Tapahtumatiedot

Lausunnonpyytäjän omakotitalon lämmitysjärjestelmään tuli kesällä 2006 vuoto, joka huomattiin paineen alenemisena lämmitysjärjestelmässä. Putkisto uusittiin pintavedoiksi samana kesänä. Tässä yhteydessä vanhan putkiston vuotokohtaa ei paikallistettu.

Lausunnonpyytäjä oli 26.3.2007 ilmoittanut puhelimitse vakuutusyhtiöön lämmitysjärjestelmässä olleesta vuodosta, putkistojen uusimisesta ja siitä, että nyt vuotoa epäillään käyttövesiputkistoissa. Yhdeksi vuotokohdaksi vakuutuksenottaja epäilee pannuhuoneen lattiaa. Käyttövesiputkisto uusittiin myöhemmin kesällä 2007. 

Vakuutusyhtiö tilasi kosteuskartoituksen L Oy:ltä, joka kävi kohteessa 28.3.2007. Kosteuskartoitusraportissa on todettu mm., että vakuutuksenottaja on epäillyt lämmitysjärjestelmän paineen alenemisen syyksi patteriputkivuotoa, mutta mahdollista vuotokohtaa ei ole tiedossa. Vakuutuksen­ottaja epäili vuotokohdaksi pannuhuoneen lattiaa. Rakennuksen sisätiloihin vettä ei ole tullut. Raportin mukaan rakennuksen alapohjarakenne on päältä lukien pintamateriaali, betoni n. 100 mm, styrox, villa ja hiekka. Vanhat vuotaneeksi epäillyt patteriputket ovat betonilaatan alla. Ulkoseinän sokkeli on betonista, seinän alaohjauspuu on lattiapinnan alapuolella.

Kartoituksessa pannuhuoneen pinnoittamaton betonilattia oli pinnastaan kuiva. Vanhojen patteriputkien kohdalla betonilattian alla olevassa styrox- ja villaeristeessä ei ollut kohonneita kosteuspitoisuuksia. Pannuhuoneen kohdalla porattiin betonisokkelin läpi mittausreikä ulkoseinän alaohjauspuun kosteuden mittausta varten. Mittauslukema oli tältäkin osin tavanomainen vuodenaikaan nähden.

Raportissa on todettu, että tämän kartoituksen perusteella vuotokohta ei todennäköisesti ole ainakaan pannuhuoneen lattian alla, koska kosteuden mittaustulokset ovat tavanomaiset. Mahdollista vuotokohtaa voi olla vaikea paikallistaa kosteusmittauksin, koska mahdollinen vuoto on tapahtunut jo kesällä 2006. Jos vettä on vuotanut betonilattian alla kulkevista putkista, vesi on voinut mennä suoraan maaperään eikä sitä tämän vuoksi voi enää paikallistaa. Jos vuoto olisi ollut huomattava, se olisi tällöin myös havaittavissa sisätiloissa. Vakuutuksenottaja ei kuitenkaan ollut havainnut sisätilojen rakenteissa eikä ilmanlaadussa muutosta.

Raportin mukaan vuotokohtaa voi yrittää paikallistaa purkutöiden ja kosteusmittausten avulla. Kuitenkaan ei ehkä ole järkevää purkaa tai porata rakenteita rikki, koska rakenteet eivät ole oireilleet mitenkään.

Vakuutusyhtiön päätökset

Vakuutusyhtiö korvasi L Oy:n tekemän kosteuskartoituksen. Tutkimuksessa kosteuden aiheuttamia vaurioita ei todettu.

Vakuutuksesta korvataan mm. vuodon vakuutuskohteelle aiheuttamat suoranaiset esinevahingot. Lausunnonpyytäjän rakennuksessa ei L Oy:n mukaan havaittu normaalista poikkeavaa kosteutta vakuutuksenottajan epäilemällä alueella. Mahdollisen kesällä 2006 sattuneen vuodon paikallistaminen tässä vaiheessa on hankalaa ja jos vuoto olisi ollut huomattava, se olisi havaittavissa sisätiloissa. Vakuutuksenottaja oli kertonut kartoittajille, ettei hän ollut havainnut sisätilojen rakenteissa ja ilmanlaadussa muutosta. Koska rakenteet eivät ole oireilleet, eikä tähän asti suoritetuissa tutkimuksissa ole havaittu normaalista poikkeavaa kosteutta, vakuutusyhtiö ei korvaa rakennukselle laajempaa kosteuskartoitusta.

Lausunnonpyytäjä pyysi uutta käsittelyä. Hän vaatii, että vakuutusyhtiö sitoutuu korvaamaan L Oy:n tekemää laajemman kosteuskartoituksen.

Uudessa päätöksessään vakuutusyhtiö toistaa aiemmassa päätöksessä esitettyä. Koska rakenteet eivät ole oireilleet, vakuutuksenottaja ei ollut havainnut ilmanlaadussa muutoksia eikä tähän asti suoritetuissa tutkimuksissa ole havaittu normaalista poikkeavaa kosteutta, vakuutusyhtiö ei korvaa rakennukselle laajempaa kosteusmittausta.

Lausuntopyyntö

Vakuutuksenottaja toteaa mm., että L Oy:n mittaaja oli tullut sovittuna päivänä, tehnyt kaksi mittausreikää ja poistunut ilmoitettuaan odottavansa ilmojen lämpenemistä. Mittaaja tuli uudestaan vasta vakuutuksenottajan uuden yhteydenoton perusteella juhannuksen 2007 jälkeen. Seuraavana päivänä vakuutusyhtiöstä tuli ilmoitus, että kosteuskartoitus lopetetaan koska vuotoa ei ole, se on kuivunut. Lausunnonpyytäjä pitää näitä perusteluja asiattomina.

Mittaus on vasta alussa, koska mittausreiät (yht. 4 kpl) ovat n. 3,5 m matkalla perustassa. Lausunnonpyytäjä haluaa jatkossa täyden mittauksen vakuutusyhtiön kustannuksella, mutta hän ei hyväksy mittauksen tekijäksi L Oy:tä, joka on ensisijaisesti vakuutusyhtiön käytössä. M Oy:n tulisi tehdä kartoitus. Mihin perustuvat päätelmät siitä, ettei vuotoa ole tai se on kuivunut?

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö kertaa tapahtumien kulkua. Vakuutusyhtiö ei voi ottaa kantaa siihen, minkä vuoksi L Oy on hoitanut vahinkoa vakuutuksenottajan kuvaamalla tavalla. Kartoituksen lopputulokseen tämä ei kuitenkaan vaikuta. L Oy:ltä saatujen tietojen jälkeen vakuutuksenottajalle on ilmoitettu, ettei laajempaa kosteuskartoitusta enää korvata, koska siitä ei sen hetkisten tietojen mukaan ollut mitään lisäarvoa.

Vakuutusyhtiö toteaa, että yksi osa L Oy:n toimintaa ovat kuivauspalvelut kartoituksineen. Liike on toiminut alalla pitkään ja on ammattitaitoinen. L Oy:llä ei ole monopoliasemaa vakuutusyhtiön kanssa, ja se on samalla tavalla puolueeton kuin vakuutuksenottajan vaihtoehdoksi esittämä M Oy, joka myös tekee tämän vakuutusyhtiön kohteissa kartoituksia ja kuivauksia. Asiassa ei ole ollut perusteita teettää M Oy:llä uutta kartoitusta vakuutusyhtiön laskuun.

Lisäksi ensisijaisesti vakuutuksenottajan tulee antaa vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi ja esim. sen osoittamiseksi, että korvattava vahinkotapahtuma on sattunut (tässä korvattavana tapahtumana olisi mm. rakenteiden kastuminen vuotovesistä). Vakuutuksenottajalla on ollut mahdollisuus niin halutessaan teettää kosteuskartoitus ja selvittää mahdollisen vahingon laajuutta, jos hän olisi katsonut nämä toimet tarpeellisiksi. Jos korvattavaa vahinkoa olisi löytynyt, siihen liittyvä kartoituskulu olisi korvattu vakuutuksesta. Muutoin vain varmuuden vuoksi tehtävät tarkastukset eivät ole vakuutuksesta korvattavia kuluja.

Vakuutusyhtiö katsoo toimineensa vakuutusehtojen mukaisesti. Asiassa ei ole esitetty perusteltuja syitä lisäkartoitusten tekemiseksi, joten lisäkartoituskustannuksia ei vakuutuksesta korvata. Jos vakuutuksenottaja teettää lisätutkimuksia itse ja tällöin todetaan rakennukselle aiheutuneen vuotovahinkoa, vakuutusyhtiö käsittelee asian uudelleen.

Vakuutuslautakunnan lausunto

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan mm. vuodon aiheuttamia vahinkoja. Tapauksessa on riitaa siitä, tuleeko vakuutusyhtiön korvata jo korvattua L Oy:n tutkimusta laajemmasta kosteuskartoituksesta aiheutuvat kustannukset.

Selvityksen perusteella rakennuksen sisätiloihin ei ollut tullut näkyville vettä. L Oy:n tutkimus on keskittynyt vakuutuksenottajan epäilemään vuotokohtaan, pannuhuoneeseen. Pannuhuoneen alueelta ei ole todettu kohonneita kosteuspitoisuuksia pintamittauksilla, eristekerroksessa taikka ulkoseinän alaohjauspuussa. Selvityksen mukaan rakennuksen rakenteissa ei muuallakaan ole nähtävissä merkkejä kosteusvaurioista, eikä vakuutuksenottaja ole huomannut muutoksia ilmanlaadussa. Vanha lämmitysputkisto on ollut rakenteeltaan sellainen, että mahdollinen vuotovesi on saattanut painua maaperään rakennukselle vahinkoa aiheuttamatta.

Käsillä olevassa tapauksessa siis epäilty vuotokohta on tutkittu eikä kosteutta ole rakenteissa todettu, mitään muitakaan rakennevaurioiden merkkejä, haju­haittoja tms. ei ole ilmennyt ja toisaalta talon rakenteet on todettu sellaiseksi, että mahdollinen lämmitysjärjestelmän vuotovesi on voinut rakenteita vaurioittamatta kulkeutua maaperään. Selvitystä ei ole siitäkään, että talon asukkailla olisi kesän 2006 jälkeen ilmennyt allergia- tai ärsytysoireita tai muita mahdolliseen kosteusvaurioon viittaavia oireita. Tähän mennessä tehdyissä tutkimuksissa ja lautakunnalle esitetyssä selvityksessä ei siten ole ilmennyt merkkejä siitä, että rakennuksen rakenteet olisivat kastuneet vuotovesistä. Vakuutuslautakunta katsoo, että tällaisessa tilanteessa vakuutusyhtiö ei ole velvollinen sitoutumaan jo tehtyä tutkimusta laajemman kosteuskartoituksen kulujen korvaamiseen.

Vakuutuslautakunta pitää asianmukaisena vakuutusyhtiön päätöstä siitä, että asiaa käsitellään uudestaan jos vakuutuksenottaja teettää lisäkartoituksen itse ja tällöin ilmenee korvattavaksi tulevaa vahinkoa.

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale ja jäsenet Laapotti, Sario, Vaitomaa ja Uimonen. Sihteerinä toimi Raulos.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA