Tapahtumatiedot
B oli sopinut vuonna 2004 vakuutusyhtiön kanssa kuolintapauskorvauksen sisältävästä yksityistapaturmavakuutuksesta. Kuolintapaussumma oli 30 000 euroa. Lisäksi hänellä oli kuolintapauskorvauksen sisältävä matkavakuutus. B kuoli toukokuussa 2012.
Vakuutusyhtiö ilmoitti päätöksessään, että yksityistapaturmavakuutuksessa ei ollut toimitettu edunsaajamääräystä. Tässä tilanteessa vakuutuskorvaus jakautuu vakuutusyhtiön mukaan vakuutusehdon perusteella lesken ja vakuutetun rintaperillisten kesken siten, että lesken osuus vakuutuskorvauksesta on puolet. Vakuutusyhtiö suoritti B:n puolisolle A:lle 15 000 euron korvauksen. Lisäksi yhtiö kertoi, että B oli toimittanut vakuutusyhtiölle 14.2.2005 päivätyn edunsaajamääräyksen, joka koski matkavakuutusta. Tämä edunsaajamääräys ei ole yhtiön mukaan voimassa yksityistapaturmavakuutuksen osalta.
A toimitti vakuutusyhtiölle kopion 28.7.2004 päivätystä, osin esitäytetystä vakuutushakemuksesta, joko oli vakuutusyhtiön painattamalla lomakkeella. Tässä vakuutushakemuksessa A oli merkitty edunsaajaksi. A:n mukaan vakuutusyhtiön olisi tullut joka tapauksessa tiedustella B:ltä edunsaajamääräystä.
Vakuutusyhtiön vastausten mukaan vakuutus oli sovittu puhelimitse 29.7.2004 eikä puhelua koskevaa nauhoitetta ollut saatavilla. Yhtiön mukaan vakuutusmaksun suorittamiseksi on allekirjoitettu 12.8.2004 suoraveloituskirja, joka on saapunut vakuutusyhtiöön 18.8.2004. B ei vakuutusyhtiön mukaan ollut toimittanut vakuutusyhtiölle A:n esittämää vakuutushakemusta. Vakuutusyhtiön mukaan sillä ei ole velvollisuutta tiedustella edunsaajamääräystä.
Asiakkaan valitus
Valituksessaan A vaatii, että yksityistapaturmavakuutuksen kuolintapaussumma tulee suorittaa kokonaisuudessaan hänelle viivästyskorkoineen. Lisäksi hän esittää asianajokuluja koskevan vaatimuksen. A:n valituksen mukaan B oli toimittanut matkavakuutuksen edunsaajamääräyksen lisäksi 28.7.2004 päivätyn edunsaajamääräyksen yksityistapaturmavakuutuksen vakuutushakemuslomakkeella.
Yksityistapaturmavakuutuksen edunsaajamääräyksen puuttuminen olisi valituksen mukaan ilmeisen ristiriitaista B:n tarkoituksen kannalta. B:n tarkoitusta edunsaajamääräyksen määräämisestä A:n hyväksi korostaa myös heidän välinensä keskinäinen testamentti. On selvää, että edunsaajamääräys niin matkavakuutuksen kuin yksityistapaturmavakuutuksenkin osalta on annettu tarkoituksellisesti A:n hyväksi.
Valituksen mukaan B on toimittanut alkuperäisen suoraveloitusvaltakirjan 28.7.2004. Koska suoraveloitusvaltakirja on päivätty samana päivänä kuin edunsaajamääräys, on luonnollista, että kumpikin asiakirja on lähetetty samalla kirjelähetyksellä. Sen osalta, että vakuutussopimus on sovittu puhelinkeskustelussa ja siitä seikasta, mikä on suoraveloitusvaltakirjan päiväys, todistustaakka on vakuutusyhtiöllä. Koska edunsaajalla on hallussaan vakuutussopimuksen kirjallisen edunsaajamääräyslomakkeen kopio, on loogista, että kyseinen lomake olisi täytetty vakuutuksenantajan toimipaikassa vakuutussopimuksesta sovittaessa. Mikäli edunsaajamääräyslomaketta ei ole täytetty vakuutuksenantajan toimipaikassa, on se lähetetty vakuutuksenantajalle suoraveloitusvaltakirjan mukana ja B on vahvistanut edunsaajamääräyksen puhelinkeskustelussa, jossa vakuutus sovittiin. Mikäli vakuutussopimus taas on solmittu vakuutuksenantajan toimipisteessä, on selvää, että alkuperäinen edunsaajamääräys on ilmoitettu heti vakuutuksenottotilanteessa.
Valituksessa huomautetaan, että 23.8.2004 päivätyssä vakuutuskirjassa tai myöhemmissä vakuutuskirjoissa ei ole mainintaa edunsaajista, mikä olisi paljastanut B:lle edunsaajamääräyksen olleen rekisteröimätön. Myöskään vakuutustodistuksissa ei ole ollut mainintaa edunsaajamääräyksestä. B on voinut olla perusteellisesti siinä luulossa, että edunsaajamääräys on kunnossa hänen tarkoittamallaan tavalla. Vakuutusyhtiö ei ole myöskään tiedustellut B:ltä edunsaajamääräystä, kun vakuutus siirrettiin vakuutusyhtiöstä toiseen ja sopimusehtoja muutettiin vuonna 2004.
A:n mukaan vakuutusyhtiön olisi vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuutta etämyyntitilanteissa koskevat säännökset huomioiden tullut esitellä edunsaajamääräys ja tiedustella sitä. Mikäli vakuutusyhtiö ei ole vastaanottanut edunsaajamääräystä, ei yhtiö ole täyttänyt velvollisuuttaan tältä osin erillisesti vakuutussopimuksen etämyyntitapahtuman jälkeen. Mikäli taas vakuutuksenantaja on kadottanut edunsaajamääräyksen ennen sen rekisteröintiä, on vakuutuksenantaja laiminlyönyt huolellisuusvelvoitteitaan.
Vakuutusalalla vallitsevana käytäntönä on edunsaajamääräysten tiedusteleminen vakuutetuilta joko sopimuksen solmintahetkellä taikka jälkikäteen kirjallisesti. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö onkin saanut tietoonsa vakuutetun edunsaajamääräyksen kahteen otteeseen. Mikäli vakuutusyhtiö ei olisi saanut B:stä riippumattomasta syystä edunsaajamääräystä tietoonsa eikä siitä huolimatta ole tiedustellut sitä häneltä, on vakuutusyhtiö toiminut hyvän vakuutustavan vastaisesti. Vakuutusyhtiön olisi tullut myös taltioida vakuutuksen puhelinmyyntitilanne.
Vakuutusyhtiön olisi tullut rekisteröidä B:n antama edunsaajamääräys. A:lla on hallussaan valokopio vakuutusyhtiölle kirjallisesti annetusta edunsaajamääräyksestä. Tilanteessa näyttötaakka edunsaajamääräyksen puuttumisesta kaikki näkökohdat huomioon ottaen on vakuutusyhtiöllä. Yhtiö ei ole osoittanut edunsaajamääräyksen puuttumista tai sitä, että yhtiö olisi tiedustellut B:ltä edunsaajamääräystä. Vakuutuksenantajan tulee huolehtia vakuutusta koskevista kirjauksista ja se kantaa riskin kirjauksia koskevista virheistä.
A on vakuutusyhtiön lisäselvityksen jälkeen lähettämässään kirjelmässä viitannut valituksessa esitettyyn.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiön vastineen mukaan se ei ole vastaanottanut B:ltä tätä vakuutusta koskevaa edunsaajamääräystä. Koska edunsaajamääräystä ei ole vastaanotettu, kuolintapauskorvaus maksetaan vakuutusehtojen kohdan 2.2 mukaisesti vakuutetun omaisille eli tässä tapauksessa vakuutetun puolisolle ja lapsille. Hyvällä vakuutustavalla tai etämyyntiä koskevilla säännöksillä ei ole merkitystä tapauksen arvioinnissa.
Vastineen mukaan edunsaajamääräyksen perusteella korvauksenhakijan asemassa oleva henkilö ei voi vedota edukseen vakuutuksenottajaa suojaavaan kuluttajansuojalainsäädäntöön. Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus suojaa vakuutuksenottajaa ja vakuutettua. Asiassa jää myös epäselväksi, mihin perustuvat korvauksenhakijan puolelta esitetyt näkemykset siitä, minkälaisessa käsityksessä vakuutuksenottaja on ollut vakuutusta ottaessaan.
Mikäli Vakuutuslautakunta päätyy katsomaan, että korvauksenhakija on oikeutettu hakemaansa korvaukseen, pyytää vakuutusyhtiö lautakuntaa ottamaan kantaa myös kysymykseen siitä, ovatko vakuutetun lapset oikeutettuja heille jo maksettuun vakuutuskorvaukseen vakuutusehtojen kohdan 2.2 nojalla. Asianajokuluja koskevan vaatimuksen vakuutusyhtiö katsoo perusteettomaksi. Huomioon ottaen vakuutusalalla toimivat tuomioistuimen ulkopuoliset riidanratkaisumenettelyt ei asiamiehen käyttö asiassa ole ollut tarpeellista.
Asiakirjaselvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään osapuolten lautakunta- ja korvausmenettelyyn liittyvien kirjelmien ohella seuraavat selvitykset. Vakuutushakemus 28.7.2004, suoraveloitusasiakirja 30.6.2004, jossa allekirjoituksen päiväys 28.7.2004 (päiväyksessä korjausmerkintöjä), vakuutuskirja 23.8.2004, vakuutuskirja 23.8.20[11], vakuutustodistus 2009 ja vakuutusehdot.
Tapauksen arvioimiseksi Vakuutuslautakunta on pyytänyt vakuutusyhtiöltä selvitystä yksityistapaturmavakuutuksen syntymisestä. Vakuutusyhtiö on toimittanut Vakuutuslautakunnalle allekirjoittamattoman ja allekirjoitetun suoraveloitusasiakirjan 30.7.2004. Allekirjoitettu suoraveloitusasiakirja on päivätty 12.8.2004. Lisäksi vakuutusyhtiö on toimittanut 29.7.2004 päivätyn yksityistapaturmavakuutusta koskevan myyntimuistion. Yhtiö on myös toimittanut vakuutuksen hinnaston ja vakuutuskirjan 23.8.2004.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Tapauksessa on kysymys sen arvioinnista, onko B antanut yksityistapaturmavakuutusta koskien edunsaajamääräyksen, jonka mukaan A olisi yksin nimeltä mainittu yksityistapaturmavakuutuksen edunsaaja.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 47.1 ja 47.3 §:n (Edunsaaja) mukaan vakuutuksenottajalla on oikeus määrätä henkilö, jolla on vakuutuksenottajan tai vakuutetun sijasta oikeus henkilövakuutuksesta suoritettavaan vakuutuskorvaukseen (edunsaaja). Vakuutuksenottaja voi muuttaa tai peruuttaa edunsaajamääräyksen, jos vakuutustapahtumaa, jossa määräys on tarkoitettu sovellettavaksi, ei ole sattunut. Eläkevakuutuksen ehdoissa voidaan rajoittaa vakuutuksenottajan tässä momentissa mainittuja oikeuksia. --
Jos edunsaajamääräys on voimassa, vakuutetun kuoleman johdosta suoritettava vakuutuskorvaus ei kuulu vakuutetun kuolinpesään. Vakuutuskorvaus kuuluu vakuutetun kuolinpesään, jos edunsaajamääräystä ei ole eikä korvausta ole vakuutusehdoissa määrätty suoritettavaksi vakuutuksenottajalle.
Vakuutussopimuslain 48 §:n (Edunsaajamääräyksen muoto) mukaan edunsaajamääräys taikka sen peruuttaminen tai muuttaminen on mitätön, jollei siitä ole kirjallisesti ilmoitettu vakuutuksenantajalle.
Vakuutussopimuslain 50.1 ja 50.5–6 §:n (Edunsaajamääräyksen tulkinta) mukaan jos edunsaajaksi ei ole määrätty nimeltä mainittua henkilöä ja jos määräyksestä tai olosuhteista ei muuta seuraa, on noudatettava, mitä tässä pykälässä säädetään.
Jos edunsaajiksi on määrätty vakuutuksenottajan omaiset, määräys on voimassa 2 momentissa tarkoitetun puolison ja perintökaaressa tarkoitettujen perillisten hyväksi. Jos rintaperillisiä ei ole, puoliso saa kuitenkin yksin vakuutuskorvauksen. Jos puolisoa ei ole, perilliset saavat yksin vakuutuskorvauksen. Perillisille tuleva vakuutuskorvaus jaetaan siten kuin perintökaaressa säädetään heidän oikeudestaan saada perintö.
Mitä 2–5 momentissa säädetään vakuutuksenottajasta, koskee vastaavasti vakuutettua, jos tämä on eri henkilö kuin vakuutuksenottaja.
Yleisten sopimusehtojen kohdan 7 (Edunsaajamääräys henkilövakuutuksessa) mukaan vakuutuksenottajalla on oikeus määrätä henkilö (edunsaaja), jolla on vakuutuksenottajan tai vakuutetun sijasta oikeus suoritettavaan vakuutuskorvaukseen. Vakuutuksenottaja voi muuttaa tai peruuttaa edunsaajamääräyksen, jos vakuutustapahtumaa, jossa määräys on tarkoitettu sovellettavaksi, ei ole sattunut. Edunsaajamääräyksestä, sen muuttamisesta tai peruuttamisesta on ilmoitettava [vakuutusyhtiölle] kirjallisesti.
Vakuutusehtojen kohdan 2.2 (Edunsaajat) mukaan edunsaajana kuolemantapauksessa ovat vakuutetun omaiset, ellei vakuutuksenottaja ole kirjallisesti ilmoittanut muuta edunsaajaa [vakuutusyhtiölle]. Lisätietoa edunsaajamääräyksestä on Yleisissä sopimusehdoissa kohdassa 7.
Asian arviointi
Vakuutussopimuslain mukaan henkilövakuutuksessa määräysoikeus vakuutussopimuksesta kuuluu ennen vakuutustapahtuman sattumista lähtökohtaisesti yksinomaan vakuutuksenottajalle. Vakuutuksenottajalla on oikeus määrätä vakuutuskorvauksen edunsaaja, myöhemmin muuttaa tätä määräystä tai peruuttaa se. Lain mukaan edunsaajamääräys on mitätön, jollei siitä ole kirjallisesti ilmoitettu vakuutuksenantajalle.
Vakuutusyhtiöllä ei ole erillistä lakiin perustuvaa velvollisuutta pyytää tai tiedustella vakuutuksenottajalta edunsaajamääräystä. Näyttövelvollisuus edunsaajamääräyksen toimittamisesta on lähtökohtaisesti siihen vetoavalla henkilöllä. Vakuutusyhtiöltä ei yleensä voida vaatia selvitystä sen osoittamiseksi, että vakuutusyhtiö ei ole vastaanottanut tiettyä vakuutusta koskevaa edunsaajamääräystä.
Tässä tapauksessa on riidatonta, että B ja vakuutusyhtiö ovat kesällä 2004 sopineet yksityistapaturmavakuutuksesta. A:n mukaan B on antanut vakuutusyhtiölle 28.7.2004 päivätyllä vakuutushakemus-nimisellä asiakirjalla edunsaajamääräyksen, jonka mukaan A olisi yksin vakuutuksen edunsaaja. A:n mukaan se on toimitettu vakuutusyhtiölle samassa yhteydessä kuin 30.6.2004 tulostettu suoraveloitusasiakirja. Vakuutuslautakunta toteaa, että 30.6.2004 tulostetussa suoraveloitusasiakirjassa ei ole vakuutusta koskevia tunnistetietoja, kuten vakuutusnumeroa, mutta siinä viitataan samansuuruiseen vakuutusmaksuun kuin B:n sopimassa yksityistapaturmavakuutuksessa (192 euroa per vuosi, 16 euroa per kuukausi). Vakuutushakemus-nimiseen, esimerkiksi vakuutettuja koskevien tietojen osalta esitäytettyyn asiakirjaan ei ole merkitty tulostuspäivää, mutta sen alatunnisteessa on puheena olevan yksityistapaturmavakuutuksen vakuutusnumero.
Vakuutusyhtiö on toimittanut Vakuutuslautakunnalle 30.7.2004 tulostetun suoraveloitusasiakirjan, jonka antajaksi on merkitty B. Tähän suoraveloitusasiakirjaan, jonka allekirjoitus on päivätty 12.8.2004, on esitäytetty mm. puheena olevan yksityistapaturmavakuutuksen vakuutusnumero. Käytettävissä olevan selvityksen mukaan tämän vakuutuksen vakuutuskirjassa tai vakuutusyhtiön vuositiedotteissa ei ole ollut mainintaa edunsaajamääräyksestä.
Vakuutuslautakunta ei ole sille esitetyn selvityksen perusteella voinut varmistua siitä, minkälaisia ja missä vaiheessa tapahtuneita yhteydenottoja tämän yksityistapaturmavakuutuksen sopimiseen on kaiken kaikkiaan liittynyt. Lautakunta pitää kuitenkin selvitettynä, että B on toimittanut vakuutusyhtiölle 30.7.2004 tulostetun ja 12.8.2004 allekirjoitetun suoraveloitusasiakirjan. Sen sijaan asiassa jää selvittämättä, että B olisi toimittanut vakuutusyhtiölle 30.6.2004 päivätyn suoraveloitusasiakirjan, A:n lautakunnalle esittämän edunsaajamääräyksen sisältävän vakuutushakemuksen tai muun edunsaajamääräyksen. Vakuutuslautakunta ei ole sille esitetyn selvityksen perusteella voinut todeta, että vakuutuksenottaja B olisi tämän vakuutuksen osalta määrännyt edunsaajasta.
Vakuutussopimuslain mukaan vakuutuskorvaus kuuluu vakuutetun kuolinpesään, jos edunsaajamääräystä ei ole eikä korvausta ole vakuutusehdoissa määrätty suoritettavaksi vakuutuksenottajalle. Vakioehtojen kohdan 2.2 mukaan edunsaajana kuolemantapauksessa ovat vakuutetun omaiset, ellei vakuutuksenottaja ole kirjallisesti ilmoittanut muuta edunsaajaa vakuutusyhtiölle. A ei ole väittänyt, että kyseinen vakioehtojen määräys olisi pätemätön. Tämän takia Vakuutuslautakunta ei tässä tapauksessa arvio mainitun vakioehdon tehokkuutta.
Ohjesääntönsä 6 §:n mukaan Vakuutuslautakunta ei käsittele sille osoitetun valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Vakuutuslautakunta voi kuitenkin käsitellä riitaa siitä, ovatko nämä kustannukset korvattavia oikeusturvavakuutuksesta. Tässä tapauksessa A:n kuluvaatimuksessa ei ole selvityksen perusteella kysymys siitä, ovatko kustannukset korvattavia oikeusturvavakuutuksesta, joten lautakunta ei käsittele A:n kuluvaatimusta.
Lopputulos
Asiassa jää selvittämättä, että B olisi antanut yksin A:n hyväksi voimassa olevan edunsaajamääräyksen. Vakuutuslautakunta ei suosita A:lle lisäkorvausta. Lautakunta ei ohjesääntönsä mukaisesti ota kantaa A:n kuluvaatimukseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Rissanen
Sihteeri Korkeamäki
Jäsenet:
Ahlroth
Kummoinen
Lehti
Niklander