Tapahtumatiedot
Vahingonkärsinyt A (s. 1934) joutui metsästysonnettomuuteen 22.8.2012 kun B laukaisi haulikkonsa A:n seisoessa noin 1,5 - 2 metrin päässä hänen oikealla sivullaan. A kertoo, että laukausten jälkeen vasemmasta korvasta heikentyi kuulo ja siinä tuntui helinää päätä liikutellessa. Vasen silmä punoitti ja vetisti tapaturman jälkeen. A:n mukaan vahingosta aiheutui hänen vasempaan korvaansa kuulovaurio ja kuulonmenetys, eikä kuulo ole sittemmin palautunut. A vaatii korvausta kuulolaitteesta ja kuulon menettämisestä metsästysseuran vastuuvakuutuksesta, jossa A on vakuutettuna.
Vakuutusyhtiö katsoi päätöksessään, että kysymyksessä on vastuuvakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma. Vakuutusyhtiö suoritti A:lle korvausta ohimenevän ilmanpainevamman ja silmän ruhjeen aiheuttamasta tilapäisestä haitasta yhteensä 600 euroa liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden luokan 2 mukaisena. Kuulon aleneman aiheuttamasta pysyvästä haitasta vakuutusyhtiö suoritti haittaluokka 1 mukaisen korvauksen. Päätöksessään yhtiö toteaa, että kuulon aleneman epäsymmetrisyyden tarkka syy jää avoimeksi, mutta kummankaan korvan kuulonalenemaa ei voida todeta vahinkotapahtumasta aiheutuneiksi. Yhtiön näkemyksen mukaan kuulokojeen tarve on siten johtunut 22.8.2012 vahingosta riippumattomista syistä.
Asiakkaan valitus
A oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta. A katsoo kuulovaurioiden aiheutuneen nimenomaan 22.8.2012 vahinkotapahtuman yhteydessä. Näkemyksensä tueksi A viittaa häntä hoitaneiden lääkäreiden lausuntoihin. Hän vaatii edelleen korvausta kuulon menettämisestä sekä kuulolaitteesta.
Vakuutuslautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon jälkeen toimittamassaan lisäkirjelmässä A vaatii edelleen kuulonmenetyksen ja kuulolaitteen korvaamista täysimääräisenä. A tarkentaa myös, mistä suunnasta laukaus lähti ja että ääni ei missään tapauksessa ollut vähäinen. Hän kertoo, että ennen tapaturmaa hänen kuulonsa oli ollut hyvä.
Vakuutusyhtiön vastine
Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin. Yhtiö katsoo edelleen, ettei kuulolaitteen tai sen tarpeen aiheuttaneen kuulon aleneman ole osoitettu olevan syy-yhteydessä 22.8.2012 vahinkoon. Yhtiö viittaa hankkimaansa asiantuntijalausuntoon, jonka mukaan melualtistus vahinkotilanteessa on ollut vähäinen. Kuulon alenemassa on paremman oikean korvan puolella lähinnä ikähuonokuuloisuuteen sopivaa. Huonomman vasemman korvan alenema on oleellisesti vaikeampi. Taajuuspainotuksiltaan ja tasonsa vuoksi se ei yhtiön mukaan sovi olemaan seurausta neljän haulikkolaukauksen melusta.
Edellä mainituin perustein yhtiö pitää asiassa annettuja korvauspäätöksiä asianmukaisina.
Vahingonaiheuttajan kuuleminen
A:lla ei ollut asiassa kommentoitavaa.
Asiantuntijalausunto
Lautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausuntoa A:lle jääneestä pysyvästä haitasta sekä kuulolaitteen tarpeen ja vahinkotapahtuman välisestä lääketieteellisestä syy-yhteydestä asiantuntijana käyttämältään korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, LTT, dosentti Antti A. Aarnisalolta.
Aarnisalo toteaa lausunnossaan, että tapahtuman jälkeen A:lle on tehty useita kuulontutkimuksia, joissa tutkimusten välillä nähdään vaihtelua. Ensimmäisessä tutkimuksessa (23.8.2012) voidaan nähdä todennäköisesti melun aiheuttamaa väliaikaista ääneskynnysten laskua, joka korjautuu jatkotutkimuksissa. Aarnisalo toteaa, että käytettävissä on ollut ainoastaan seulontatutkimuksena tehtyjä kuulontutkimuksia, joissa nähtävissä on epätarkkuutta ja vaihtelua tutkimustuloksissa.
Lausunnon mukaan varsinainen tapahtuman aikaansaama melualtistus on ollut vähäinen. Seulontatutkimuksissa nähty korvien välinen puoliero eivätkä merkittävät ääneskynnysmuutokset selity neljällä haulikon laukauksella. Lausunnon mukaan on tyypillistä että henkilö itse ei tiedosta kuulonalenemaansa. On myös oletettavaa, että huomioiden A:n ikä, olisi jo ampumatapahtumaa edeltävässä kuulontutkimuksessa nähty tyypillistä korkeille taajuuksille painottuvaa kuulonalenemaa ikäkuuloon liittyen. Toisinaan ikäkuuloon liittyvä kuulonlasku ei ole symmetristä ja tällainen epäsymmetria edellyttää usein jatkotutkimuksia erikoissairaanhoidossa. Usein tälle epäsymmetrialle ei löydetä selittävää syytä. A:n kuulon epäsymmetrian syy jää asiakirjoissa epäselväksi, mutta ei ole todennäköistä, että kuvattu vähäinen melualtistus olisi ollut tätä aiheuttamassa.
Edellä mainituin perustein Aarnisalo katsoo, että vaikka kuulonalenema ja siihen liittyvä epäsymmetria on havaittu tähän tapahtumaan liittyvien kuulontutkimusten myötä, ei kuulonkuntoutuksen tarve ole seuraus kuvatusta onnettomuudesta. Niin ikään Aarnisalon mukaan ei vahinkotapahtumasta ole jäänyt A:lle haittaluokan 1 ylittävää pysyvää haittaa.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Käsillä olevassa tapauksessa on riitaa vahingonkärsijä A:lle ampumavahingon johdosta aiheutuneen pysyvän haitan määrästä ja siitä, onko A:n käyttämän kuulolaitteen tarve johtunut vahingosta.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahingonkärsineen ikä.
Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 1.3 mukaan vakuutuksesta korvataan toiselle henkilölle aiheutetut henkilövahingot, jotka vakuutettu aiheuttaa metsästyksen yhteydessä. Vahinko korvataan vakuutuksesta siinäkin tapauksessa, että vahinko on aiheutunut tapaturman seurauksena. Vahingon tulee aiheutua metsästysasetuksen 16 - 19 pykälissä määritellyllä ampuma-aseella tai 20 pykälässä määritellyllä jousiaseella.
Asian arviointi
Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan vahingonkärsijä A on joutunut metsästysonnettomuuteen 22.8.2012, jonka yhteydessä hänen kuulonsa vaurioitui. A on joutunut hankkimaan vahinkotapahtuman jälkeen myös kuulolaitteen. A:n kertoman mukaan hänen kuulonsa on ollut hyvä ennen vahinkotapahtumaa. Vakuutusyhtiö katsoi vahinkotapahtumasta aiheutuneen A:lle STM:n haittaluokituksen mukaan haittaluokkaa 1 vastaava pysyvä haitta ja että kuulolaitteen tarpeen ei voida katsoa johtuvan 22.8.2012 vahinkotapahtumasta.
Haitan suuruus määritetään tapaturman sattuessa voimassa olleen sosiaali- ja terveysministeriön antaman tapaturmavakuutuslakiin perustuvan haittaluokitusasetuksen perusteella. Pysyvän haitan arvioimiseksi Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiantuntijalausuntoa haitan määrästä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, LTT, dosentti Antti A. Aarnisalolta, joka on lausunnossaan todennut, että käytettävissä oleva lääketieteellinen selvitys huomioon ottaen, ei A:lle ole jäänyt käsillä olevan vahinkotapahtuman yhteydessä haittaluokan 1 ylittävää pysyvää haittaa. Aarnisalo on myös katsonut, ettei A:n kuulolaitteen tarve ole seuraus 22.8.2012 vahinkotapahtumasta.
Käytettävissään olevan lääketieteellisen selvityksen sekä hankkimansa asiantuntijalausunnon perusteella lautakunta katsoo A:lle jääneen pysyvän haitan kuuluvan STM:n haittaluokka-asetuksen mukaiseen haittaluokkaan 1. Samoin perustein lautakunta katsoo, ettei kuulolaitteen tarve ole seurausta kuvatusta vahinkotapahtumasta.
Lopputulos
Edellä selostetuin perustein Vakuutuslautakunta pitää Vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena eikä suosita asiassa lisäkorvausta.
Tämän suosituksen antoi puheenjohtaja Norros sihteerin esityksestä
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén