Tapahtumatiedot
Moottoripyörä A oli ollut vakuutettuna vakuutusyhtiön vanhassa autovakuutusjärjestelmässä 2.5.2000-1.12.2005. Ajoneuvon haltija ja vakuutuksenottaja oli S ja omistaja oli hänen tyttärensä M.
Tähän vakuutukseen oli siirretty 2.10.2003 M:n omistaman auton bonukset (tuolloin 45%), vaikka M oli ollut ajoneuvossa A vain omistajana.
Moottoripyörässä B oli ollut haltijana ja vakuutuksenottajana 31.5.2007 ja 18.6.2014 välisen ajan M. S oli maksanut vakuutuksen ja rekisteritietojen mukaan S myös omisti ajoneuvon. Vakuutukseen oli siirretty ajoneuvon A bonukset. Vakuutusyhtiö irtisanoi moottoripyörän B vakuutuksen 30.5.2014, koska oli käynyt ilmi, että S oli ajoneuvon todellinen haltija. Vakuutus oli siirtynyt 19.6.2014 alkaen moottoripyörän omistavan S:n nimiin.
S on kertonut Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 8.5.2014 lähettämässään sähköpostiviestissä, että bonussiirto vuonna 2003 tehtiin vakuutusyhtiön ehdotuksesta, kun huomattiin, että M:n ajoneuvon bonukset olivat vapaat ja menettely sopi M:lle. S on tyytymätön vakuutusyhtiön toimintaan irtisanoa moottoripyörän B vakuutus vuonna 2014, jolloin S:n tulee ajoneuvon omistajana aloittaa bonusten kerääminen alusta.
Asiakkaan valitus
S on vaatinut 29.8.2014 päivätyssä valituksessaan, että bonukset palautettaisiin moottoripyörän B 19.6.2014 alkaneeseen vakuutukseen.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on lausunut 3.10.2014 päivätyssä vastineessaan, että bonusasetuksen 4 §:n mukaan bonuksen siirto on mahdollista vain puolisolle, eikä vakuutusyhtiö olisi voinut näin ollen siirtää M:n bonuksia S:lle. S:lle ei ole aiheutunut vahinkoa yhtiön toiminnasta. Vakuutusyhtiö kertoo, että S:lle oli myönnetty kesällä 2014 60 prosentin alennus moottoripyörän kaskovakuutuksesta ja 20 prosentin alennus liikennevakuutuksesta.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse sen arvioimisesta, tuliko vakuutusyhtiön palauttaa bonukset S:n vakuutukseen.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 16 §:n 1 momentin mukaan vahinkovakuutuksen ehdoissa voidaan määrätä, että vakuutuksenantajan vastuu jatkuu vakuutuskauden kerrallaan, jollei jompikumpi sopimuspuoli irtisano sopimusta (jatkuvavahinkovakuutus).
Vakuutussopimuslain 16 §:n 2 momentin mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa jatkuva vahinkovakuutus päättyväksi vakuutuskauden lopussa. Irtisanomiselle on oltava hyvän vakuutustavan mukainen peruste. Irtisanomista koskeva ilmoitus on lähetettävä vakuutuksenottajalle viimeistään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä. Ilmoituksessa on mainittava irtisanomisperuste, jollei irtisanominen perustu rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain 26 §:ään. Jos irtisanomista ei tehdä siten kuin tässä momentissa säädetään, irtisanominen on mitätön.
Vakuutusehtojen kohdan 10.13.3 (Vakuutusyhtiön oikeus irtisanoa vakuutus vakuutuskauden lopussa (16 §)) mukaan vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi vakuutuskauden lopussa. Irtisanomista koskevassa ilmoituksessa mainitaan irtisanomisperuste. Irtisanominen suoritetaan kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä.
Bonusasetuksen (512/2002) 4 §:n mukaan 4 § ajoneuvon vakuutukseen liittyvä vahinkohistoria voidaan siirtää toiseen saman vakuutuksenottajan laadultaan ja käytöltään samanlaisen ajoneuvon vakuutukseen.
Jos vakuutuksenottaja on yksityishenkilö, on vakuutuksenottajalla oikeus siirtää ajoneuvonsa vakuutukseen liittyvä vahinkohistoria toisen sellaisen laadultaan ja käytöltään samanlaisen ajoneuvon vakuutukseen, jossa vakuutuksenottajana on hänen puolisonsa, mikäli tällaista mahdollisuutta ei ole vakuutusehdoissa suljettu pois. Puolisolla tarkoitetaan myös henkilöä, jonka kanssa vakuutuksenottaja on rekisteröidyssä parisuhteessa. Puolisoksi katsotaan myös avopuoliso edellyttäen, että avioliitonomainen suhde on jatkunut vähintään kaksi vuotta tai että avopuolisoilla on yhteinen lapsi.
Jos vakuutus, jonka vahinkohistoria on siirretty toiseen vakuutukseen, jää voimaan, se on hinnoiteltava kuin vakuutus, jolla ei ole vahinkohistoriaa.
Asian arviointi
Moottoripyörä A oli ollut vakuutettuna vakuutusyhtiön vanhassa autovakuutusjärjestelmässä 2.5.2000-1.12.2005, jolloin haltija ja vakuutuksenottaja oli S ja omistaja M. Tähän vakuutukseen oli siirretty 2.10.2003 M:n omistaman auton bonukset (tuolloin 45%), vaikka M oli ollut vain moottoripyörän omistaja. Moottoripyörä A oli siirretty toiseen autovakuutusjärjestelmään 2.12.2005, jossa se oli ollut vakuutettuna 26.4.2007 asti.
Moottoripyörä B:ssä vakuutuksenottajana ja haltijana 31.5.2007 ja 18.6.2014 välisen ajan oli ollut M. S oli maksanut vakuutuksen. Vakuutukseen oli siirretty moottoripyörän A bonukset, jotka siis olivat alun perin M:n bonukset. Vakuutusyhtiö irtisanoi vakuutuksen 30.5.2014. Vakuutus oli siirtynyt 19.6.2014 alkaen moottoripyörän omistavan S:n nimiin.
Vakuutusyhtiö oli toimittanut Vakuutuslautakunnalle 11.1.2016 selvityksen asiakasrekisteriin tehdyistä merkinnöistä. 4.6.2007 tehdyn merkinnän mukaan moottoripyörän B myynyt liike oli merkinnyt moottoripyörän omistajaksi S:n ja haltijaksi M:n, vaikka roolien olisi tullut olla päinvastaiset. Selvityksen mukaan S ei ollut varma, halusiko hän tehdä muutosta tietoihin. 25.6.2007 tehdyn merkinnän mukaan S oli soittanut ja tiedustellut, oliko bonus mahdollista siirtää. Hänelle oli kerrottu, ettei bonuksen siirtäminen isältä tyttärelle ole mahdollista.
12.7.2007 tehdyn merkinnän mukaan bonukset oli siirretty moottoripyörästä A moottoripyörään B, jonka haltijana M oli edelleen. Vakuutusyhtiön merkinnän mukaan S:lle oli ilmoitettu, että ainoa tapa pitää moottoripyörässä M:n jo 45:sta 65 prosenttiin kivunneet bonukset oli, että M oli merkitty moottoripyörän haltijaksi ja vakuutuksenottajaksi. S:lle oli ilmoitettu, että jos S merkitään pyörän haltijaksi, siirtyvät bonukset moottoripyörästä B vapaiksi bonuksiksi M:n nimiin, eikä niitä siis voi käyttää moottoripyörän B vakuutuksen hyväksi.
Vakuutusyhtiö on ilmoittanut M:lle osoitetussa, 6.3.2014 päivätyssä irtisanomisviestissä seuraavaa: ”Ajoneuvon B vakuutusselvittelyn yhteydessä on käynyt ilmi, että ajoneuvon todellinen käyttäjä eli haltija on omistajaksi ilmoitettu S. Teille on lähetetty 28.1.2014 päivätty kirje, missä Teitä on ohjeistettu korjaamaan ajoneuvon vakuutukset ja roolit vastaamaan todellisuutta. Tarkastuksessamme huomasimme vakuutuksen ja haltijatiedon olevan ennallaan.
Ajoneuvon haltijasta on ajoneuvojen rekisteröintiä koskevan lainsäädännön mukaisesti aina tehtävä merkintä ajoneuvoliikennerekisteriin. Haltijalla tarkoitetaan muuta tahoa kuin omistajaa, joka on ajoneuvon pääasiallinen käyttäjä, tai jonka käyttöön ajoneuvo on yli 30 päivän ajaksi luovutettu sopimuksen perusteella. Liikennevakuutuslain mukaan taas ajoneuvon ajoneuvorekisteriin merkitty haltija tai omistaja on velvollinen ottamaan ajoneuvolle liikennevakuutuksen.
Koska tietoomme on tullut, että ajoneuvoa vakuutetaan virheellisillä tiedoilla, olemme irtisanoneet ajoneuvon B kaskovakuutuksen vakuutuskauden lopusta 30.5.2014. Pyydämme huomioimaan, että nykyisillä rooleilla voi olla vaikutusta korvauksiin myös liikennevakuutuksen osalta.”
Vakuutussopimuslain 16 §:n 2 momentin mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa jatkuva vahinkovakuutus päättyväksi vakuutuskauden lopussa. Irtisanomiselle on oltava hyvän vakuutustavan mukainen peruste. Irtisanomista koskeva ilmoitus on lähetettävä vakuutuksenottajalle viimeistään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä. Ilmoituksessa on mainittava irtisanomisperuste, jollei irtisanominen perustu rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain 26 §:ään. Jos irtisanomista ei tehdä siten kuin tässä momentissa säädetään, irtisanominen on mitätön.
Vakuutuslautakunta toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella vakuutusyhtiö oli ilmoittanut vakuutuksen irtisanomisesta yli kuukausi ennen vakuutuskauden päättymistä ja irtisanomisilmoituksessa oli ilmoitettu irtisanomisperusteena se seikka, ettei vakuutuksenottaja ollut ajoneuvon omistaja eikä todellinen haltija. Vakuutusyhtiön ilmoittama syy on Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaa hyvän vakuutustavan mukainen. Vakuutuslautakunta katsoo edellä mainituin perustein, että vakuutusyhtiöllä oli oikeus irtisanoa jatkuva vahinkovakuutus vakuutuskauden päättyessä.
Vakuutuslautakunta katsoo, että S oli hyötynyt vuonna 2003 tehdystä bonussiirrosta. Asiassa on Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan jäänyt epäselväksi, mitä vahinkoa S:lle oli aiheutunut bonusten siirtämisestä.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta asiassa.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Nikunlassi
Jäsenet:
Rantala
Sario
Uimonen
Vaitomaa