutti TLP-rahaston olevan paras ja turvallisin vaihtoehto, sillä se ei ole altis yleisille taloussuhdanteiden vaihteluille ja on matalan riskitason sijoituskohde. Vastaavaa on todettu myöhemmässä asiakaskirjeessä. Asiakkaiden hyväksyntä sijoittaa TLP-rahastoon perustui juuri näihin meklarin antamiin tietoihin. Rahastoyhtiön selvitystila ja varojen täydellinen jäädyttäminen ei vastaa käsitystä matalasta riskistä. Sopimus ei ollut sen sisältöinen kuin asiakkailla saamiensa tietojen perusteella oli aihetta käsittää.

Sijoitustuotteena henkivakuutuksiin sijoittavat rahastot olivat tuolloin varsin uusia, ja sääntely niiden ympärillä oli puutteellista, mikä lisäsi sijoitusriskiä. TLP-rahastot on tarkoitettu ammattimaisille sijoittajille. Rahastoyhtiön entisen vetäjän mukaan TLP-rahastot ovat valistuneille sijoittajille tarkoitettuja monimutkaisia tuotteita. Valistunut sijoittaja täyttää Ison-Britannian finanssivalvoja FSA:n määritelmän mukaan kaksi seuraavista kolmesta kriteeristä: yli 500.000 puntaa sijoitettavaa varallisuutta, sijoittaja käy kauppaa sijoitustuotteilla vähintään 10 kertaa vuosineljänneksessä tai on töissä sijoitusalalla. Näiden asiakkaiden kohdalla yksikään mainituista kriteereistä ei täyttynyt.

Meklari A ei myöskään suositellut asiakkaille minkäänlaista hajauttamista, vaikka tämä on sijoitustoiminnan perusperiaatteita. Koko varallisuus sijoitettiin tähän TLP-rahastoon, jossa olleista henkivakuutuksista 80 % oli välitetty yhden välittäjäyhtiön kautta. Juuri tämän välittäjän väärinkäytösten vuoksi koko rahasto asetettiin selvitystilaan. Näin ollen riskit, jotka olisi voitu häivyttää toimeksiantajien etujen mukaisesti pelkällä hajauttamisella, toteutuivat.

Vakuutusmeklarin vastaus

Meklariyhtiö piti korvausvaatimusta perusteettomana ja ennenaikaisena. Sijoitusta arvioitaessa A oli tarjonnut asiakkaille sellaista tuotetta, joka vastasi asiakkaiden tarvetta. Rahasto sijoitti jälkimarkkinoilta hankittuihin riskihenkivakuutuksiin tavoitteena saada tasaista ja osakemarkkinoista riippumatonta tuottoa. Tuote vastasi sijoitushetkellä parhaiten sille asetettuja edellytyksiä.

Asiakkailla oli vuosien kokemus sijoittamisesta mm. suorien rahastosijoitusten ja henkivakuutussijoitusten kautta. Ennen TLP-rahastoon sijoittamista varat olivat olleet suomalaispankin varainhoidossa, joten asiakkaat tunsivat sijoitustoimintaan liittyvät riskit.

TLP-rahasto oli tasapainoisen riskitason sijoitustuotteena juuri sentyyppinen tuote, jonka riskit olivat riippumattomia osakemarkkinoiden tai korkojen heilahteluista. A:lla ei ollut syytä kyseenalaistaa tuotteen tuotto-odotuksia, koska tuotetta myytiin yleisesti tunnetuilla markkinoilla. Rahaston esitteen mukaan riskihenkivakuutuksia hankittiin rahastoon useilta välittäjiltä, joita paikallisviranomaiset valvoivat.

Asiakkaat ovat tutustuttuaan huolellisesti itse tarjottuun tuotteeseen päätyneet sijoittamaan varojaan tiettyihin instrumentteihin ja ovat allekirjoituksellaan vakuuttaneet olevansa yksin vastuussa sijoituskohteen valinnasta. He ovat myös vakuuttaneet ymmärtävänsä ja hyväksyvänsä kaikki tekemäänsä sijoitukseen liittyvät riskit. Tämä ilmenee asiakkaiden 1.4.2003 allekirjoittamista vakuutushakemuksen vahvistuksista.

TLP-rahaston ongelmat eivät liity yleisiin sijoittamisen riskeihin, vaan vuonna 2004 ilmitulleiden henkivakuutusten välitystoimintaan liittyneiden väärinkäytösten johdosta rahastoon ei enää otettu varoja sijoitettavaksi, ja myöhemmin rahasto asetettiin selvitystilaan. Väärinkäytöksiä ei voitu ennakoida sijoitustuotetta markkinoitaessa, eikä kyse ole tuotteelle ominaisen riskin aktivoitumisesta. Vakuutusmeklariyhtiöllä ei ollut mitään syytä olettaa näiden ennalta arvaamattomien olosuhteiden koituvan tuotteen kohtaloksi.

Vakuutusmeklariyhtiö katsoo hoitaneensa sille annetut tehtävät ammattitaitoisesti ja huolellisesti. A on antanut asiakkaille kaikki tiedot, joilla on saattanut olla merkitystä heidän tehdessään vakuutusta ja siihen liittyviä sijoitustuotteita koskevan ratkaisun. Markkinointi ei ole ollut tiedoiltaan puutteellista tai muutenkaan hyvän vakuutuksenvälitystavan vastaista. Asianosaisen, joka katsoo kärsineensä vahinkoa, on näytettävä toteen vahinko, sen määrä, vahingonaiheuttajan vastuuperuste sekä näiden välillä vallitseva syy-yhteys. Perustetta vaatimuksen esittämiselle meklariyhtiötä kohtaan ei ole.

Vaatimus on myös ennenaikainen. Sijoituksensa perusteella asiakkailla on edelleen rahastoyhtiöltä varallisuusarvoinen saamisoikeus, jonka lopullinen arvo selviää selvitystilan päätyttyä. Tältä osin asiakkaille ei ole aiheutunut vahinkoa.

Korvausvaatimus vakuutusyhtiölle

Asiakkaat vaativat asiamiehen välityksellä vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon vakuutusmeklarin vastuuvakuutuksesta. Vakuutusmeklari on menetellyt tuottamuksellisesti suositellessaan kyseistä sijoitusrahastoa asiakkaille, sillä tuote ei ollut heidän tilanteeseensa soveltuva, eikä meklari antanut tuotteesta asiakkaille riittävää informaatiota. Vakuutuksesta on korvattava TLP-rahastoon sijoitettu pääoma 238.045,20 euroa 5 %:n vuotuisine korkotuottoineen. Lisäksi on korvattava sijoitussidonnaisen henkivakuutuksen perustamiskustannukset 35.563,00 euroa 5 %:n vuotuisine korkotuottoineen.

Asiakkaat olivat halunneet vähäriskisen tuotteen, jotta pääoman voimakas lasku ei enää olisi mahdollista. TLP-rahaston englanninkielisessä tarjousesitteessä tuotteen todetaan soveltuvan vain tarpeeksi kokeneille sijoittajille, jotka ovat valmiita ottamaan riskin koko pääoman menettämisestä ja hyväksyvät tuotteen epälikvidin luonteen. Asiakkaat eivät olleet tällaisia sijoittajia.

Asiakkaat eivät tunteneet TLP-tuotteita entuudestaan. Heille ei annettu tarjous­esitettä, koska sitä ei ollut saatavilla suomeksi. He perustivat päätöksensä A:n suullisesti antamiin tietoihin. A ei kertonut heille, että tuotteeseen liittyy riski koko pääoman menettämisestä tai että tuote on epälikvidi. Esitteessä varoitetaan myös siitä, että rahasto voi sijoittaa sääntelyltään poikkeaville tai sääntelemättömille markkinoille ja että tuotteen luonteen vuoksi sijoitusten todellisesta arvosta ja riskien laajuudesta voi olla vaikeuksia saada luotettavaa tietoa. Sittemmin sääntely ja valvonta henkivakuutusten välitystoiminnassa osoittautuivatkin puutteelliseksi, eivätkä väärinkäytösepäilyt ilmenneet ajoissa. Rahasto oli perustettu vasta hiljattain, eikä sillä ollut näyttöä historiallisesta suorituskyvystä. Rahastoon liittyi myös valuuttariski. Mitään näistä A ei kertonut eikä ottanut huomioon arvioidessaan tuotteen sopivuutta asiakkaille. Asiakkaiden matala riskitavoite huomioon ottaen A:n olisi tullut suositella kyseistä tuotetta huomattavasti pienemmällä painoarvolla.

Tarjousesitteessä todetaan vielä, että sijoitusta on pidettävä korkeariskisenä, eikä tämän rahaston tule olla sijoitussalkun ainoa instrumentti. Kuitenkin A kertoi ja myöhemmässä asiakaskirjeessäkin todettiin, että rahasto on matalariskinen sijoitus. Tuotteesta annettu informaatio oli siten paitsi selvästi puutteellista myös totuudenvastaista.

Asiakkaat viittaavat myös FSA:n myöhemmin julkaisemaan yleiseen informaatioon. Sen mukaan TLP-tuotteet ovat monimutkaisia korkean riskitason tuotteita, jotka eivät sovellu sijoitustuotteeksi suurimmalle osalle vähittäisasiakkaita. Tuote ei ole soveltuva, jos sijoittaja on kokematon, sijoitussalkku on hajauttamaton, sijoittaja ei ole valmis kantamaan riskiä merkittävästä pääoman menetyksestä tai jos sijoittajalla on tarve realisoida sijoitus nopeasti. Kaikki nämä tunnusmerkit sopivat asiakkaisiin. Myös kyseisen TLP-rahaston osalta toimivaltainen valvontaviranomainen oli luokitellut rahaston ”Experienced Investor Fundiksi” eli kokeneiden sijoittajien rahastoksi. Rahasto oli lisäksi paikallisten lakisääteisten korvausjärjestelyjen ulkopuolella.

FSA:n mukaan TLP-rahastoihin liittyy useita todellisia ja merkittäviä riskejä kuten likviditeettiriski ja riski siitä, että yksittäisen henkivakuutuksen arvoa arvioitaessa elinikäolettama asetetaan liian alas tai että joku TLP-rahastoon liittyvistä eri toimijoista pettää, kuten asiakkaiden kohdalla tapahtui. Tässä TLP-rahastossa ei ollut tarvittavaa määrää henkivakuutuksia eliminoimaan yhteen välittäjään liittyvää riskiä.

FSA:n mukaan jos välittäjä kuitenkin päättää suositella TLP-tuotetta, hänellä on erityinen vastuu selvittää huolellisesti ja yksityiskohtaisesti tuotteen luonne ja tehdä ymmärrettäväksi tuotteeseen liittyvät riskit ja ne tilanteet, joissa riskit voivat realisoitua. Asiakkaiden kokemattomuus ja heidän sijoitustavoitteensa huomioon ottaen A:n olisi tullut suhtautua TLP-rahastoon erityisen kriittisesti, mutta hän ei tapaamisessa käynyt läpi tai selvittänyt tuotteen olennaisia ominaisuuksia, riskejä eikä tilanteita, joissa riskit voivat realisoitua. A:n riskeistä antama tieto ei vastannut todellisuutta, ja hän suositti kaikkien varojen sijoittamista tähän kohteeseen.

Syy-yhteyden osalta asiakkaat katsovat, että rahaston kohdalla toteutuneet mahdolliset henkivakuutusvälittäjän arvonmääritys- ja väärinkäytösriskit ja likviditeettiriski ovat TLP-tuotteelle ominaisia riskejä eivätkä ennakoimattomia tekijöitä. A on huolimattomuudellaan ja puutteellisia ja virheellisiä tietoja antamalla aiheuttanut asiakkaille vahingon, joka vastaa koko sijoitettua summaa. Se, että asiakkaat 1.4.2003 allekirjoittivat vakuutusyhtiön vakiomuotoisen vastuuvapauslomakkeen, ei vapauta vakuutusmeklaria vastuustaan.

Vaatimus ei ole ennenaikainen, sillä suurin osa asiakkaiden varallisuudesta on ollut jäädytettynä TLP-rahastossa vuodesta 2004 alkaen. Asiakkailla on varallisuusarvoinen saamisoikeus rahastosta, ja vahinko ja sen lopullinen suuruus selviää vasta selvitystilan päätyttyä. Pesänselvittäjä ei kuitenkaan pysty arvioimaan, milloin jäljellä olevia varoja voidaan alkaa palauttaa tai mitkä sijoittajien lopulliset tappiot tulevat olemaan. Asiakkaat ovat suhteellisen iäkkäitä, ja voi olla mahdollista, etteivät he saa varojaan takaisin elinaikanaan. Koska uusimpien raporttien mukaan selvitystila voi jatkua vielä pitkään, olisi kohtuutonta odottaa tilanteen lopullista päätöstä enää pidempään. Aiheutunut vahinko tulee korvata kokonaisuudessaan jo nyt.

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusmeklarin vastuuvakuutus kattaa sen korvausvastuun, joka vakuutuksenottajalle voimassa olevan oikeuden mukaan voi syntyä.

Vakuutusyhtiö pitää korvausvaatimusta ennenaikaisena. Nykytiedoin ei ole saatavissa selvitystä siitä, aiheutuuko asiassa vahinkoa, josta joku on korvausvastuussa sijoittajalle, tai mikä tämän vahingon määrä on. Asiakkaiden sijoituksella on edelleen arvo, mutta sijoituksen lopullista arvoa ei ole mahdollista määrittää. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö ei korvaa vahinkoa.

Selvityksen mukaan rahaston sulkemiseen ovat vaikuttaneet muun tahon kuin rahaston väärinkäytökset. Tämä ei ole sellainen rahastolle tyypillinen riski, joka vakuutusmeklarin on mahdollista tietää ja josta hänen pitäisi tiedottaa asiakkaalle. Kun ei ole selvitystä, että rahaston arvo olisi muuttunut muusta syystä ennakoimattomasti, syy-yhteyttä vakuutusmeklarin tiedonantovelvollisuuden ja rahaston arvon mahdollisen heikkenemisen välillä ei ole.

Asiaan liittyy paljon sellaisia todisteluun liittyviä seikkoja, joita vakuutusyhtiöllä ei ole mahdollisuutta selvittää. Asia tulisi käsitellä tuomioistuimessa luotettavan selvityksen saamiseksi.

Valitus

Asiakkaat vaativat pääoman ja perustamiskustannusten korvaamista 5 %:n vuotuisine korkoineen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa korvauspäätökseensä ja katsoo, että tapaus edellyttää henkilötodistelua sen selvittämiseksi, mitä tietoja asiakkaille oli annettu. Asiakkaiden mukaan he eivät ole tienneet rahastosijoituksen riskiluonteesta. Meklarin mukaan tästä oli kuitenkin kerrottu asiakkaille, ja asiakkaiden allekirjoittamien asiakirjojen perusteella tämä näyttääkin olevan tilanne. Tällöin joko meklarin toiminnassa ei ole ollut huolimattomuutta tai tuottamuksen selvittäminen edellyttää henkilötodistelua siitä, mitä tietoja sijoituksen riskeistä oli annettu. Yhtiön mukaan näiden seikkojen selvittäminen ei ole mahdollista lautakunnan kirjallisessa menettelyssä.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutusmeklariyhtiö toistaa aiemmin esittämäänsä.

Selvitykset

Osapuolten kirjelmöinnin ja vakuutusehtojen lisäksi lautakunnalle on toimitettu

- Asiakkaiden 25.10.2001 allekirjoittamat yksityishenkilön toimeksiantosopimukset / valtakirja vakuutusmeklarille, joiden mukaan toimeksiannon laajuus käsittää riskinkartoitus- ja vakuutussuunnitelman tekemisen, tarjousten pyytämisen ja vastaanottamisen, neuvottelut sopimuksista ja toimeksiantajan informoimisen sekä vakuutussopimusten hoidon.

- Henkivakuutussopimuksen solmimiseen ja ensi vaiheen osakesijoituksiin liittyviä asiakirjoja, joissa sijoitusvakuutuksen sijoitusstrategiaksi oli merkitty ”tasapainoinen”.

- Asiakkaiden 1.4.2003 allekirjoittamat vakuutusyhtiön vahvistuslomakkeet, joissa ilmoitetaan mm., että varat sijoitetaan asiakkaan tai hänen sijoitusneuvojansa antamien ohjeiden mukaisesti ja ettei sijoitussidonnaisen henkivakuutusyhtiön myöntänyt vakuutusyhtiö ole antanut asiakkaille sijoitusneuvoja eikä ole vastuussa vakuutussopimukseen liittyvien sijoitusten tuotosta tai arvonkehityksestä.

- TLP-rahaston englanninkielinen 2.1.2003 päivätty tarjousesite (Offering Document), jonka mukaan rahasto on suunnattu kokeneille sijoittajille, ja rahastoon tehtyjä sijoituksia on syytä pitää korkeariskisinä. Sijoittajan on oltava valmis hyväksymään riski pääoman täydellisestä menettämisestä ja siitä, että sijoitus ei ole likvidi. Lisäriskejä seuraa mm. siitä, että rahasto sijoittaa sääntelemättömille tai poikkeavasti säännellyille markkinoille, joita ei välttämättä valvota mitenkään. Esitteessä on lisäksi todettu mm., että rahastoon tehtyä sijoitusta on syytä pitää korkeariskisenä, eikä rahastosijoitus voi yksinään muodostaa koko sijoitusratkaisua.

- Neljä päiväämätöntä vakuutusmeklariyhtiön asiakaskirjettä TLP-rahaston kohtaamista vaikeuksista ja selvitystilasta. Ensimmäisen kirjeen mukaan TLP-rahasto sijoittaa jälkimarkkinoilta hankittuihin riskihenkivakuutuksiin tavoitteena saada tasaista markkinakorreloimatonta tuottoa matalalla riskitasolla. Vakuutusmeklariyhtiö uskoo rahaston pystyvän edelleen tuottamaan asiakkaiden varoille korkeaa n. 9 %:n markkinakorreloimatonta tuottoa matalalla riskitasolla. Kirjeiden mukaan rahaston vaikeudet johtuvat rahastolle riskihenkivakuutuksia välittäneen yhtiön toiminnassa esiintyneistä epäselvyyksistä.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien vakuutusmeklarin vastuuvakuutusehtojen kohdan 215.1 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutuksenvälitystoiminnassa toiselle aiheutuneen taloudellisen vahingon, josta vakuutuksenottaja on vakuutusedustuksesta annetun lain mukaan korvausvastuussa ja joka on syntynyt vakuutuskauden aikana tapahtuneen teon tai laiminlyönnin seurauksena ja vahinkoa koskeva kirjallinen korvausvaatimus on esitetty vakuutuksenottajalle vakuutuksen voimassaoloaikana tai viimeistään 36 kuukauden kuluessa vakuutuksen päättymisestä.

Riidanalaista sijoitusta tehtäessä voimassa olleen vakuutuksenvälittäjistä annetun lain (251/1993) 8 §:n mukaan vakuutuksenvälittäjän on suoritettava hänelle annetut tehtävät ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä kaikessa toiminnassaan noudatettava hyvää vakuutuksenvälitystapaa. Erityisesti hänen on toimeksiantosopimuksen mukaisessa laajuudessa selvitettävä toimeksiantajansa vakuutusturvan tarve ja tämän pohjalta tehtävä ehdotuksensa vakuutustarpeen kattamiseksi toimeksiantajan etujen vaatimalla tavalla.

Vakuutuksenvälittäjän on markkinoinnissaan annettava asiakkaalle vakuutuksenvälityspalveluistaan ja markkinoitavista vakuutuksista kaikki ne tiedot, joilla saattaa olla merkitystä asiakkaan tehdessä kyseisiä palveluja tai vakuutuksia koskevia ratkaisuja.

Vakuutuksenvälittäjä ei saa markkinoinnissaan antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja eikä käyttää muutoinkaan asiakkaan kannalta sopimatonta tai hyvän vakuutuksenvälitystavan vastaista menettelyä.

Lain 13 §:n mukaan jos vakuutuksenvälittäjä on toiminut toimeksiantosopimuksen vastaisesti taikka tahallisesti tai huolimattomuudesta laiminlyönyt, mitä hänelle sopimuksen tai tämän lain 7-11 §:n perusteella kuuluu, hän on velvollinen korvaamaan siitä aiheutuneen vahingon.

Jos vakuutuksenvälittäjä on jättänyt toimeksiantajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, vakuutuksenvälittäjän on korvattava vahinko, joka aiheutuu siitä, ettei vakuutussopimus ole sen sisältöinen kuin toimeksiantajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Ratkaisu

Asiakkaat olivat vuonna 2001 solmineet vakuutusmeklarin toimeksiantosopimuksen ja sijoitussidonnaisen henkivakuutussopimuksen. Vakuutuksen kautta tehtyjen osakesijoitustensa arvonlaskuun pettyneenä he olivat halunneet vaihtaa sijoituskohdetta keväällä 2003. Tällöin koko jäljellä ollut varallisuus sijoitettiin vakuutusmeklarin neuvosta ulkomaiseen TLP-sijoitus­rahastoon. Kyseinen rahastoyhtiö asetettiin selvitystilaan, eivätkä asiakkaat ole voineet lunastaa varojaan rahastosta.

Asiakkaat katsovat vakuutusmeklarin laiminlyöneen toimeksiantosopimuksen ja lain mukaisia neuvonta- ja tiedonantovelvoitteitaan. Asiakkaiden mukaan meklari on toiminut tuottamuksellisesti keväällä 2003 TLP-rahastoa suositellessaan ja esitellessään, minkä vuoksi koko sijoitettu pääoma sekä sijoitussidonnaisen henkivakuutussopimuksen perustamiskulut tulisi korvata. Vakuutusyhtiö on pitänyt korvausvaatimusta perusteettomana ja ennenaikaisena.

Asiakkaat ovat myös vedonneet sijoituspäätöksen jälkeisen raportoinnin puutteellisuuteen mutteivät ole selostaneet, miten tästä olisi aiheutunut heille vahinkoa. Lautakunta ei käsittele raportointiin liittyviä väitteitä enemmälti.

Vastuuperuste

Esitetyn selvityksen mukaan meklari A:n asiakkaille vuonna 2003 suosittelema TLP-rahasto tavoitteli osake- ja korkomarkkinoiden kehityksestä riippumatonta tuottoa. TLP-tuote oli siis vastannut asiakkaiden toivetta osakeriskistä riippumattoman sijoituksen saamisesta. TLP-rahaston tarjousesitteestä kuitenkin ilmenee, että kyseinen sijoitusrahasto ei ole yksityissijoittajalle yleisesti tarjottavaksi soveltuva tavanomainen sijoitustuote toisin kuin esimerkiksi osake-, korko- tai yhdistelmärahastot. Tähän kuten muihinkin TLP-rahastoihin liittyy luonteensa vuoksi useita sijoittajalle merkityksellisiä riskejä, joista huolellisesti toimivan vakuutusmeklarin on tullut informoida toimeksiantajaa ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että meklarin vastuun kannalta keskeisiä seikkoja ei voida selvittää lautakunnassa, koska kirjallisessa menettelyssä ei voida ottaa vastaan suullista todistelua valan tai vakuutuksen nojalla. Kyse on erityisesti siitä, mitä asiakkaille oli kerrottu tuotteeseen liittyvistä riskeistä. Vakuutuslautakunnalle on kuitenkin esitetty myös asiakirjanäyttöä, joka liittyy tuotteesta annettuihin tietoihin ja meklarin muuhun menettelyyn. Lautakunta katsoo voivansa arvioida meklarin toimintaa esitetyn kirjallisen aineiston perusteella.

Esitetystä selvityksestä ei ilmene, että asiakkaiden osalta olisi tehty toimeksiantosopimuksessa sovittu riskinkartoitus- ja vakuutussuunnitelma, jonka yhteydessä asiakkaiden sijoituskokemus ja -tavoitteet olisi voitu selvittää ja dokumentoida. Tämä on meklarin vastuulle kuuluva suoritusvirhe.

Käytettävissä olevan aineiston perusteella asiakkailla ei ollut erityisen laajaa sijoitus­kokemusta tai -osaamista. He olivat vuosina 2001–2003 kokeneet osakekurssien alentumisen vaikutuksen rahastosijoituksiinsa. Se ei kuitenkaan ole lisännyt heidän asiantuntemustaan TLP-tuotteen osalta, koska siinä riskit eivät liity osakemarkkinoiden kehitykseen. Asiakkaille uudentyyppistä ja suhteellisen monimutkaista, kokeneille sijoittajille tarkoitettua TLP-tuotetta esitelleellä meklarilla on ollut korostunut velvollisuus varmistua siitä, että hänen suosituksensa on toimeksiantajan etujen mukainen. Lisäksi hänen on tullut kertoa tuotteeseen liittyvistä riskeistä asiakkaille erityisen selkeästi ottaen huomioon tuotteen luonne ja asiakkaiden toive välttyä pääoman arvonlaskun jatkumiselta. Vakuutusmeklarilla on näyttötaakka näiden huolellisuusvelvoitteidensa täyttämisestä.

Asiakkaiden mukaan vakuutusmeklari A ei kuvannut tuotteeseen liittyviä riskejä asianmukaisesti vaan oli kertonut tuotteen olevan matalariskinen. A:n omaa kertomusta asiassa ei ole toimitettu lautakunnalle.

Asiakkaiden 1.4.2003 allekirjoittama vakiomuotoinen vakuutusyhtiön vastuuvapauslomake ei kerro mitään siitä, mitä tietoja vakuutusmeklari oli antanut asiakkaille TLP-tuotteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Lomake ei osoita meklarin toimineen huolellisesti.

Lautakunta kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että asiakkaiden myöhemmin saamassa vakuutusmeklariyhtiön asiakaskirjeessä kyseistä rahastoa on kuvattu matalariskiseksi. Ei ole syytä olettaa, että tästä kirjeestä ja asiakkaiden kertomuksesta poiketen rahastoa olisi kuitenkin ennen sijoituspäätöstä kuvattu riskipitoiseksi ja kerrottu esimerkiksi se, minkälaisissa tilanteissa rahastoon sijoittava voi menettää pääomansa kokonaan. Todennäköistä on se, että A on kohdevaihtoa edeltäneessä keskustelussa asiakaskirjeen kaltaisesti kuvannut TLP-rahastoa matalariskiseksi, eikä hän tällöin ole käynyt tähän rahastoon ja rahastotyyppiin liittyviä riskitekijöitä läpi niin selkeästi kuin tuotteen ominaisuudet ja asiakkaiden rajallinen sijoituskokemus ja -osaaminen olisivat edellyttäneet. TLP-rahaston tarjousesitteen perusteella arvioituna kyseisen rahaston kuvaaminen matalariskiseksi on ollut jopa totuudenvastaista.

Meklarin suosituksen osalta lautakunta toteaa, että hajauttaminen on sijoittamisessa yleisesti noudatettu, vakiintunut riskienhallintamenetelmä. Vakuutusmek­lari ei ole mitenkään perustellut sitä, minkä vuoksi hajauttaminen ei olisi ollut tässä tapauksessa aiheellista. TLP-rahaston tarjousesitteessä on nimenomaisesti mainittu, ettei tämä tuote voi muodostaa sijoitussalkun kokonaisuutta. Sijoitettava varallisuus muodosti huomattavan osan asiakkaiden kokonaisvarallisuudesta ja oli euromääräisestikin yksityishenkilöille suuri. Toimeksiantajan etujen asianmukainen huomioon ottaminen olisi siten edellyttänyt vakuutusmeklarilta hajautettua sijoitusehdotusta tai vähintään sitä, että sijoitussalkun hyvästä hajautuksesta keskustellaan. Tämä oli laiminlyöty, kun koko varallisuus oli suositettu sijoitettavaksi tähän yhteen kohteeseen.

Vakuutusmeklari on näin ollen tuottamuksellisesti laiminlyönyt sopimusvelvoitteensa ja tiedonantovelvollisuutensa sekä menetellyt toimeksiantajansa etujen vastaisesti esitellessään ja suositellessaan TLP-tuotetta asiakkaille.

Syy-yhteys

Asiakkaiden päätös sijoittaa TLP-rahastoon on perustunut meklarin esittelyyn ja suositukseen. Meklarin toiminta on syy-yhteydessä asiakkaiden tekemään sijoituspäätökseen ja lähtökohtaisesti myös siitä aiheutuneeseen tai aiheutuvaan vahinkoon.

Rahastoyhtiö asetettiin myöhemmin selvitystilaan sen vuoksi, että sijoitusrahaston käyttämän henkivakuutusvälittäjän toiminnassa oli epäselvyyksiä ja mahdollisia väärinkäytöksiä, ja rahastolle välitettyjen riskihenkivakuutusten arvoja oli ehkä määritetty väärin. Riskihenkivakuutuksiin liittyvät likvideetti- ja arvon­määritysriskit ovat tarjousesitteen mukaan tällaiselle rahastolle ominaisia riskejä. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan henkivakuutusvälittäjän mahdolliset väärinkäytökset katkaisevat syy-yhteyden vakuutusmeklarin toiminnan ja asiakkaiden vahingon väliltä. Vakuutuslautakunta toteaa kuitenkin, että tarjousesitteen mukaan rahasto sijoittaa sääntelemättömille tai sääntelyltään ja valvonnaltaan poikkeaville markkinoille, mihin voi liittyä lisäriskejä. Tähän nähden lautakunta pitää myös TLP-rahaston käyttämien riskihenkivakuutusvälittäjien toimintaan liittyviä riskejä osana tällaiselle rahastolle ominaisia riskejä, joista vakuutusmeklari on ollut velvollinen informoimaan toimeksiantajaa. Toisin sanoen sijoitusrahaston ongelmien johtuminen osittain rahaston käyttämän henkivakuutusvälittäjän toiminnasta ei katkaise lähtökohtaista syy-yhteyttä vaan vahvistaa sitä.

Lautakunta toteaa lisäksi, että meklarin tiedonantovirheen vuoksi asiakkaat ovat perustellusti voineet olla siinä käsityksessä, että kyseinen vakuutussijoitus on matalariskinen. Tämän odotuksen pettämisestä johtuva vahinko, kuten sijoituspääoman huomattava alentuminen, kuuluu vakuutuksenvälittäjistä annetun lain mukaan vakuutusmeklarin vastattavaksi.

Ennenaikaisuus ja korvattavaksi tuleva vahinko

Vahingonkorvausoikeudessa arvon­alennusta pidetään yleisesti hyväksyttävänä vahinkolajina, eikä esimerkiksi esinevahingoissa edellytetä vauriokohteen myymistä vahingon toteamiseksi. Lautakunta katsoo, ettei sijoittamiseenkaan liittyvissä vahinkotilanteissa ole aina perusteltua edellyttää sijoitustuotteen realisoimista pelkästään vahingon määrän selvittämiseksi. Näin on etenkin silloin, kun sijoitustuote on realisointikelpoinen, ja sille voidaan luotettavasti määrittää jälkimarkkinahinta, jonka avulla arvonalentumisen määrä vastuuperusteen paljastumisen hetkellä on todettavissa. Tästä seuraa se, ettei korvausvaatimusta ole aina syytä pitää ennenaikaisena vain sen vuoksi, että sijoituskohdetta ei ole realisoitu.

Sjoitusrahasto-osuudet ovat yleensä varsin likvidiä varallisuutta. Tässä tapauksessa on kuitenkin käsillä poikkeuksellinen tilanne, jossa sijoitusrahastoyhtiö on ollut jo vuosia selvitystilassa, eikä rahastoon tehtyjä sijoituksia ole voitu lunastaa. Rahasto-osuuksille ei myöskään ole voitu määrittää mitään tiettyä arvoa eikä siten mitään varmaa tai jokseenkin varmaa arvonalenemaakaan. Rahasto-osuudet ja niihin perustuva saamisoikeus ovat sinänsä vielä olemassa, joten kyse ei ole sijoitetun pääoman lopullisesta ja täydellisestä menettämisestä.

Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinko ei ole vielä realisoitunut vahingonkorvausoikeudellisessa mielessä. Asiakkaiden korvausvaatimus on ennenaikainen siltä osin kuin kyse on TLP-rahastoon sijoitetun pääoman arvon­alentumisesta tai pääoman menettämisestä.

Pääomaan liittyvän saamatta jäänyttä tuottoa koskevan vaatimuksen osalta lautakunta toteaa, että sijoitussidonnaista henkivakuutusta tehtäessä sille ei ollut erikseen sovittu maksettavaksi mitään tiettyä vuotuista korkoa tai muuta säännöllistä tuottoa. Asiakkaiden varallisuus sijoitettiin vakuutuksen kautta sijoitusrahastoihin. Rahastosijoittamiselle on tyypillistä se, että sijoittajalle ei makseta toistuvaa tuottoa, vaan tavoitteena on rahasto-osuuksien arvonnousu, joka realisoidaan myöhemmin osuuksia lunastettaessa. Tämä on tarjousesitteen mukaan myös TLP-rahaston toimintamalli. Asiakkaat eivät ole esittäneet selvitystä mistään vaihtoehtoisesta tapahtumakulusta eli sellaisesta muusta sijoitusratkaisusta, johon he oikeat tiedot saadessaan olisivat päätyneet ja josta he olisivat saaneet vaatimuksensa mukaisen vuotuisen 5 %:n korkotuoton.

Vakuutuslautakunta katsoo, että tässä tilanteessa saamatta jäänyttä tuottoa koskevaa vaatimusta ei voi erottaa itse pääomaa koskevan vaatimuksen käsittelystä, vaan mahdollisen tuoton määrä tulee selvitetyksi osana pääomaan liittyvän vahingon määrittämistä. Lautakunta pitää asiakkaiden vaatimusta myös tältä osin ennenaikaisena.

Asiakkaat ovat vielä vaatineet vahingonkorvausta sijoitussidonnaisen henkivakuutuksen perustamiskustannuksista 35.563 eur korkoineen. Vakuutusyhtiö ei ole esittänyt näkemystään vahingon määrän laskemisesta tältä osin.

Sijoitussidonnaisen henkivakuutuksen etuna sijoittajalle ovat vakuutuksen avulla saatavat verohyödyt vakuutuksenottajan omassa verotuksessa ja jäämistösuunnittelussa. Vakuutusmeklarin virheellisen neuvon vuoksi asiakkaiden vakuutussopimus päätyi lopulta tilanteeseen, jossa vakuutuksen ylläpitäminen olisi edellyttänyt lisämaksua vakuutusyhtiölle. Tällöin asiakkaat meklarin kehotuksesta irtisanoivat vakuutuksensa. Vakuutukseen perustuvien verohyötyjen saaminen ei siten enää ole mahdollista, ja asiakkaiden maksamat vakuutuksen perustamiskulut ovat käyneet hyödyttömiksi meklarin virheen johdosta. Tältä osin asiakkaille on aiheutunut korvauskelpoista vahinkoa.

Suositus

Vakuutuslautakunta pitää sijoitettua pääomaa 238.045,20 euroa ja sen korkoa koskevia vaatimuksia ennenaikaisina. Lautakunta ei anna niiden osalta ratkaisusuositusta tässä yhteydessä.

Tässä vaiheessa meklarin tuottamuksellisesta virheestä on aiheutunut asiakkaille sijoitussidonnaisen henkivakuutuksen perustamiskulujen suuruinen vahinko, jonka vakuutusyhtiö on velvollinen korvaamaan myöntämänsä vastuuvakuutuksen perusteella. Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa asiakkaille 35.563 euroa laillisine viivästyskorkoineen alkaen kuukauden kuluttua siitä, kun 23.5.2013 päivätty asiakkaiden korvausvaatimuskirje liitteineen oli saapunut vakuutusyhtiölle.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros ja jäsenet Eskuri, Karimäki, Korpiola ja Rusanen. Sihteerinä toimi Raulos.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia