Käräjäoikeus hylkäsi 31.3.2006 antamallaan tuomiolla virallisen syyttäjän syytteen pahoinpitelystä ja katsoi lausunnonpyytäjä aiheuttaneen vahingonkärsineen vammat huolimattomuudella. Vahingonkärsineen käräjäoikeus katsoi käytöksellään osaltaan myötävaikuttaneen vahinkoon. Tämän vuoksi käräjäoikeus velvoitti lausunnonpyytäjän korvaamaan puolet vahingonkärsineelle aiheutuneista vahingoista.

 

Korvausta lausunnonpyytäjän maksettaviksi tuomituista kuluista haettiin vahingonkärsineen kotivakuutukseen sisältyvästä vastuuvakuutuksesta, jossa lausunnonpyytäjä on vakuutettuna.

 

Päätöksessään 15.5.2006 vakuutusyhtiö toteaa tapahtumatiedot.

 

Kotivakuutuksen vastuuvakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vastuuvakuutuksen tarkoituksena on vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvissa tapauksissa korvata toiselle aiheutunut henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

 

Samaisten ehtojen kohdan 4.2.10 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu tappelun tai pahoinpitelyn yhteydessä.

 

Vakuutusyhtiön saamien selvitysten mukaan vahinko aiheutui, kun vakuutettu P.S. kaatoi vahingonkärsineen M.K:n maahan ja väänsi tämän kättä selän taakse. Kyseinen tapahtuma vastaa vakuutusyhtiön käsityksen mukaan ehtokohdan 4.2.10 pahoinpitelyä. Ehtokohtaa tulkittaessa merkitystä annetaan pahoinpitely-sanan yleiskieliselle merkitykselle, jonka mukaan pahoinpitely on henkilön toiseen kohdistama fyysinen väkivallanteko.

 

Ehtokohdassa ei edellytetä sitä, että vahingonaiheuttaja olisi tuomittu pahoinpitelystä rikosprosessissa. Vakuutetun on täytynyt ymmärtää, että käden vääntäminen voimakkaasti selän taakse voi aiheuttaa vahingonkärsineelle vammoja. Kyseessä on siten ehtokohdan mukainen pahoinpitely. Vakuutusyhtiö viittaa asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 245/95, jossa oli kyse siitä, ettei alle 15-vuotiasta voitu pitää rikosoikeudellisessa vastuussa teostaan, mutta hänen toimintaansa oli kuitenkin pidettävä ehtokohdan mukaisena pahoinpitelynä.

 

Edellä esitetyin perustein vahinko ei ole ehtokohdan 4.2.10 perusteella korvattavissa vahingonkärsijän vastuuvakuutuksesta.

 

Vakuutettu P.S:n asiamiehen varatuomari K.P:n 4.9.2006 laatimassa lausuntopyynnössä vakuutettu vaatii, että Vakuutuslautakunta antaa suosituksen, jonka perusteella vakuutusyhtiön tulee korvata vakuutetun maksettavaksi tuomitut korvaukset.

 

Vahingonkärsinyt M.K. kävi paikallaan olevassa taksissa istuvaan vakuutettuun käsiksi ottamalla hänestä voimakkaasti kiinni. Vahingonkärsineen ilmeisenä tarkoituksena oli käydä vakuutetun kimppuun ja vahingoittaa tätä. Vakuutettu pelkäsi vahingonkärsineen alkavan pahoinpidellä häntä, jolloin hän otti vahingonkärsijästä kiinni ns. portsarinotteella ja painoi hänet maahan. Tilanteessa vahingonkärsijän käsi kipeytyi.

 

Vakuutettu oli syytteessä käräjäoikeudessa. Syyte hylättiin, mutta käräjäoikeus katsoi, että vakuutettu oli aiheuttanut vahingonkärsineen vammat huolimattomuudellaan.

 

Vahingonkärsineen vammat eivät ole siten tulleet tahallisen pahoinpitelyn aiheuttamana, vaan siitä, että vakuutettu esti vahingonkärsijää käymästä hänen kimppuunsa.

 

Käräjäoikeuden mukaan vammat aiheutuivat huolimattomuudesta.

 

Vakuutettu ei siten ole aiheuttanut vahingonkärsineen vammoja tahallisella tai millään muullakaan rikoksella.

 

Vahingonkärsineen vammat aiheutuivat mahdollisesti siitä, kun vakuutettu piti kiinni vahingonkärsijästä itsepuolustuksena.

 

Vakuutusyhtiö on katsonut, että vastuuvakuutuksen perusteella vahinkoa ei korvata, koska merkitystä annetaan pahoinpitely-sanan yleiskieliselle merkitykselle. Vakuutusyhtiön mukaan tässä ei edellytetä sitä, että vahingonaiheuttaja olisi tuomittu pahoinpitelystä.

 

Vakuutusyhtiö toteaa väärin vielä sen, että vakuutetun on täytynyt ymmärtää käden vääntämisen selän taakse mahdollisesti aiheuttavan vahingonkärsineelle vammoja.

 

Tällainen mahdollisuus ei vakuutetun mieleen ole tietenkään tullut eikä hän olisi tällaista voinut ymmärtää. Vammat olivat täysi yllätys.

 

Kyseessä ei ole pahoinpitelytilanne. Vakuutettu on puolustanut itseään odotettavissa olevaa hyökkäystä vastaan.

 

Vakuutusyhtiön tulee korvata vahinko.

 

Vastineessaan 16.10.2006 vakuutusyhtiö kertaa tapahtumatiedot sekä päätöksessään 15.5.2006 toteamansa vakuutusehtokohdat.

 

Rikoslain 21 luvun 10 §:n mukaan, joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toiselle ruumiinvamman tai sairauden, joka ei ole vähäinen, on tuomittava vamman tuottamuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

 

Ratkaisunaan vakuutusyhtiö toteaa, että se on muuttanut aiempaa ratkaisuaan, jolla korvaus evättiin kokonaisuudessaan. Vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeällä huolimattomuudella, ja tämän vuoksi korvausta alennetaan puolella.

 

Vakuutettu P.S. on tuomittu maksamaan korvauksia vahingonkärsijä M.K:lle yhteensä 2.720,53 euroa sekä Kelalle 991,27 euroa. Hänen asiamiehensä K.P:n mukaan Kela on ilmeisesti luopunut saatavastaan, joten tältä osin korvausta ei vakuutusyhtiöstä ole vielä maksettu. Vakuutusyhtiö on korvannut päätöksensä mukaisesti vakuutetulle puolet vahingonkärsijälle maksettaviksi tuomituista korvauksista.

 

Perusteluinaan vakuutusyhtiö toteaa, että yleensä vastaavanlaisissa tapauksissa pahoinpitelysyytteen yhteydessä syyttäjä esittää toissijaisen syytteen vamman tuottamuksesta siltä varalta, että ensisijainen syyte pahoinpitelystä tulee hylätyksi. Nyt vakuutettua on syytetty ainoastaan pahoinpitelystä. Koska vahingonkärsineen vammojen todettiin aiheutuneen vakuutetun menettelystä, olisi vakuutettu todennäköisesti tuomittu vamman tuottamuksesta, jos syyttäjä olisi toissijaisesti syyttänyt häntä tällä perusteella. Se, että syyttäjä ei ole huomannut syyttää vakuutettua vamman tuottamuksesta, ei tarkoita sitä, etteikö vakuutettu olisi mahdollisesti syyllistynyt rikolliseen menettelyyn asiassa. Oikeudenkäynnissä on katsottu ainoastaan, ettei pahoinpitelyn tunnusmerkistö täyty, mutta vamman tuottamusasiaa ei syyttäjän menettelyn vuoksi ole lainkaan käsitelty.

 

Asianosaisten kertomukset tapahtumien kulusta ovat melko yhteneväiset. Vakuutettu on kiistatta kaatanut humaltuneen vahingonkärsineen maahan ja vääntänyt tämän käden taakse. Tuomiossa vakuutetun todetaan aiheuttaneen vammat huolimattomuudellaan. Käräjäoikeus ei kuitenkaan ole ottanut kantaa huolimattomuuden asteeseen. Jo humaltuneen henkilön kaataminen maahan sisältää sellaisen riskin esim. vakavista päävammoista, että vakuutetun menettelyä tilanteessa voidaan kokonaisuudessaan pitää törkeänä.

 

Vaikka käden vääntäminen taakse eli ns. portsarinote ei normaalisti aiheuta vammoja, on vakuutetun kuitenkin tässä tilanteessa täytynyt käyttää suhteettoman kovaa voimaa, jotta vahingonkärsineen vammat ovat voineet ylipäätään syntyä. Tällöin vakuutetun on täytynyt mieltää, että hänen menettelystään saattaa aiheutua toiselle ruumiinvamma. Kyseessä ei myöskään ole ollut hätävarjelutilanne, eikä tällainen voimankäyttö ole muutenkaan ollut tilanteeseen nähden perusteltua. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutetun menettelyä on pidettävä törkeän huolimattomana, minkä vuoksi vakuutuksesta maksettavaa korvausta on alennettu puolella.

 

 

 

 

Kohta 1, Vakuutuksen tarkoitus

Vastuuvakuutuksen tarkoituksena on näiden ehtojen ja yleisten sopimusehtojen mukaisesti vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvissa tapauksissa

-         korvata toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa...

 

Kohta 4.2.10, Tahallisuus tai törkeä huolimattomuus

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu tappelun tai pahoinpitelyn yhteydessä.

 

Korvausta voidaan alentaa tai evätä se, jos vakuutettu on aiheuttanut vahinkotapahtuman tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella taikka ollessaan alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena ja tämä seikka on oleellisesti vaikuttanut vahingon syntyyn tai määrään...

 

 

Esillä olevassa tapauksessa on kyse siitä, onko ruumiinvamma aiheutettu huolimattomuudella vai törkeällä huolimattomuudella sekä vakuutuksesta maksettavasta korvauksesta.

 

Toimitetun selvityksen mukaan lausunnonpyytäjä P.S. on 28.3.2005 aiheuttanut vahingonkärsijä M.K:n kyynärluun murtuman kaadettuaan hänet maahan ja väännettyään hänen kätensä selän taakse ns. portsarinotteella. Kaataminen on johtunut siitä, että vahingonkärsijä on estänyt auton, jossa vakuutettu on ollut matkustajana, lähtemästä liikkeelle ravintolan pihalta.

 

Käräjäoikeus on tuomiollaan 31.3.2006 hylännyt virallisen syyttäjän lausunnonpyytäjään kohdistaman pahoinpitelysyytteen. Lausunnonpyytäjän on katsottu aiheuttaneen vahingonkärsijän vammat huolimattomuudellaan. Vahingonkärsijän käräjäoikeus on katsonut omalla käytöksellään myötävaikuttaneen vahinkoon. Tämän vuoksi käräjäoikeus on sovitellut lausunnonpyytäjältä vaadittuja korvauksia puolella.

 

Lausunnonpyytäjän maksettaviksi tuomittuja korvauksia on haettu korvattaviksi vastuuvakuutuksesta, jossa lausunnonpyytäjä on vakuutettuna. Tästä vakuutuksesta korvataan vakuutetun yksityishenkilönä toiselle aiheuttama esine- tai henkilövahinko, josta hän on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vakuutuksesta maksettavaa korvausta voidaan alentaa tai evätä muun muassa, jos vakuutettu on aiheuttanut vahinkotapahtuman törkeällä huolimattomuudella ja tämä seikka on oleellisesti vaikuttanut vahingon syntyyn tai määrään. Vakuutusyhtiö on katsonut lausunnonpyytäjän menetelleen törkeästi hänen kaadettuaan humaltuneen vahingonkärsijän maahan ja käyttäneen tilanteessa suhteettoman kovaa voimaa. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö on alentanut tuomittuja korvauksia puolella.

 

Lautakunta toteaa, ettei käräjäoikeus ole tuomiossaan ottanut kantaa lausunnonpyytäjän huolimattomuuden asteeseen. Tuomion perustelujen mukaan todistelu on osoittanut, että lausunnonpyytäjä on ainoastaan pyrkinyt poistumaan paikalta vahingonkärsijän yrittäessä estää poistumisen. Kun tämä ei ole muuten ollut mahdollista, on lausunnonpyytäjä irrottanut vahingonkärsineen autosta, jolloin miehet ovat kaatuneet maahan. Lausunnonpyytäjä on pitänyt vahingonkärsijää aloillaan vääntämällä tämän käden selän taakse, jolloin vammautuminen on tapahtunut. Käräjäoikeuden mukaan kysymys on ollut varomattomuudesta eikä tahallisuudesta, ja syyte pahoinpitelystä on hylätty.

 

Oikeuskäytännössä huolimattomuutta on yleisesti pidetty törkeänä, kun toiminta on ollut lähellä tahallista menettelyä ja siten häikäilemätöntä ja välinpitämätöntä seurausten suhteen. Tämän perusteella lautakunta katsoo, ettei edellä kuvatunlaisessa vahingonkärsineen provosoimassa tilanteessa ole lausunnonpyytäjän toiminnassa osoitettavissa törkeän menettelyn piirteitä. Näin ollen ja koska vakuutusyhtiön laatimia rajoitusehtoja tulee vakuutetun kannalta tulkita suppeasti, lautakunta katsoo, että lausunnonpyytäjän maksettaviksi tuomitut korvaukset tulee maksaa kokonaisuudessaan vastuuvakuutuksesta.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja

Sisula-Tulokas, jäsenet Eskuri, Norio-Timonen ja Rusanen sekä varajäsen Kivikoski. Sihteerinä toimi Savonen.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA