Tapahtumatiedot
Oy F:n omistaman tuotantohallin katto romahti 22.3.2011, kun sen katolta oltiin poistamassa lumia.
Asiassa on kysymys siitä, onko tuotantohallin katto romahtanut yrityksen kiinteistövakuutuksesta korvattavasta syystä.
Vakuutuksenottajan mukaan syynä katon romahtamiseen oli rakennuksen sisäpuolisen sadevesiviemärin vuoto ja sen seuraukset.
Vakuutusyhtiön mukaan romahtamisen ei ollut osoitettu aiheutuneen kiinteistövakuutuksesta korvattavasta syystä.
Vakuutusyhtiön päätökset
Vakuutusyhtiö on 28.3.2011 päivätyssä päätöksessä katsonut, ettei kyseinen vahinko ollut vakuutusehtojen mukaan korvattava tapahtuma. Vakuutusyhtiö on viitannut kiinteistövakuutuksen vakuutusehtoihin sekä kohteessa suoritettuun vahinkotarkastukseen todeten, ettei vakuutuksesta korvattu lumen tai jään painosta tai jään liikkumisesta aiheutuneita vahinkoja.
Tämän jälkeen vakuutuksenottaja esitti vakuutusyhtiölle toimittamassaan 11.4.2011 päivätyssä kirjeessä, että hallirakennuksen katon putoamisen syynä oli katon sadevesiviemärin vuodosta aiheutunut kattotuolin lahoaminen. Vahinkotapahtuma kuului kiinteistövakuutuksen piiriin, koska katon lahoaminen oli aiheutunut korvattavasta vesikatteen vuotovahingosta.
Vakuutusyhtiö on 23.6.2011 päiväämässään uudessa päätöksessä katsonut, että uusienkaan selvitysten mukaan vahinko ei ollut aiheutunut vakuutuksesta korvattavasta syystä. Vakuutusyhtiö on vedonnut V Oy:n laatimaan selvitysraporttiin ja siinä lausuttuihin johtopäätöksiin. Raportissa oli todettu, että tuotantohallin katon romahtamisen syynä oli ollut yhden kattotuolin alapaarteen ja tukialueen sauvan kantavuuden menetys lahovaurion johdosta. Lahovaurion oli todettu olleen mitä ilmeisimmin seurausta vesikaton vuodosta. Vakuutusyhtiö on lisäksi katsonut, että saatujen tietojen perusteella hallin katon romahtamisen syynä ei ollut vakuutusehtojen kohdassa 3.1.7 tarkoitettu sisäpuolisen sadevesiviemärin vuoto tai ehtokohdassa 3.1.8 tarkoitettu vesikatteen äkillisestä ja ulkopuolisesta tapahtumasta johtuneesta rikkoutumisesta aiheutunut vahinko. Vahingon ei ollut osoitettu olleen mikään muukaan kiinteistövakuutuksen ehtokohdassa ES 3.1 mainituista korvattavista tapahtumista.
Vakuutuksenottaja pyysi vakuutusyhtiötä 27.12.2011 päivätyllä kirjeellään käsittelemään vahinkoasian uudelleen ja korvaamaan vahingon yrityksen kiinteistövakuutuksesta. Ulkopuolisen selvityksen mukaan veden mahdollinen vuotokohta oli ollut pintakäsittelyhallin seinän vieressä kulkeva bitumikermistä rakennettu vedenpoistokaukalo, jonka päässä oli kyseisen tuotantohallin sisälle alas ohjautuva vesiränni. Siten kyseessä oli sisäpuolisen sadevesiviemärin vuoto. Vakuutuksenottajan mukaan tapahtuma oli hyvin äkkinäinen ja ennalta arvaamaton ja se tapahtui ulkopuolisen nesteen aiheuttamana.
Vakuutusyhtiö on 13.6.2012 päivätyssä kolmannessa päätöksessään viitannut kiinteistövakuutuksen ehtoihin sekä aiemmin asiassa lausumaansa todeten, ettei vahinko ollut kiinteistövakuutuksesta korvattava tapahtuma. Lisäksi vakuutusyhtiö on lausunut, että vakuutuksenottajalla oli näyttövelvollisuus korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta. Tässä tapauksessa ei ollut osoitettu, että katon romahtamisen syynä ollut lahovaurio olisi johtunut yksinomaan vakuutusehdoissa tarkoitetun rakennuksen sisäpuolisen sadevesiviemärin äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vuotamisesta. Vakuutuksenottajan olisi pitänyt näyttää, että vuoto tapahtui yhdellä kertaa ja että tästä olisi aiheutunut kerralla lahovaurio.
Valitus
Vakuutuksenottaja on vaatinut vahingon korvaamista yrityksen kiinteistövakuutuksesta. Vakuutuksenottaja on esittänyt, että kyseessä oli sisäpuolisen sadevesiviemärin vuoto, joka oli hyvin äkillinen ja ennalta arvaamaton.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on vastineessaan viitannut antamaansa korvauspäätökseen perusteluineen ja sovellettaviin vakuutusehtoihin.
Vakuutusyhtiö on lausunut, että tapauksessa oli jäänyt näyttämättä, että lahovaurio olisi johtunut yksinomaan rakennuksen sisäpuolisen sadevesiviemärin äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vuotamisesta. Lisäksi vakuutusyhtiö on todennut, että katolla sijaitseva bitumikermillä rakennettu vedenpoistokaukalo ei ollut kiinteistövakuutuksen ehtokohdassa 3.1.7 tarkoitettu sisäpuolinen sadevesiviemäri. Kyseinen vedenpoistokaukalo oli rakennuksen kattokouru, millä sadevesi ohjattiin varsinaiseen sisäpuoliseen sadevesiviemäriin. Kyseisen ehtokohdan mukaan kiinteistövakuutuksesta ei korvata muun muassa vahinkoa, joka on aiheutunut kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista sadevesiviemäreistä tai syöksytorvista. Vakuutusyhtiön mukaan tapauksessa ei myöskään ollut osoitettu, että vuoto olisi ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton. Lisäksi vakuutusyhtiö on viitannut vakuutusehtojen kohtaan 3.1.8, jonka mukaan korvataan rakennuksen vesikatteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkopuolisesta tapahtumasta johtuneesta rikkoutumisesta aiheutunut vuotovahinko muulle rakennukselle. Vakuutusyhtiön mukaan asiassa ei ollut esitetty selvitystä kyseisen ehtokohdan mukaisesta vesikatteen äkillisestä ja ulkopuolisesta tapahtumasta johtuneesta rikkoutumisesta aiheutuneesta vuotovahingosta.
Vakuutusyhtiö on viitannut V Oy:n lausuntoon ja todennut, että romahdus oli aiheutunut, kun katto oli vuotanut epätiiviyskohdasta pidemmän aikaa ja aiheuttanut lahovaurioita kantavissa kattorakenteissa. Vakuutusyhtiö on viitannut ehtokohtaan, jossa korvauksen ulkopuolelle rajautuu vahinko, jonka on aiheuttanut suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhe tai tällaisesta virheestä aiheutunut vahinko. Vakuutusyhtiön mukaan vakuutusehdoissa tarkoitettiin vahingon äkillisyysvaatimuksella sitä, että vahinkoon johtanut tapahtuma oli ajallisesti rajattavissa ja se oli myös suhteellisen lyhyt. Ennalta arvaamattomuudella tarkoitettiin puolestaan sitä, että vahinkoon johtanut tapahtuma oli yleiseltä kannalta tarkasteltuna odottamaton ja ennakoimaton. Vakuutusyhtiö on katsonut, että itse hallin katon romahtaminen oli voinut tapahtua äkillisesti, mutta vahinkotapahtuman syy eli se, miksi katto oli romahtanut, ei ollut äkillinen.
Vakuutusyhtiö on lisäksi viitannut Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön, jonka mukaan jälkikäteispäättely tai oletus vahinkotapahtuman kulusta ei ollut riittävä näyttö korvaukseen oikeuttavan tapahtuman sattumisesta.
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Vakuutusehdot
Kiinteistövakuutus
Esinevakuutus
ES 1 Vakuutuksen tarkoitus
Vakuutusyhtiö sitoutuu näiden ehtojen ja yleisten sopimusehtojen mukaisesti korvaamaan kohdassa ES 3 määritellyistä äkillisistä, ennalta arvaamattomista vahingoista vakuutuksen kohteelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon sekä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset.
ES 3 Korvattavat vahingot ja niihin liittyvät rajoitukset
3.1 Kiinteistövakuutuksen turva
Vakuutuksenottaja voi valita esinevakuutuksen korvauspiiriksi kiinteistövakuutuksen turvan tai laajan kiinteistövakuutuksen turvan.
3.1.7 Vuoto
Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto. Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan vakuutuksen kohteena olevasta, rakennukseen kiinteästi asennetusta
- vesijohdosta tai jätevesiviemäri-, lämpö-, höyry-, kaasu-, tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä, pore- tai uima-altaan putkistosta taikka niihin kiinteästi liitetystä koneesta, laitteesta
Vakuutuksesta ei korvata
- vahinkoa, jonka on aiheuttanut kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista sadevesiviemäreistä, tai syöksytorvista taikka muualta virrannut sade- tai sulamisvesi
3.1.8 Vesikatteen vuoto
Vakuutuksesta korvataan rakennuksen vesikatteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkopuolisesta tapahtumasta johtuneesta rikkoutumisesta aiheutunut vuotovahinko muulle rakennukselle.
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut jään liikkuminen, jään tai lumen paino.
Yleiset sopimusehdot
10.1 Korvauksen hakijan velvollisuudet
Korvauksen hakijan on viipymättä ilmoitettava vakuutustapahtumasta vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiölle on varattava tilaisuus vahingon tarkastamiseen. Rikoksesta on viipymättä ilmoitettava poliisiviranomaiselle. Korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vahinko sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava. Korvauksen hakija on velvollinen hankkimaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan.
Lainkohdat
Vakuutussopimuslaki 69 §
Korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.
Vahingonselvityspöytäkirja 23.3.2011
Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja on laatinut tarkastuspöytäkirjan suorittamansa vahinkotarkastuksen perusteella. Pöytäkirjassa on viitattu vakuutuksenottajan kertomukseen tapahtumankulusta. Lisäksi on todettu, että vierekkäin rakennettujen hallien kattorakenteet oli tehty niin, että lumi ei päässyt poistumaan toisen hallin lappeelta vaan kattolape vaati jatkuvaa puhdistusta lumesta talven aikana. Lumet kerääntyivät viereisen hallin seinärakennetta päin ja lunta oli ollut tarkastushetkellä katolla runsaasti.
Selvitys 16.6.2011
V Oy on laatinut kirjallisen selvityksen tuotantohallin kattoromahduksen syystä vakuutusyhtiön tilauksesta.
Lausunnon mukaan tuotantohallin katon romahduksen syynä oli yhden kattotuolin alapaarteen ja tukialueen sauvan kantavuuden menetys lahovaurion johdosta. Lahovaurio oli mitä ilmeisimmin seurausta vesikaton vuodosta. Vaurio sijaitsi kohdassa, jossa oli epäjatkuvuuskohta viereisen pintakäsittelyhallin kulmassa. Pintakäsittelyhallin seinän vierelle tehty bitumikermeillä eristetty vedenpoistokaukalo päättyi ja ulkopuolinen räystäskouru alkoi. Vesitiiviyden kannalta tämäntapaiset kohdat olivat tyypillisesti ongelmallisia.
Ratkaisu
Vakuutusehtojen mukaan kiinteistövakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton suoranainen esinevahinko. Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen vuoto. Edellytyksenä nesteen vuodon aiheuttaman vahingon korvattavuudelle on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan. Lisäksi vakuutuksesta korvataan rakennuksen vesikatteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkopuolisesta tapahtumasta johtuneesta rikkoutumisesta aiheutunut vuotovahinko muulle rakennukselle. Kiinteistövakuutuksen rajoitusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut jään liikkuminen, jään tai lumen paino. Myöskään vahinkoa, jonka on aiheuttanut kattokouruista tai rakennuksen ulkopuolisista sadevesiviemäreistä tai syöksytorvista virrannut sade- tai sulamisvesi, ei korvata.
Asiassa on kysymys siitä, onko tuotantohallin katon romahtaminen tapahtunut vakuutuksesta korvattavasta syystä.
Vakuutuksenottajan velvollisuus on osoittaa vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman sattuminen.
Vakuutuslautakunnalle toimitetuista valokuvista on nähtävissä romahtaneen katon tukirakenteita, jotka ovat mustuneet ja lahonneet kosteusrasituksen johdosta. Lautakunnalle toimitetuista selvityksistä ei ole kuitenkaan todettavissa tarkkaa paikkaa, mistä katon tukirakenteet lahottanut kosteus on peräisin ja kuinka pitkään kyseinen kosteusrasitus on kestänyt.
Asiassa esitettyjen selvitysten perusteella on todettavissa, että katon romahtamisen syynä ovat mitä ilmeisimmin olleet lahovaurioituneet katon tukirakenteet. Yleisen elämänkokemuksen mukaan puurakenteeseen ei muodostu mustuneita läpilahoamisen jälkiä äkillisen ja yksittäisen kosteusrasituksen seurauksena, vaan kyseessä on pitkäaikainen ja jatkuva kosteusrasitus. Esitettyjen selvitysten perusteella Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että katon romahtaminen ei ole tapahtunut vakuutuksesta korvattavasta syystä.
Edellä mainituilla perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön ratkaisu on ollut vakuutusehtojen mukainen.
Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Raulos, jäsenet Löppönen, Makkula, Pesonen ja Sjögren sekä varajäsen Mitts. Sihteerinä toimi Paloposki-Sainio.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA