Vahinkoilmoituksen mukaan vakuutuksenottajana olevan asunto-osake­yhtiön huoneiston A 9 parvekkeen vedenpoistojärjestelmä ei toiminut, minkä vuoksi vettä oli päässyt ontelolaatan sisään ja siitä edelleen eteisen katosta huoneistoon A 10. Vettä alkoi tulla huoneistoon sisälle 20.2.2004.

 

Taloyhtiön tilaamassa kosteusvauriokartoitusraportissa on todettu mm., että huoneiston A 9 terassin lattiakaivo on ns. allasmallin kaivo, jonka keskiosassa on reiät vedeneristetyn altaan vedenpoistoa varten. Lattiakaivon rei\'istä havaittiin bitumikermieristys kiinnitettynä kaivon vedeneristyslaippaan. Vuoto johtunee todennäköisesti vedeneristeenä toimivan bitumikermieristyksen reiästä tai halkeamasta. Terassin vedenpoistoputken halkaisija on vain 32 mm, joten se padottaa vettä helposti, jolloin lattiakaivon laipan yläpuolisista vesirei\'istä menee vettä "väärään suuntaan" ja todennäköisesti tästä edelleen rakenteisiin.

 

Raportin mukaan terassin vedeneristyskermi on ns. kylmässä pinnassa ja kyseisen vedeneristystavan tekninen käyttöikä on yleisesti n. 10-20 vuotta. Taloyhtiön rakennus on vuodelta 1986. Todennäköisesti bitumikermi on revennyt joko vedenpoistoputken liitoksesta tai seinän ylösnoston rajakohdasta.

 

Taloyhtiön mielestä kyseessä on äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, koska terassin lattiakaivo ei ollut vetänyt tukkeesta johtuen yhtä tehokkaasti kuin normaalioloissa. Tulviva vesi oli päässyt "väärään suuntaan" kosteudenpoistoreikien kautta. Taloyhtiö katsoo myös, että vahinko ei ole aiheutunut terassin lattiarakenteeseen kuuluvan vesieristyksen kulumisesta johtuvista puutteista, vaan rakenteen sisäisen kosteuseristeen murtumasta. Asunto-osakeyhtiö katsoo vielä, että terassin lattiarakenne on yhteneväinen vesikattorakenteen kanssa. Vahinko pitäisi korvata vuotovakuutuksesta.

 

 

Vakuutusyhtiö viittaa kosteusvauriokartoitusraportin esitykseen vahinkomekanismista. Ainoastaan vedenpoistoputken tukkeuman laatu on jäänyt arvailujen varaan. Vuodon syynä on vesieristyksen murtuminen tai rikkoutuminen. Tämä puute paljastui vesivuodon muodossa terassikaivon poistoputken padottaessa ja veden tulviessa rakenteeseen.

 

Viemärin tukkeutuessa vesi kulkee asuntojen yläpuolisen terassin lattiakaivoon johtavista vesirei\'istä lattiarakenteeseen vesieristyksen päälle. Sieltä vesi kulkeutuu esim. vuotavan vesieristeen nurkkasauman kohdalle ja vuotaa alakerran asuntoihin. Tällainen tilanne syntyy, kun vettä sataa terassille niin paljon, että kaivon viemäri ei ennätä vetää tarpeeksi nopeasti ja vesi nousee kaivossa vesireikien yläpuolelle. Sadevesi läpäisee myös vesieristyksen yläpuolisen betonirakenteen ja jos vesieristys on puutteellinen, sadevedet pääsevät alapuolisiin asuntoihin.

 

Vakuutusyhtiö katsoo, että tämän vahingon syynä on ollut terassin lattiarakenteeseen kuuluvan vesieristyksen murtuminen tai rikkoutuminen. Tähän rikkoutumiseen ei liity mitään äkillistä tapahtumaa, vaan se johtuu vuosien kuluessa tapahtuneesta rakenteiden painumisesta tai muusta elämisestä.

 

Kiinteistövakuutuksen perusteella korvattavista vahinkotapahtumista kyseeseen saattaisi tulla lähinnä "vesikaton rikkoutuminen" ja siitä aiheutunut seurannaisvahinko kiinteistövakuutuksen kohteelle. Tällöin korvattavuus kuitenkin edellyttää vesikaton arvaamatonta äkillistä ulkoapäin tapahtunutta mekaanista rikkoutumista. Tässä tapauksessa terassin vesieristys on rakenteen sisällä suojassa ulkoapäin tapahtuvilta mekaanisilta vaurioilta. Tämänkään ehtokohdan mukaista korvattavaa tapahtumaa ei siis ole sattunut.

 

 

Asunto-osakeyhtiö pyytää Vakuutuslautakunnan lausuntoa asiamiehen välityksellä. Lausuntopyynnön liitteenä olevassa arkkitehdin lausunnossa on todettu mm., että kattoterassin lattiakaivon poistoputki oli tukossa, jonka vuoksi lattiakaivo padotti sateella ja vettä pääsi rakenteiden kosteudenpoistoreittejä pitkin "väärään suuntaan" eli ympäröiviin rakenteisiin. Huoneistossa A 10 havaittu vuoto johtui kattoterassin alapohjarakenteen kosteuseristeenä toimivan bitumikermieristyksen murtumasta. Rakenteellisesti ko. eristys on tarkoitettu rakenteisiin tihkuvan kosteuden hallittuun poistamiseen, ei sadeveden eristykseen.

 

Bitumikermieristeen rikkoutumista ei olisi huomattu eikä kosteusvauriota huoneistoon A 10 olisi syntynyt, ellei kattoterassin lattiakaivon poistoputki olisi ollut tukkeessa. Tukosta tähystettäessä se lähti liikkeeseen eikä sen alkuperää pystytty selvittämään. Kosteusvaurion alkuunpanijana oli siis tukos, joka oli äkillinen ja ennalta arvaamaton. Sen takia vesi pääsi terassin alapohjarakenteeseen ja edelleen kosteuseristeen murtumasta rakennuksen seinä- ja välipohjarakenteisiin. Ilman tukosta kosteusvauriota ei olisi syntynyt.

 

 

Vakuutusyhtiö katsoo, että vahinkotapahtuman perimmäinen syy ei ole ollut poistoputken tukkeuma vaan se, että rakenteessa oleva vesieristys oli hitaasti vaikuttaneista syistä murtunut. Tämä ei ole ehtojen edellyttämä äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma. Rikkoutuminen paljastui vesivuodon muodossa terassikaivon poistoputken tukkeutuessa ja padottaessa, jolloin vesi pääsi tulvimaan rakenteisiin.

 

Korvauspäätöksen mukaisesti kyseessä ei ole vesikattovuotonakaan korvattava tapahtuma.

 

 

Tapaukseen sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen kohdan 206.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneen äkillisen ja ennalta arvaamattoman omaisuusvahingon, jonka syynä on mm. rakennuksen toimintaa palvelevan LVIS-tekniikan vahingot, käyttölaitteen äkillinen nestevuoto ja vesikaton vahingot:

 

-         lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- tai konetekniikan äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen, sekä rikkoutumisen tai toimimattomuuden johdosta aiheutuneen vuotovahingon välittömänä seurauksena muulle kiinteistövakuutuksella vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut vahinko. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai –lait­teesta. Vuotovahingoksi ei kuitenkaan katsota salaojitusjärjestelmään tai muuhun maaperän kuivanapitojärjestelmään liittyvästä putkistosta tai laitteesta tulevan veden aiheuttamaa vahinkoa

-         vesikaton ennalta arvaamaton äkillinen ulkoapäin tapahtunut mekaaninen rikkoutuminen ja siitä aiheutunut seurausvahinko kiinteistövakuutuksella vakuutetulle omaisuudelle

 

Ehtojen kohdan 206.2 mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu mm. kulumisesta tai muusta vähitellen johtuvasta syystä.

 

Selvityksen mukaan kattoterassin lattiakaivon poistoputki on tukkeutunut ja padottanut, vesi on noussut ja päässyt tunkeutumaan kosteudenpoistoreittejä myöten terassin lattiarakenteisiin ja edelleen bitumikermieristyksen murtumasta muihin talon rakenteisiin. Kyseinen kermieriste oli ilmeisesti peräisin talon rakentamisvuodelta 1986, joten vahingon havaitsemisen aikoihin alkuvuodesta 2004 eristys oli noin 18 vuotta vanha. Kosteusvaurioraportin mukaan tällaisen vedeneristyksen tekninen käyttöikä on yleisesti n. 10-20 vuotta. Tapauksessa ei ole todettu mitään tiettyä äkillistä ulkoista syytä, joka olisi rikkonut eristeen. Kokonaisuutena selvitys tukee vakuutusyhtiön näkemystä siitä, että eristeen pettäminen johtuu rakenteiden painumisesta, lämpöliikkeistä tms. hitaasti vaikuttaneista tekijöistä.

 

Asunto-osakeyhtiö on katsonut, että tapauksessa on kyseessä LVIS-tekniikan toimimattomuudesta aiheutunut vuotovahinko talon rakenteille. Samankaltaisissa tapauksissa noudattamansa käytännön mukaisesti ja käytettävissään olevan selvityksen pohjalta Vakuutuslautakunta katsoo kuitenkin, että tässä tapauksessa talon rakenteiden kastumisvahingon varsinaisena tai välittömänä syynä ei ole terassin lattiakaivon toimimattomuus, vaan huoneiston A 10 rakenteet pääsivät kastumaan siitä syystä, että terassin lattiarakenteen veden­eristyksenä oleva bitumikermieriste oli edellä kuvatulla tavalla murtunut. Huoneiston A 10 rakenteiden kastuminen ei siten ole lattiakaivon toimimattomuudesta aiheutuneen vuodon välitön seuraus.

 

Tapauksessa ei ole todettu mitään tiettyä äkillistä ulkoista syytä, joka olisi voinut mekaanisesti rikkoa terassin lattiarakenteen sisällä olevan kermieristeen. Tällöin vahinko ei ehtojen mukaan voi tulla korvattavaksi vesikattovuotona.

 

Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole asiassa korvausvelvollinen.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Routamo, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Ilveskoski. Sihteerinä toimi Raulos.