Tapahtumatiedot
Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksenottajan vaatteita anastettiin 11.–12.7.2012. Vakuutuksenottaja kertoo olleensa pesemässä pyykkiään taloyhtiön pesutiloissa, joihin pääsee vain erillisellä avaimella. Hän jätti vaatteensa yöksi kuivumaan ja huomasi aamulla, että lähes kaikki vaatteet oli anastettu. Hän vaati vakuutusyhtiöltä yhteensä 3.010 euron korvausta.
Vakuutusyhtiön päätös
Vakuutusyhtiö katsoi aluksi, että vakuutusehtojen mukainen murtoedellytys ei täyty ja varkausvahinko jää määrittelemättä. Lautakuntakäsittelyn aikana yhtiö on kuitenkin päättänyt korvata vahingon ja on maksanut irtaimistosta korvauksen riidattomana osuutena yhteensä 1.530 euroa seuraavasti:
Esine Vaadittu Korvattu
- verhot (2010) 150 eur 100 eur
- takki, G Star (2011) 350 eur 150 eur
- takki, Purple (2011) 330 eur 150 eur
- takki, nahka (2011) 390 eur ei korvattu
- farkut, Cheap Monday (2010) 70 eur 70 eur
- farkut, harmaat (2012) 130 eur 70 eur
- farkut, tummanharmaat (2012) 190 eur 70 eur
- farkut, Lindeberg (2010) 150 eur 150 eur
- huppari, mustavalko (2012) 100 eur 70 eur
- huppari, Control (2011) 150 eur 150 eur
- huppari, valkoinen (2012) 100 eur 70 eur
- shortsit, Zipper (2011) 90 eur 70 eur
- rantapyyhe (2010) 90 eur 20 eur
- sukat, monta paria (2012) 50 eur 20 eur
- boxerit, monta (2011) 150 eur 100 eur
- paidat / t-paidat 5 kpl (2011) 270 eur 100 eur
- vuodevaatteet (2010) 250 eur 150 eur
Yhtiö vähensi maksamastaan korvauksesta omavastuuosuuden ja maksoi viivästyskorkoa. Korvausmäärien osalta yhtiö toteaa, että vuonna 2010 hankituista vaatteista tulee tehtäväksi 20 %:n ikävähennys. Kuivaushuoneesta anastetusta nahkatakista yhtiö ei maksa korvausta. Yleisen elämänkokemuksen mukaan nahkatakkia ei voi pestä pesukoneessa. Konepesun jälkeen nahkatakki ei ole käyttökelpoinen.
Valitus
Asiamiehen laatimassa valituksessa vakuutuksenottaja katsoo, että 20 %:n vähennys vuonna 2010 ja sitä ennen hankituista vaatteista on hyväksyttävä, mutta uudemmat vaatteet vakuutusyhtiön tulee korvata vahinkoluettelon mukaisesti viivästyskorkoineen.
Yhtiö ei ennen korvauspäätöstään ollut pyytänyt asiakkaalta mitään lisätietoja. Kun mitään lisäselvityksiä ei ole tiedusteltu, vakuutuksenottajan selvitystä on pidettävä riidattomana. Lisäksi vakuutuksenottaja on nyt toimittanut valokuvia vaateostoskuiteistaan ja maksukorttitositteistaan sekä äitinsä antaman selvityksen niistä vaatteista ja muista tavaroista, jotka vakuutuksenottaja oli saanut äidiltään lahjaksi. Kaikkia kuittejaan vakuutuksenottaja ei ole pitänyt tallessa, koska kyse on ollut kulutustavaroista. Tällaista häneltä olisi kohtuutonta edellyttääkään.
Yhtiö ei ole esittänyt mitään pätevää syytä sille, miksi se on korvannut eri summia kuin on vaadittu. Yhtiö on laskenut vahingon määrää käyttäen vastaavan omaisuuden keskimääräisiä hankintahintoja, mutta vakuutusyhtiön tulee näyttää, että vahinkoilmoituksessa ilmoitettu omaisuuden arvo ei vastaa sen todellista arvoa.
Nahkatakkia yhtiö ei ole korvannut lainkaan. Vakuutuksenottaja ei ole pessyt nahkatakkiaan pesukoneessa vaan on käsin puhdistanut ja huoltanut sitä muiden vaatteiden pesun yhteydessä, minkä jälkeen hän oli jättänyt sen tuulettumaan kuivaushuoneeseen.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutuksenottaja on ilmoittanut vahinkoilmoituksessaan, ettei hän voi toimittaa tositteita kaikesta anastetusta omaisuudesta. Näin ollen vakuutusyhtiö ei ole erikseen pyytänyt niitä. Hän on liitteenä toimittanut tositteita, joista suurin osa on maksukorttitositteita, joissa ei ole yksilöityä tietoa siitä, minkä tyyppistä omaisuutta tuolloin oli hankittu. Satunnaisten tositteiden toimittaminen ilman riittäviä hankintoja yksilöiviä tietoja ei riitä osoittamaan vahingon määrää, josta korvauksenhakijalla on näyttövelvollisuus. Yhtiö katsoo asiakkaan myös antaneen ristiriitaisia tietoja tositteiden olemassaolosta ja saatavuudesta.
Vakuutuksenottajan jälkikäteen antama selitys siitä, mitä hän oli tehnyt nahkatakille, poikkeaa alkuperäisestä ilmoituksesta, jonka mukaan hän oli pessyt pyykkiään pesutuvassa. Näyttämättä jää, mitä takille todellisuudessa tapahtui.
Muista vaatteista yhtiö on maksanut vakuutusehtojen mukaisen riidattoman osuuden. Tässä tapauksessa vakuutuksenottaja on esittänyt korvausvaatimuksen tavanomaista arvokkaammasta irtaimistosta. Koska hän ei ole esimerkiksi tosittein voinut osoittaa vahingon kohdistuneen vaaditun arvoiseen irtaimeen, vakuutusyhtiö on arvioinut vahingon määrän tuossa vaiheessa käytettävissä olleiden tietojen perusteella. Vakuutusyhtiön arvio perustuu vastaavan tyyppisten omaisuuserien keskimääräisiin hankintahintoihin. Yhtiö käsittelee asiaa uudestaan, jos vakuutuksenottaja pystyy toimittamaan yhtiölle sellaiset tiedot, joiden perusteella on osoitettavissa anastetun omaisuuden todellinen arvo.
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.
Lain 70 §:n mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.
Viivästyneelle määrälle on maksettava korkolaissa (633/82) säädetty viivästyskorko.
Jos korvauksen määrä ei ole riidaton, vakuutuksenantaja on kuitenkin velvollinen suorittamaan 1 momentissa mainitussa ajassa korvauksen riidattoman osan.
Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdan 6.2.1 ja vakuutuksen termistömääritelmien mukaan alle viisi vuotta vanhan irtaimen esineen vahingon määrä lasketaan vastaavan esineen uudishinnan mukaan, millä tarkoitetaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavanlaisen omaisuuden hankkimiseen tarvittavaa rahamäärää. Esineen hintaa alentaa omaisuuden käyttö, huollon tai hoidon laiminlyönti sekä muiden vastaavanlaisten syiden selvä vaikutus.
Ehtokohdan yhteydessä olevassa taulukossa oleville esineryhmille on määritelty kaavamaisesti laskettava ikävähennys. Kolmen vuoden ikäisten vaatteiden ja jalkineiden vahingon määrä on 80 % vastaavan esineen uudishinnasta.
Ratkaisu
Asiassa on riitaa vakuutuksenottajalta anastetun irtaimen omaisuuden uudishinnasta ja korvauksen suuruudesta. Vakuutusyhtiö on maksanut korvauksesta riidattoman osuuden. Lisäkorvausta vaativana vakuutuksenottaja on velvollinen näyttämään toteen vahingon määrän.
Lautakunta katsoo, että ilmoitettu vahinkotapahtuma jää ristiriitaiseksi ja epäselväksi nahkatakin osalta. Lautakunta ei suosita korvausta nahkatakista.
Muun irtaimen osalta lautakunta toteaa, että vakuutuksenottaja on vahinkoilmoituksessaan kertonut, että kaikista anastetuista vaatteista ei löydy tositteita ja että löytyneet kuitit ovat vahinkoilmoituksen liitteenä. Tämän pohjalta vakuutusyhtiöllä ei ole ollut syytä enää tiedustella kuitteja ennen korvauspäätöksen tekemistä, eikä vahinkoluettelon loppusummaa voi pitää riidattomana.
Vakuutuksenottajan toimittamista maksukorttitositteista ei ilmene, mistä niiden summat koostuvat eli mitä kyseisistä liikkeistä oli ostettu. Nämä tositteet eivät siten selvitä vaatteiden vahingon määrää.
Vakuutuksenottajan äidin laatiman selvityksen mukaan hän on lahjoittanut pojalleen verhot, pyyhkeen ja vuodevaatteita sekä Purple- ja G-star -takit, kahdet farkut ja paitoja. Verhojen arvoksi on merkitty 200 euroa, muiden arvoiksi on merkitty vahinkoluettelon mukaiset summat. Tästä selvityksestä ei kuitenkaan ilmene tarkemmin, millaisesta omaisuudesta oli kyse ja mikä uuden vastaavan vaatteen tai tekstiilin hinta on. Vakuutuskorvauksen kannalta olennaista on juuri uuden vastaavan tuotteen hinta.
Yhteenvetona lautakunta katsoo, että vakuutuksenottaja ei ole osoittanut korvattavaksi vaatimansa vahingon määrän ylittävän sen, mitä vakuutusyhtiö on jo korvannut. Sen vuoksi lautakunta ei suosita lisäkorvausta.
Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Vuori. Sihteerinä toimi Raulos.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA