Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja A Oy oli tilattu säätämään asunto-osakeyhtiön omistaman kiinteistön lämmitysjärjestelmää huoneistossa D 84 havaitun lämpötilavaihtelun vuoksi. A Oy kävi säätämässä lämpötilan maaliskuussa 2011. Kiinteistön ullakkotilassa ollut ilmakello oli jäätynyt ja haljennut 7.2.2012 ja järjestelmästä oli valunut vuotovettä ullakkotilaan ja alapuolisiin asuinhuoneistoihin. Korvausta kuivatus- ja korjauskuluista on haettu A Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen 2.11.2012 päivätyllä korvauspäätöksellä. Vakuutusyhtiön mukaan vahinko oli aiheutunut todennäköisesti lämmitysjärjestelmässä olleesta ilmasta ja vedenkierron säädöistä eikä se liittynyt huoneistossa D 84 tehtyyn lämmitysjärjestelmän säätöön. Vahinko ei vakuutusyhtiön mukaan ollut syy-yhteydessä A Oy:n toimenpiteisiin. Koska vahingon ei ollut näytetty johtuneen A Oy:n tuottamuksesta, korvausta ei maksettu.

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut 22.1.2014 asunto-osakeyhtiön isännöitsijälle lähettämässään sähköpostiviestissä, että A Oy:n ja asunto-osakeyhtiön välillä oli ollut lämmönsäätöä koskeva sopimus eikä korvausvastuuta olisi ilman sitä. Vakuutusyhtiö ei ollut ottanut viestissä kantaa A Oy:n mahdolliseen tuottamukseen.

Asiakkaan valitus

Asunto-osakeyhtiö on uudistanut 1.9.2014 päivätyssä valituksessaan vaatimuksensa vahingon aiheuttamien korjaus- ja kuivauskustannusten korvaamisesta. Asunto-osakeyhtiö on lausunut vakuutusyhtiön toimineen tavalla, jolla oli ylläpidetty oikeudenvastainen tilanne, minkä perusteella asunto-osakeyhtiö on vaatinut myös aiheutuneiden ja oikealla toiminnalla vältettävissä olleiden kulujensa korvaamista 1 000 eurolla.

Rakennuksen A-portaikossa oli tapahtua vastaava vahinko, joka oli vältetty talonmiehen ohjeistuksella. Ei ollut tavatonta, että vakuutuksenottaja kieltää vastuunsa vastuuvahingosta. Vakuutusyhtiön olisikin tullut selvittää asiaan liittyneet tosiseikat. Sen vuoksi vakuutusyhtiön 22.1.2014 lähettämä ilmoitus siitä, ettei tuottamukseen otettu kantaa, oli hyvän vakuutustavan vastainen. Vakuutusyhtiön mukaan tuottamuksesta oli annettu ristiriitaisia tietoja.

Mikään muu taho kuin A Oy ei ollut käsitellyt vahingoittuneen huoneiston venttiilejä. Asukas ei ollut tiennyt venttiilin sijainneen yläkomeron takaosassa.

Asunto-osakeyhtiö on lausunut 13.1.2015 päivätyssä lisävastineessaan, että säätötyön ja siitä aiheutuneen vahingon välinen aika ei ollut olennainen, koska kattolämmitysjärjestelmä oli toiminut ennen vahinkoa moitteettomasti vuosien ajan. Järjestelmässä virrannut lämmin vesi ei ollut aikaisemmin jäätynyt. A Oy oli ilmeisesti myöntänyt vakuutusyhtiölle säätäneensä kattoputkien vesivirrat kohtuullisen pieniksi. Tämä oli kerrottu tehdyn sulkuventtiilillä, jota ei ole tarkoitettu tällaiseen käyttöön. Vasta myöhemmät sääolosuhteet osoittivat A Oy:n säädön olleen virheellinen ja aiheuttaneen vuotovahingon. Putki oli jäätynyt ensimmäisen kerran kovilla pakkasilla loppuvuodesta 2011 ja haljennut 7.2.2012 ilman lämmettyä riittävästi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut 20.11.2014 päivätyssä vastineessaan, ettei asunto-osakeyhtiö ollut näyttänyt, että sille olisi aiheutunut vahinkoa A Oy:n toiminnan seurauksena. Työsuorituksen ja vahingon sattumisen välillä oli niin pitkä aika, että teon ja seurauksen välistä syy-yhteyttä ei ollut todettavissa. Koska sekä tuottamus että syy-yhteys toiminnan ja vahingon välillä puuttuivat, ei A Oy ollut vastuussa vahingosta.

Koska kattolämmitysjärjestelmän venttiili oli asuinhuoneistossa D 84 sijaitsevassa yläkaapissa, ei voitu sulkea pois mahdollisuutta, että asukas olisi tarkoituksellisesti tai tiedostamattaan koskenut venttiiliin siten, että virtaussäädöt olisivat muuttuneet tai venttiili olisi suljettu kokonaan.

A Oy on pitkään alalla toiminut yritys, ja sen edustajan käsityksen mukaan kattolämmitysjärjestelmän suunnittelussa ja toteutuksessa oli puutteita. Kylmään tilaan johtava putki oli asennettu sellaisilla osilla, että siinä kulkevan veden virtausnopeutta pienemmälle säädettäessä putki oli voinut jäätyä. Oli myös mahdollista, että kattolämmitysjärjestelmän pienelle säädetty venttiili oli tukkeutunut ja tämä oli mahdollistanut vahingon. Asunto-osakeyhtiö ei ollut edes väittänyt vahingon johtuneen siitä, että venttiili olisi suljettu kokonaan.

A Oy:n mukaan vanhan talon patteriverkostossa oli yleensä runsaasti hapen aiheuttamia korroosiotuotteita, kuten magnetiittia, minkä vuoksi pienelle säädetty venttiili oli voinut tukkeutua. Kohteessa oli avoin paisuntajärjestelmä, joka mahdollisti suuren happimäärän kulkeutumisen verkostoon.

Vakuutusyhtiö on lausunut 2.6.2015 päivätyssä lisävastineessaan, että vahinko oli joka tapauksessa aiheutunut sopimuksenmukaisen työn suorittamisesta. A Oy:n velvollisuus reagoida sovittua suurempaan lämpötilaan huoneistossa perustui ainoastaan A Oy:n ja asunto-osakeyhtiön väliseen sopimukseen lämpötilan suuruudesta. Koska vastuuvakuutuksen ehtojen mukaan vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvastuuta tilanteessa, jossa vakuutuksenottajalla ei ollut korvausvastuuta ilman mainittua sitoumusta, ei korvausta lämpötilan laskemisesta aiheutuneesta vahingosta voitu suorittaa.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottaja A Oy:lle mahdollisuuden lausua oman näkemyksensä asiasta. Vakuutuksenottaja ei ole antanut lausumaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, oliko vahinko aiheutunut A Oy:n tuottamuksesta vai perustuuko A Oy:n mahdollinen vastuu vahingosta yksinomaan vahinkoa kärsineen asunto-osakeyhtiön ja A Oy:n väliseen sopimukseen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Vakuutusehtojen kohdan 30.2 mukaan vakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, kun vahinko todetaan vakuutuskauden aikana ja vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta.

Vakuutusehtojen kohdan 30.3.6 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa siltä osin kuin korvausvastuu perustuu vakuutuksenottajan tai vakuutetun tekemään sopimukseen, takuuseen tai muuhun sitoumukseen, ellei korvausvastuuta olisi ilman kyseistä sitoumusta.

Asian arviointi

Vakuutuksenottaja A Oy oli tilattu säätämään asunto-osakeyhtiön omistaman rakennuksen lämmitysjärjestelmää. A Oy oli säätänyt lämpötilan maaliskuussa 2011. Kiinteistön ullakkotilassa ollut ilmakello oli jäätynyt ja haljennut 7.2.2012, minkä seurauksena järjestelmästä oli vuotanut vettä ullakkotilaan ja alapuolisiin asuinhuoneistoihin. Korvausta kuivatus- ja korjauskuluista on haettu A Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön 28.5.2012 päivätyn vahinkoselvityspöytäkirjan mukaan asunto-osakeyhtiön isännöitsijä oli tilannut säätötyön, koska huoneistossa D 84 oli ollut liian kuuma. Aiheutuneen vahingon korjanneen LVI-yrityksen edustajan mukaan vahinko oli todennäköisesti aiheutunut lämmitysjärjestelmässä olleen ilman vuoksi ja siitä syystä, että veden kierto oli ollut säätämisen jälkeen pienempi kuin ennen sitä. 10.2.2012 päivätyn vahinkotarkastusraportin mukaan linjakiertoa oli kuristettu, jolloin vesi ei kiertänyt putkissa kunnolla ja ne olivat päässeet jäätymään ja halkeamaan.

Kysymyksessä olevaan vastuuvakuutukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vahinkoa ei korvata siltä osin, kuin korvausvastuu perustuu vakuutuksenottajan tekemään sopimukseen, takuuseen tai muuhun sitoumukseen, ellei korvausvastuuta olisi ilman kyseistä sitoumusta. Vakuutuslautakunta katsoo, että tilanteessa, jossa vakuutuksenottajalla olisi korvausvastuu tuottamuksensa perusteella myös ilman sopimusta, kyseistä sopimusvastuuta koskevaa ehtokohtaa ei voida soveltaa. Asennuksen suorittava elinkeinonharjoittaja voi olla vastuussa taloyhtiölle tuottamuksellaan aiheuttamastaan vahingosta siitä riippumatta, oliko vahinko aiheutettu sovittua työsuoritusta tehtäessä. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei vakuutusehtojen kohdan 30.3.6 rajoitusta voida soveltaa käsiteltävään asiaan.

Kun vahinko on aiheutunut asunto-osakeyhtiön ja A Oy:n välisessä sopimussuhteessa, A Oy:n on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuusta vapautuakseen osoitettava menetelleensä huolellisesti ja näytettävä lähtökohtaisesti myös vahingon aiheutuneen sen toimintamahdollisuuksien ulkopuolella olleesta syystä.

A Oy:n edustaja on kertonut vakuutusyhtiölle 13.3.2012 lähettämässään sähköpostiviestissä, että säätötyö oli tehty lähinnä isännöitsijän painostuksesta säästöjen aikaansaamiseksi. Oli mahdollista, että huoneiston asukas oli säätänyt venttiiliä tai että vahinko johtui vinttitilojen puutteellisesta eristyksestä. Vakuutuksenottajan mukaan lämmitysjärjestelmä oli suunniteltava siten, että koko lämmityselementti voitiin jopa sulkea ilman, että tila jäätyy. Jokainen LVI-alalla työskentelevä tiesi, että nyt kyseessä olleen kaltaisilla venttiileillä työskenneltäessä oli tärkeää, että ne säädettäisiin mahdollisimman pienelle, jotta lämpötila olisi mahdollista saada matalammaksi. Toimenpiteellä huoneisto saatiin jäähtymään tavoitetasoon maaliskuussa 2011. A Oy on katsonut, että jos putki olisi ollut suljettuna maaliskuussa 2011 tehdyn säätötoimenpiteen seurauksena, olisi jäätymisvahinko ilmennyt jo aikaisemmin.

A Oy:n edustaja on kertonut vakuutusyhtiölle 14.3.2012 päivätyssä sähköpostiviestissään, että työn takuuehtoihin kuului lauseke pienimmästä säädettävästä vesimäärästä (15 litraa tunnissa), joka ei tässä tapauksessa ollut riittävä vaaditun lämpötilan ylläpitämiseen, sillä talossa oli kattoputket, joiden vesivirta oli hallitsematon.

Vakuutusyhtiölle 25.8.2013 lähetetyssä sähköpostiviestissä A Oy:n edustaja on kertonut, että linjojen meno- ja paluusuuntien väliset paine-erot oli tasattu ja huolimatta siitä, että lattialämmitysputkien säätöventtiilit oli säädetty pienimpään mahdolliseen arvoon 1.0, sisälämpötila oli ainakin joissain ylimpien kerrosten asunnoissa muita korkeampi. Katon lämpötilamittausten perusteella oli havaittu, että huoneistojen kattoihin oli asennettu lämpöä luovuttavat putket. Putkissa oli normaalin säätöventtiilin sijaan vinoistukkaventtiilit. Säätötyöstä sovittiin isännöitsijän kanssa talonmiehen ollessa myös läsnä. Jos putkiin olisi ennen työn suorittamista asennettu linjasäätöventtiili, olisi venttiilin säätö voitu tehdä tarkemmin. Työ pyrittiin kuitenkin tekemään mahdollisimman huolellisesti. Vakuutuksenottajalle ei ollut toimitettu talon lämpöjohtopiirustuksia ennen säädön tekemistä.

Saadun selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo asiassa olevan riidatonta, että sulkuventtiili oli säädetty tiukalle. A Oy:n edustaja on kertonut, että mikäli putkeen olisi ennen työn suorittamista asennettu linjasäätöventtiili, olisi säätötyö voitu tehdä tarkemmin. Vaikka säätötoimenpide oli tehty isännöitsijän pyynnöstä, Vakuutuslautakunta katsoo, että LVI-alan ammattilaisena A Oy:n olisi tullut tiedostaa venttiilin tiukaksi säätämiseen liittyvät riskit ja että A Oy:n edustaja oli menetellyt varomattomasti. Asiassa ei ole selvitetty, että lämmitysjärjestelmään kuuluneen ilmakellon jäätyminen olisi johtunut jostakin muusta syystä kuin A Oy:n suorittamasta säätötyöstä. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinko oli aiheutunut A Oy:n edustajan tuottamuksesta ja vakuutusyhtiöllä on korvausvastuu vahingosta vastuuvakuutuksen perusteella.

Asunto-osakeyhtiö on pitänyt vakuutusyhtiön 22.1.2014 lähettämässä sähkö-postissa antamaa ilmoitusta siitä, ettei tuottamukseen otettu kantaa, hyvän vakuutustavan vastaisena. Tältä osin Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö oli kuitenkin esittänyt oman arvionsa A Oy:n tuottamuksesta jo 2.11.2012 päivätyssä myös asunto-osakeyhtiön isännöitsijälle tiedoksi lähettämässään korvauspäätöksessä, joten lautakunta ei pidä vakuutusyhtiön menettelyä hyvän vakuutustavan vastaisena.

Asunto-osakeyhtiön kielteisen korvauspäätöksen perusteella esittämästä 1 000 euron korvausvaatimuksesta Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauksenhakija on velvollinen osoittamaan vaatimansa korvauksen perusteen. Koska asunto-osakeyhtiö ei ole esittänyt selvitystä siitä, mihin viimeksi mainittu korvausvaatimus perustuu, lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole asiassa tältä osin korvausvelvollinen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan korvauksen vuotovahingosta A Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos

Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:

Makkula

Paloranta

Pesonen

Sarpakunnas

Vainio