Vakuutuksenottajana olevan taloyhtiön rivitalorakennuksen vesikatto on vaurioitunut ja alkanut vuotaa. Taloyhtiön mukaan alueella oli yöllä 30.-31.12.2006 myrsky runsaine sateineen ja voimakkaine kierteisine tuulenpuuskineen jopa niin, että tuuli kaatoi vahinkopaikasta 150 m päässä olevan suuren kuusen juurineen. Tämä myrsky repi irti räystästaitteen suojahuovan, ja vuotovettä alkoi tulla huoneistoon 2 D yöllä 4.-5.1.2007. Asunnossa on kattolämmitys, ja lämpöelementit pitivät vuotoveden katon eristemateriaaleissa kunnes sateella 4.1.2007 lämpöelementit tuhoutuivat ja vettä alkoi valua sisälle huoneistoon.

 

Lausunnonpyytäjän laatiman rakennepiirroksen mukaan myrskytuuli oli taivutellut kahden huoneiston välisen kattotaitteen räystäslaitojen päitä räystään liittymäkohdan poterossa sillä seurauksella, että suojahuopa repeytyi irti liimauksistaan. Tämän seurauksena tuuli pääsi painamaan vettä kattorakenteisiin. Räystäslaudoissa näkyy vielä suojahuovan kiinnitysliiman jäänteitä.

 

Kosteuskartoitusraportissa on todettu mm., että vesikatto (huopa) vuotaa huoneistojen välisen kattotaitteen kohdalta. Sadevedet pääsevät rakenteisiin kovalla tuulella. Vettä oli valunut asunnon D makuuhuoneen katosta ja seiniä pitkin. Huoneiston seinäpinnassa on vauriojälki. Ullakon ryömintätilassa yläpohjaeriste on kastunut noin 3 neliömetrin alalta.

 

 

Ehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vesikaton ennalta arvaamaton äkillinen ulkoapäin tapahtunut mekaaninen rikkoutuminen ja siitä aiheutunut vahinko vakuutuksen kohteelle. Vakuutuksesta korvataan myös myrskyn aiheuttamia vahinkoja.

 

Tässä vahinkotapahtumassa ei ole todettu ehtojen mukaista mekaanista rikkoutumista, vaan sadevedet ovat päässeet kattotaitteen kohdalta sisälle.

 

Ilmatieteen laitoksen mukaan tuulen nopeudet ovat vahinkoalueella olleet 30.–31.12.2006 enimmillään 11 m/s (keskinopeus) ja 16 m/s (puuskanopeus) ja 3.–5.1.2007 tätä alempia. Kyseessä ei siten ole ollut ehtojen mukainen myrsky.

 

 

Taloyhtiö katsoo, että 30.–31.12.2006 myrsky aiheutti talon kattorakenteisiin äkillisen, ennalta arvaamattoman mekaanisen vesikattovaurion, minkä seurauksena vettä valui mm. huoneistoon D. Myrskyn voimakkuutta kuvaa mm. järeän kuusen kaatuminen 150 m päässä rakennuksesta. Taloyhtiö katsoo, ettei ehdoissa ole määritelty minkä laatuinen tai kuinka voimakas myrskyn tulee olla oikeuttaakseen korvaukseen.

 

Rivitalo on rakennettu siten, että asuntojen D ja E välissä räystäslaudat kohtaavat vesikattoalueella. Räystäslautojen kohtaamispaikkaan oli huopakattoa uusittaessa asennettu sadevettä estävä suojahuopa. Tuuli repi 30.–31.12.2006 tämän huovan irti vahinkoseurauksin. Suojahuopa oli asennettu asianmukaisesti ja kiinnitetty liimaamalla, koska tilan ahtauden takia sitä ei voinut naulata. Vahinkotarkastajan ottamasta valokuvasta näkyy vahinkopaikka ja se, että räystäslaudoissa on vielä irti repeytyneen suojahuovan liiman jäänteitä.

 

 

Vahinkotapahtumassa ei ole ollut kyse vakuutuksenottajan väittämästä vesikaton ulkoisesta mekaanisesta rikkoutumisesta, vaan kyse on ollut katon rakenteellisesta virheestä. Katon suojahuopa ei saisi kovassa tai navakassa tuulessa (keskinopeus on mittauksen mukaan ollut enimmillään 11 m/s, puuskanopeus 15–16 m/s) irrota tällä tavalla. Rakennuksella on ikää 28 vuotta, ja yhtiön tietojen mukaan nyt vaurioitunut katto on alkuperäinen.

 

Myrsky on kiinteistövakuutusehdoissa määritelty tuuleksi, jonka keskinopeus on 21 m/s. Näin ollen pelkästään navakasta tuulesta johtuvia vahinkoja ei tämän ehdon mukaan korvata.

 

Vakuutuksenottajan arviot tuulen voimakkuudesta perustuvat vain hänen omaan käsitykseensä tuulen tai tuulenpuuskan voimakkuudesta. Tuulen voimakkuus ei puuskissakaan ole ollut lähelläkään ehtojen mukaista myrskyrajaa. Vakuutusyhtiön tietoon ei ole tullut, että naapurustossa tai muualla lähistöllä olisi sattunut mitään vastaavia vahinkoja (kattoja vahingoittunut tai irronnut, metsää kaatunut tms.). Yksittäisen puun kaatuminen on mahdollista, koska talvi on ollut hyvin lauha eikä maa ole ehtinyt routimaan. Puu voi kaatua tuulenpuuskan sattuessa sopivasti kohdalle.

 

 

Kyseessä ei ole ehdoissa mainituista syistä johtunut odottamaton ja ennalta arvaamaton vahinko. Vesikatto ei ole ollut mekaanisesti ulkoisesti rikkoutunut vaan kyse on ollut vesikaton rakenteellisesta virheestä. Vahingon syynä ei myöskään ole ollut ehdon mainitsema myrsky 21 m/s.

 

 

Talon huopakatto ei ollut alkuperäinen vaan se oli uusittu 10 vuotta sitten.

 

 

Tapaukseen sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen kohdan 206.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen omaisuusvahingon, jonka syynä on mm.

 

-         myrsky, jolla tarkoitetaan tuulta, jonka keskinopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa

-         vesikaton ennalta arvaamaton äkillinen ulkoapäin tapahtunut mekaaninen rikkoutuminen ja siitä aiheutunut vahinko kiinteistövakuutuksella vakuutetulle omaisuudelle.

 

Tapauksessa on riitaa siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan vakuutuksenottajan rivitalon kattovaurion ja tästä aiheutuneen vuodon. Selvityksen mukaan talon rakenteiden kastuminen johtuu siitä, että tuuli on painanut räystäslautoja ja repinyt huoneistojen välisessä katon taitekohdassa kattohuopaan ja räystäslautoihin kiinnitetyn suojahuovan irti, minkä jälkeen tuuli on päässyt painamaan vettä katosta läpi rakenteisiin.

 

Taloyhtiö katsoo, että kyseessä on ehtojen mukainen vesikaton rikkoutuminen tai myrskyn aiheuttama vahinko. Vakuutusyhtiö katsoo, että katon rikkoutuminen johtuu rakennusvirheestä, minkä vuoksi vesikaton rikkoutuminen ei ole ollut ennalta arvaamatonta. Lisäksi yhtiö katsoo jäävän näyttämättä, että vahinkopaikalla olisi ollut ja vahingon olisi aiheuttanut ehtojen mukainen myrsky.

 

Vakuutuslautakunnalle on toimitettu Ilmatieteen laitoksen internet-sivuilta otettu tuloste. Siitä ilmenee vakuutusyhtiön ehtoihinsa ottama myrskyn meteorologinen määritelmä, jonka mukaan myrskystä on kyse silloin, kun tuulen keskinopeus on vähintään 21 m/s. Tulosteesta ilmenee myös se, että Suomessa ei maa-alueilla ole tuntureiden lakia ja Utsjokea lukuun ottamatta koskaan mitattu niin voimakasta tuulta, että kyse olisi ollut meteorologisen määritelmän mukaisesta myrskystä.

 

Esitetyn selvityksen perusteella vakuutusyhtiö on siis tässä tapauksessa myrskyn osalta määritellyt vakuutuksesta korvattavaksi tulevan tapahtuman siten, että vakuutuskorvaukseen oikeuttaa vain sellainen ilmiö, jota suurimmassa osassa Suomea ei tiedetä koskaan tapahtuneen. Tätä vakuutustuo­tetta lautakunnan käsityksen mukaan kuitenkin myydään samansisältöisenä ympäri Suomea sijaitseviin kohteisiin eikä esim. vain aivan rannikkoalueilla sijaitseviin kohteisiin, joissa ehtojen mukainen myrsky oletettavasti voi todella jos­kus sattua. Myrskyehdon sanamuodon perusteella arvioituna tapauksessa voi siten olla käsillä vakuutustuote, joka ei myrskyturvan osalta anna mitään todellista vakuutusturvaa valtaosalle tämän vakuutuksen ottavista asiakkaista.

 

Hyvä vakuutustapa sisältää mm. sen vaatimuksen, että sisällöltään ”tyhjiä” vahinkovakuutuksia eli sellaisia vakuutuksia, jotka antavat vain hyvin kapean tai jopa olemattoman vakuutusturvan, ei saa tarjota. Lautakunnan käsityksen mukaan ehtokohtaan 206.1 otetun korvattavia myrskyvahinkoja määrittävän ehdon hyväksyttävyys voi hyvän vakuutustavan kannalta tarkasteltuna olla kyseenalainen. Lisäksi meteorologiaa lähemmin tuntemattoman asiakkaan yleiseen tai ns. jokapäiväiseen kielenkäyttöön perustuva odotus myrskyvakuutuksen kattavuudesta on tyypillisesti selvästi myrskyn meteorologista määritelmää laajempi, minkä vuoksi tällaisen vakuutusehdon sitovuus voi usein tulla esiin kysymyksenä vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuuden asianmukaisesta täyttämisestä.

 

Käsillä olevassa tapauksessa lautakunta toteaa kuitenkin, että tuulioloista esitetyn selvityksen mukaan vahinkopaikkaa lähellä olevalla mittausasemalla tuulen keskinopeus on ollut enimmilläänkin vain 11 m/s. Tätä ei lautakunnan tulkinnan mukaan voida pitää myrskynä, vaikka myrskyn käsitettä tarkasteltaisiin ehtoihin otetun määritelmän sijasta yleisen tai ns. jokapäiväisen kielen­käytön pohjalta.

 

Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että tapauksessa ei ole sattunut korvattavaksi tulevaa myrskyvahinkoa.

 

Korvausta on vaadittu myös vesikaton rikkoutumista koskevan ehdon perusteella. Selvityksen mukaan vesikatto on alkanut vuotaa, koska tuuli oli taivuttanut räystäslautoja ja repinyt räystäslautojen ja kattohuovan liitoskohdassa olleen suojahuovan irti. Se, että tuuli taivuttaa räystäslautoja ja repii irti suojahuovan, on lautakunnan tulkinnan mukaan ehtojen mukainen äkillinen ulkoapäin tapahtunut vesikaton mekaaninen rikkoutuminen. Vahinkoa voi lautakunnan mielestä pitää lähtökohtaisesti myös ennalta arvaamattomana sen vuoksi, että katto selvityksen mukaan oli vasta kymmenen vuotta vanha ja sen tuulesta johtuva rikkoutuminen on selvityksen mukaan sattunut oloissa, joissa tuulen voimakkuus on riittänyt jopa kaatamaan ko. rakennuksen lähellä olleen kuusen.

 

Vakuutusyhtiö on katsonut, että katon vaurio ei ole ennalta arvaamaton, koska se johtuu katon rakennevirheestä. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ole esittänyt mitään täsmällistä näyttöä väittämästään virheestä ja tämän syy-yhtey­destä vahinkoon. Katon virheellisyys ja tästä johtuva vahingon ennalta arvattavuus jäävät tässä tapauksessa näyttämättä.

 

Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta suosittaa korvaamaan vahingon kiinteistövakuutuksesta vesikaton rikkoutumista koskevan ehdon perusteella.

 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Ilveskoski. Sihteerinä toimi Raulos.

 

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA