Tapahtumatiedot
A:n ja B:n omistamaan omakotitalon lattiarakenteissa havaittiin kosteusvaurioita elokuussa 2012. Korvauksia vahingoista haettiin kiinteistön kotivakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön korvauspäätökset 19.11.2012 sekä 29.4.2013
Vahinkotarkastaja kävi ensimmäisen kerran paikalla 23.8.2012. Tuolloin oli takkahuoneen kohdalla avattu lattiaparkettia seinän viereltä. Pohjalaattaa mitattiin avatuilta osin pintamittarilla eikä tuolloin todettu kosteuksia rakenteissa. Kosteutta ei myöskään todettu eristeitä käsin koskemalla. Rakenteet olivat kuivat, mutta niissä havaittiin kosteuden aiheuttamaa tummentumaa sekä kuivaa osittaista lahoa. Takka- ja pesuhuoneen väliseinä oli avattu ja avatuilta osin puurakenteissa oli kuivalahoa sekä pohjalaatta oli kuiva. Pesuhuoneen osalta pintamittari osoitti kosteutta kolmiomaisesti suihkusekoittajalta alaspäin ja lattiakaivon vieressä. Pesuhuoneen lattiaan oli rakennusaikana tehty pikeämällä syvä kaukalo, joka vakuutusyhtiön käsityksen mukaan esti vesien pääsyn pesuhuoneen ympärillä oleviin huonetiloihin. Koska rakenteet todettiin kuiviksi eikä putkivuodoista ollut viitteitä sekä paikalla tehtyjen havaintojen perusteella vahinkotarkastaja arvioi vaurioiden johtuneen kattorakenteista tulleesta vedestä. Vahinkotarkastaja pyysi vakuutuksenottajia ottamaan yhteyttä, jos avaustöiden yhteydessä ilmeni jotakin muuta.
Kuivausteknisen yrityksen suorittamissa kartoituksissa ei vakuutusyhtiön mukaan yhdessäkään mittauspisteessä todettu rakenteissa olevan vesimärkää. Korkein arvo oli mitattu pesuhuoneessa ja muut arvot olivat normaalitasoa. Pesukoneen käyttövesiputki koeponnistettiin 17.9. eikä siinä todettu vuotoa. Muut käyttövesiputket koeponnistettiin 21.9., mikä tehtiin asukkaiden tekemien havaintojen perusteella, kun vettä oli levinnyt kuivauksessa käytetyn lämmityskoneen läheisyyteen. Tässä koeponnistuksessa havaittiin suihkusekoittajalle menevän käyttövesiputken vuoto. Käyttövesiputken vuoto oli tullut ilmi sen jälkeen, kun purkutöitä oli jo tehty kohteessa ja rakenteen kuivauskin aloitettu. Yhtiö katsoi tämän perusteella, että hauraaseen ja iäkkääseen käyttövesiputkeen oli tullut vuoto purkutöiden aiheuttamasta tärinästä. Yhtiö katsoi, ettei tämän käyttövesiputken vuotamisesta aiheutunut lisävahinkoa, ei ainakaan omavastuun ylittävää määrää.
Vuotopaikan välittömässä läheisyydessä olevassa mittauspisteessä oli mitattu normaali kosteus, mikä osoitti vakuutusyhtiön mukaan, ettei vuoto voinut olla pitkäaikainen.
Uusi vahinkotarkastus tehtiin 25.9.2012 ja tällöin oli jo kaikki tarvittavat purkutyöt tehty eikä purkujätettäkään ollut enää nähtävillä. Vahinkotarkastuksen yhteydessä oli vakuutuksenottajia ohjeistettu sekä kirjallisesti että suullisesti. Vakuutusyhtiöön tuli olla aina yhteydessä, jos purkuvaiheessa tuli ilmi muuta, kuin mitä edellisessä tarkastuksessa oli ilmennyt. Vakuutusyhtiölle ei täten varattu mahdollisuutta vahingon tarkastukseen.
Takka- ja olohuoneen vanhat lahovauriot eivät voineet aiheutua pesuhuoneesta levinneistä kosteuksista. Tämä johtui siitä, että pesuhuoneen lattiarakenteeseen oli pikeämällä tehty kaukalomainen rakenne, joka esti lattiarakenteissa kosteuden leviämisen muihin huonetiloihin. Lisäksi takka- ja pesuhuoneen välinen seinä todettiin kuivaksi eikä kivijalassa todettu mitään veden aiheuttamia jälkiä. Vahinkopaikan läheisyydessä olleessa mittauspisteessä pesuhuoneen oven vieressä oli mitattu normaalit kosteusarvot, mikä vakuutusyhtiön mukaan osoitti, ettei pesuhuoneesta ollut voinut levitä lattiarakenteissa kosteutta muihin huonetiloihin. Vakuutusyhtiö katsoi, että takka- ja olohuoneen lattiavauriot olivat aiheutuneet ajan mittaan rakenteisiin päässeistä ulkopuolisista kosteuksista. Näitä olivat sekä maasta kapillaarisesti nouseva kosteus että jyrkän ja tasakaton liittymäkohtien rakenteellisista ongelmista johtuneet vahingot, joita oli korjattu kolme vuotta aiemmin. Vakuutusyhtiö katsoi, että suihkutilan kosteudet johtuivat läpivientien tiivistämättömyydestä ja puutteellisesta vedeneristyksestä.
Vakuutusyhtiö katsoi, ettei kiinteistön kosteus- ja lahovaurioiden ollut osoitettu olevan seurausta mistään äkillisestä ja odottamattomasta tapahtumasta, vaan ne olivat seurausta pitkäaikaisista kosteusvaikutuksista.
Valitus
Vakuutuslautakunnalta pyydetään puolueetonta ratkaisusuositusta omakotitalossa sattuneen vesijohdon vuotovahingon korvattavuudesta kotivakuutuksesta, koska vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös on perustunut virheelliseen vahingon syntyteoriaan. Vesivahinko on aiheutunut pesuhuoneen lattiassa olevaan vesijohtoon odottamattomasti ja äkillisesti tulleesta vuodosta, joka on salaisena päässyt vaikuttamaan pitkähkön aikaa. Tämän todistavat korjausmiesten ja asiantuntijoiden omakohtaisiin havaintoihin perustuvat lausunnot, valokuvat ja tehdyt mittaukset.
Vakuutuksenottajien avattua takkahuoneen reunalta parkettilattiaa, he havaitsivat lattiassa vesivahingon. Tästä ilmoitettiin välittömästi vakuutusyhtiöön ja vakuutustarkastaja tuli paikalle 23.8.2012. Kun vesivuoto löytyi, tästäkin ilmoitettiin välittömästi vakuutusyhtiön tarkastajalle ja hän tuli paikalle 25.9.2012. Ensimmäisessä tarkastuksessa vahinkotarkastaja tutki mahdollista vesivahingon aiheuttajaa ja syytä arveltiin puolin ja toisin, koska varsinaista syytä ei vielä tiedetty. Vakuutusyhtiö totesi, ettei vahinko ollut korvattavissa, koska vahinkotarkastaja katsoi vuodon aiheutuneen saunan tasakaton läpi tulleesta vedestä. Purkutöitä jatkettiin vahinkotarkastajan antamien ohjeiden ja suositusten mukaisesti ja kuivaustekninen yritys teki kosteuskartoitukset 5.9., 17.9.ja 19.9.2012. Kaikki vahinkotarkastajan vesivahingon syiden spekulaatiot tutkittiin. 21.9.2012 vakuutuksenottajat teettivät vesijohtoverkoston painekokeen, joka osoitti, että putkivuoto oli pannuhuoneesta pesuhuoneeseen menevässä vesijohtoputkessa. Tämän jälkeen ilmoitettiin välittömästi 21.9.2012 vahinkotarkastajalle vuodon löytymisestä ja hänet pyydettiin tulemaan tarkastuskäynnille.
Vakuutusyhtiön 29.4.2013 esittämät perusteet korvauspäätöksessä ovat virheellisiä ja ne on tehty pelkästään vahinkotarkastajan vahinkoteorioiden perusteella.
Ensinnäkin vesivahinko ei ole aiheutunut kattovuodosta. Tästä olisi ollut havaintoja eikä mitään vesivuotovalumajälkiä ole ollut. Toiseksi vesivahinko ei ole aiheutunut suihkunsekoittajan läpiviennin ja lattiakaivon tiivistämättömyydestä. Hanojen läpiviennit on tehty rakennusajankohdan hyvän rakennustavan mukaisesti. Suihkussa käydessä roiskuu vettä jonkin verran seinälaatoille, mutta nämä muutamat vesitipat kuivuvat ja haihtuvat nopeasti. Lisäksi puulämmitteistä saunaa lämmitetään viikoittain 1-2 kertaa ja kuuman kiukaan vaikutuksesta tila pysyy kuivana. Remontin yhteydessä purettiin suihkun kohdalta tiiliseinällä olleet laatat pois ja tiiliseinä oli kuiva eikä mitään merkkejä valuneesta vedestä ollut havaittavissa laattojen alla. Pesuhuoneen betonilattia oli valettu tiiviisti lattiakaivon ympärillä ja lattia oli päällystetty klinkkerilaatoilla ja saumat tiivistetty saumalaastilla. Pesuhuoneen lattian eristetilan märkyys ei johtunut myöskään suihkun hanojen läpivientien tiivistämättömyydestä, vaan pesuhuoneessa havaitusta vesijohtovuodosta suihkulle menevässä johdossa, mikä on todellinen pesuhuoneen, takka- ja olohuoneen vesivahingon aiheuttaja. Lisäksi kuivausteknisen yrityksen kosteusraportin täydennyksestä ilmenee, ettei lattiakaivo ole vuotanut.
Kolmanneksi on todettu, ettei vesivahinko ole aiheutunut maaperästä tulleesta kapillaarikosteudesta. Tonttien lähialueen korkein maastokohta sijaitsee vanhalla salaojitetulla pellolla joen rannalla. Rakennus on perustettu paksun karkean hiekkakerroksen päälle. Talossa on pitkät räystäät ja maanpinta on muotoiltu sokkelista poispäin. Kapillaarisesta kosteudesta ei ollut minkäänlaisia merkkejä lattiarakenteita purettaessa. Jos betonilaatan päällä oleva kosteus olisi kapillaarikosteutta, olisi kosteusongelmia ollut muillakin lattiaosilla kuin niillä, mihin vesijohtovuoto oli ulottunut. Neljänneksi on vielä todettu, ettei vesi ollut tullut sokkelin läpi. Sokkelin linjat oli salaojitettu riittävän syvältä ja sokkelitäyttö suoritettu paksulla karkealla hiekkakerroksella. Sokkelivierustat tarkastettiin vahinkotarkastajan ohjeiden mukaisesti lattian vesivahingon aiheuttajan etsimiseksi. Sokkelin vierustat todettiin aivan kuiviksi ja kaikilta osin hyvin tehdyiksi. Sokkelin sisäpinnalla ja pohjabetonin päällä on kosteuseristyksenä bitumisively vielä varmistamassa kosteuden pääsyn estämistä lattiarakenteisiin. Sokkelivierustan auki kaivamisen yhteydessä puutapit poistettiin.
Putkivuodon osalta on todettu, että pesuhuoneen lattiaa purettaessa rakennusmiehet havaitsivat, että pannuhuoneesta pesuhuoneeseen lattiarakenteessa menneestä suojaputkesta tuli vettä pesuhuoneen lattialle. Vuoto varmistui 21.9.2012 tehdyssä vesijohtojen painekokeessa. Painekokeessa vesijohdon reikä suureni hieman. Valituksessa katsotaan, että vesijohdon reikä on ollut jo kauan ennen kuin purkutöitä tehtiin, koska vuotokohdan alapuolella betoniteräs oli ehtinyt ruostua ja vuotovesi oli ehtinyt levitä laajalle alueelle ja lahottaa puukoolauksia. Vuotavan vesijohdon suojaputki oli säilynyt vuodon kohdalla ehjänä eikä itse vesijohto ollut vähääkään vaurioitunut lattiaa purettaessa. Vuotavaa vesijohtoa ei myöskään taiteltu, kuten vahinkotarkastaja on väittänyt. Takka- ja olohuoneessa märkyyttä esiintyi eniten keskilattian suunnassa, ei niinkään reunoilla johtuen pohjalaatan pinnan kaltevuudesta. Valituksessa katsotaan, että vuotovesi on valunut suojaputkea pitkin pesuhuoneen lattiarakenteisiin ja sieltä takka- ja olohuoneen suuntaan. Tästä syystä askarteluhuone on säästynyt vesivahingoilta.
Tarkastusmahdollisuuden osalta on todettu, että vakuutusyhtiölle on ilmoitettu vesivahingosta heti korjaustyön alkuvaiheessa. Ensimmäisellä vahinkotarkastuskerralla sekä vahinkotarkastaja että vakuutuksenottaja arvuuttelivat vesivahingon syitä. Tämän jälkeen jatkettiin lattioiden purkutöitä vahinkotarkastajan ohjeiden mukaisesti. Heti lattioiden purkamisen jälkeen aloitettiin lattioiden kuivattaminen. Putkivuodon löydyttyä pesuhuoneesta, tulivat vahinkotarkastajan ohjeistamat talon ulkopuolelle tehdyt työt vesivahingon syyn etsimiskustannuksiksi ja siten korvattaviksi. Heti, kun pesuhuoneen vesijohdon vuoto löydettiin, asiasta ilmoitettiin 21.9.2012 vahinkotarkastajalle ja tämä tuli tarkastuskäynnille 25.9.2012. Ennen putkivuodon löytymistä ei muuta väli-ilmoitettavaa ollut. Vahinkotarkastaja on tiennyt, miten lattian purkutyöt ja vesivahingon syyn etsiminen omakotitalossa etenee, joten hän olisi voinut halutessaan suorittaa vielä useampia tarkastuksia. Vakuutuksenottajat katsovat täyttäneensä velvollisuutensa varata vakuutusyhtiön edustajalle riittävät tarkastusmahdollisuudet vahingon syyn toteamiseksi. Jälkikäteen voi ihmetellä, ettei edes vakuutusyhtiön vahinkotarkastajalle ole tullut mieleen teettää purkutöiden alkuvaiheessa putkien painekokeita, jolloin putkivuoto olisi varmasti heti havaittu ja vahingon korvattavuus tullut selväksi.
Vakuutuksenottajat katsovat näyttäneensä toteen, että vesivahinko on aiheutunut pesuhuoneen vesijohdon vuodosta. Putkeen tullut vuoto on ollut äkillinen ja odottamaton. Pieni vuoto on ollut pitkäaikainen, koska se on ehtinyt aiheuttaa nyt kyseessä olevat vahingot. Vuoto on aiheutunut äkkinäisesti ja odottamattomasti ja se on ehtinyt kenenkään tietämättä vaikuttaa pitkähkön aikaa. Vahingot tulee korvata kotivakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on vastineessaan toistanut aikaisemmissa korvauspäätöksessään esittämänsä ja toteaa, että vakuutuksenottajan on näytettävä toteen, että kyseessä on vahinkotapahtuma, joka täyttää vakuutusehdoissa määritellyn korvattavan vakuutustapahtuman kriteerit. Kiinteistön kosteus- ja lahovaurioiden ei ole osoitettu kyseessä olevassa tapauksessa olevan seurausta mistään äkillisestä ja odottamattomasta tapahtumasta, vaan kosteuden vaikutus kiinteistön rakenteissa on ollut pitkäaikaista. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö ei voi maksaa korvausta todettujen vaurioiden korjauskustannuksista.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut:
- Vahinkotarkastajan tarkastuskäynnistä 23.8.2012 tekemä korvausmuistio / yhteenveto sekä vahinkotarkastajan 1.10.2012 päivätty vahinkoselvityspöytäkirja.
- Kuivausteknisen yrityksen 24.9.2012 päiväämä kosteuskartoitusraportti sekä siihen tehty 29.1.2013 päivätty täsmennys.
- Valokuvia vahinkokohteesta.
- 5 vakuutuksenottajan toimittamaa lausuntoa kyseessä olevasta vesivahingosta, jotka on päivätty 8.2.2012, 17.1.2013, 15.2.2013, 29.1.2013 sekä 28.1.2013.
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Vakuutusehdot
Kotivakuutuksen ehtojen kohdan 25.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka äkillisesti ja odottamatta kohtaa vakuutettua omaisuutta.
Vakuutuksen yleisten sopimusehtojen kohdan 11.1 mukaan korvauksenhakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava. Korvauksenhakija on velvollinen hankkimaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvitystä.
Ratkaisu
Asiassa on kysymys siitä, ovatko vakuutuksenottajien omakotitalon rakenteissa havaitut kosteusvauriot, ja jos ovat, kuinka laajasti seurausta vesijohtoputkessa 21.9.2012 havaitusta vesivuodosta. Asiassa on myös kysymys siitä, onko vakuutusyhtiölle annettu mahdollisuus tarkastaa vahinko.
Vuotovahingot pesuhuoneessa ja kodinhoitohuoneessa
Vakuutuslautakunta toteaa ensiksi, että se tekee ratkaisunsa kirjallisen materiaalin perusteella. Toiseksi vakuutuksenottajan tulee osoittaa, että vahinko on aiheutunut vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vahinkotapahtumasta.
Kosteuskartoituksen on tehnyt vahinkopaikalla kuivaustekninen yritys, jonka on tilannut vakuutuksenottajat sen vuoksi, että kosteusvahingon syistä on ollut epäselvyyttä. Vakuutusyhtiö ei ole tilannut kuivausteknistä yritystä vahinkokartoitukseen. Vakuutusyhtiö on omassa arvioinnissaan käyttänyt myös tämän kuivausteknisen yrityksen tekemää kosteuskartoitusraporttia. Kosteuskartoitusraportin mukaan sekä kodinhoitohuoneen että pesuhuoneen pintalaatat olivat mittauksissa pintamärkiä. Tämän vuoksi tehtiin putkien koeponnistukset. Niiden mukaan pyykkikoneelle menevässä putkessa ei ollut vuotoa, mutta suihkusekoittajalle menevässä kylmävesiputkessa todettiin vuoto pesuhuoneesta askarteluhuoneeseen menevän oven kohdalla. Kartoitusraportin lisäyksen mukaan putken vuoto ei ollut seurausta vahinkoon liittyvistä piikkaustöistä. Kosteuskartoituksesta ilmenee myös, ettei pesuhuoneen lattiakaivon ympärillä ole todettu merkkejä kaivovuodosta.
Vakuutuslautakunta katsoo kuivatusteknisen yrityksen vahinkopaikalla tekemien havaintoihin perustuen kosteuskartoitusraportin osoittavan, että vierekkäisten pesuhuoneen ja kodinhoitohuoneen vesivahingot ovat seurausta 21.9.2012 havaitusta kylmän veden vesijohdon vuodosta, joka vuoto on ollut ensin pieni ja vuotokohta on todennäköisesti suurentunut putkien koeponnistuksen seurauksena. Pientä, pitkäaikaista vuotoa tukee putken ulkopuolinen lievä ruostuminen. Tällainen vuoto on alun perin aiheutunut äkillisesti ja arvaamattomasti. Tämän vuoksi pesuhuoneen ja kodinhoitohuoneen vahingot ovat korvattavia vakuutuksenottajien kotivakuutuksesta.
Takkahuoneen ja olohuoneen vahingot
Kosteuskartoitusraportissa on takka- ja olohuoneen lattioita avattaessa todettu pintamärkää erityisesti olohuoneen ulkonurkassa molemmilla ulkoseinillä noin 3–4 metrin etäisyydellä talon keskiosaa kohden. Sekä takka- että olohuoneen ulkoseinien puuosien ja seinäpaneeleiden kosteuden aiheuttamien tummien ja lahovaurioisten rakenteiden todettiin kosteuskartoitusraportissa vaikuttaneen tarkastushetkillä kuivilta ja näiden rakenteiden kosteutta pidettiin ulkoapäin tulleina. Kosteuskartoitusraportin mukaan rakenteiden kosteuksia on mitattu 5.9., 17.9., 19.9. ja 27.9.2012 yhteensä 12 mittauspaikassa. Vuotokohtaa lähinnä on ollut mittauspaikka 12, joka on ollut vuotokohdasta takkahuoneeseen päin aivan takkahuoneen välittömässä läheisyydessä. Tässä mittauspaikassa on kosteus ollut normaali. Vakuutuslautakunta pitää epätodennäköisenä, että takka- ja olohuoneessa havaitut rakenteiden vauriot ovat seurausta 21.9.2012 havaitusta vesivuodosta. Kun muutakaan korvattavaa vuotovahinkoa, joka selittäisin takka- ja olohuoneen kosteusvauriot, ei ole ilmennyt, ei näiden vahinkojen ole näytetty aiheutuneen korvattavan, äkillisen ja ennalta arvaamattoman vahingon seurauksena. Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät nämä vahingot ole korvattavia vakuutuksenottajien kotivakuutuksesta ja vakuutusyhtiön korvauspäätöstä on tältä osin pidettävä asianmukaisena.
Vahinkoselvitysten hankkiminen ja vahingon tarkastaminen
Korvauksenhakijan eli kyseessä olevassa tapauksessa vakuutuksenottajien on annettava vakuutusyhtiölle kaikki sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Osan näistä tiedoista ja selvityksistä vakuutuksenottajan tulee hankkia itsenäisesti, osa taas näistä selvityksistä on sellaisia, jotka vakuutusyhtiön tulee hankkia. Vakuutusyhtiöllä on myös oikeus päästä tarkastamaan vahinkopaikka.
Asiakirjojen mukaan vakuutuksenottajat ovat heti kosteusvaurioita havaittuaan olleet yhteydessä vakuutusyhtiöön, jonka vahinkotarkastaja on saapunut paikalle seuraavana päivänä. Kun vahinkotarkastuksen yhteydessä ei vuotovahinkoa löydetty, vakuutuksenottajat alkoivat selvittää vahingon syytä lisää. Lattioita ja rakenteita on alettu avata, kuten vahinkotarkastajan korvausmuistiossa on kehotettu. Vakuutuksenottajat ovat tilanneet paikalle kuivausteknisen yrityksen tekemään kosteuskartoituksen. Rakenteiden avaamisen, vahinkojen kartoittamisen, kuivaamisen ja korjaamisen yhteydessä on havaittu vesijohtovuoto 21.9.2012. Tuolloin on asiasta heti ilmoitettu vakuutusyhtiöön. Vahinkotarkastaja on saapunut vahinkopaikalle 25.9.2012. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiölle on annettu mahdollisuus tarkastaa vahinko, ja tarkastushavainnot on kirjoitettu ammattimaisesti kosteuskartoitusraporttiin. Kosteuskartoitus on ollut tarpeen tehdä ja kosteuskartoitusraportin tekeminen on ollut tarpeellinen vahingon selvittämiseksi. Kyse on ollut senlaatuisesta selvityksestä, jonka tekemiseen vakuutusyhtiön olisi tullut osallistua. Tämän vuoksi vakuutusyhtiön tulee korvata kosteuskartoitusraportista aiheutuneet kulut.
Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Snellman.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA