Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevan liikerakennuksen kellarissa olevan salaoja-altaan poistopumput olivat rikkoutuneet keväällä 2013, ja vesi oli noussut kellarikerroksen lattiarakenteisiin ja seiniin. Kosteuskartoitusraportin mukaan vesi oli tulvinut salaoja-altaan lattialuukusta lämmönjakohuoneen lattialle. Pohjavesi oli noussut ja päässyt alapohjan eristetilaan. Kosteus on noussut eristetilasta kivi­seinien alaosiin ja lattian pintabetonilaattaan sekä pinnoitteiden läpi lattiapinnoille.

Vakuutusyhtiön päätös

Perusvesipumppujen rikkoutuminen on korvattava vakuutustapahtuma, mutta pumppujen iän perusteella ikävähennys on 100 %, eikä korvattavaa osuutta jää.

Vuotovahingon osalta yhtiö katsoo, että vuoto ei ole peräisin rakennuksen putki- tai johtoverkosta, joten kyseessä ei ole ehtojen mukainen korvattava vuotovahinko. Rakennuksen ulkopuolisten vesien aiheuttamat vahingot on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Valitus

Vakuutuksenottaja vaatii vuotovahingon korvaamista. Kyseessä on vakuutusehdoissa kuvattu vuotovahinkotapahtuma. Kiinteistön kellarikerroksessa sijaitsevalla perusvesipumppaamolla rajoitetaan rakennuksen alla olevan veden pinnan tasoa. Salaoja-altaan kaksi pumppua käynnistyvät altaan vedenpinnan noustessa tiettyyn rajaan. Kun pumput olivat rikkouduttuaan lakanneet toimimasta, vettä on päässyt nousemaan alapohjan eristetilaan ja siitä seinä- ja lattiarakenteisiin.

Perusvesipumput ovat siis rakennukseen kiinteästi asennettuja sisäpuolisia sade-/hulevesiviemäreitä, joiden pumppaamon äkillisestä rikkoutumisesta vahinko on johtunut. Pumput ovat vakuutusehtojen mukaisia vesijohtoon kiinteästi liitettyjä koneita.

Vakuutuksenottajalla on toinen liikekiinteistö, jossa oli kesällä 2012 havaittu vastaavanlainen vahinko. Pohjavedet olivat nousseet lattialle hulevesipumppaamossa olleen vian takia. Nyt kyseessä oleva vakuutusyhtiö korvasi tuolloin aiheutuneen vuotovahingon. Vuoden 2012 vahinko oli käytännössä identtinen vuoden 2013 vahingon kanssa, mutta nyt vakuutusyhtiö onkin yllättäen katsonut, ettei vahinko ole korvattava. Tämä on luottamuksensuojaperiaatteen vastaista ja kohtuutonta.

Vakuutusyhtiön vastine

Ehtojen mukaan vuotovahingon korvaaminen edellyttää sitä, että neste on virrannut ehdoissa mainitusta lähteestä kuten rakennukseen kuuluvasta kiinteästi asennetusta jätevesiviemäristä tai tällaiseen liitetystä koneesta tai laitteesta.

Tässä tapauksessa vesi on päässyt rakenteisiin salaojaputkista ja mahdollisesti maaperästä, kun perusvesipumput olivat rikkoutuneet. Vesi ei siis ole virrannut vuotovahinkoehdoissa mainitusta lähteestä. Perusvesipumppu ei ole ehdoissa mainittu vesijohto- tai jätevesiviemäriputkiston osa tai niihin kiinteästi liitetty kone tai käyttölaite. Pumpun rikkoutumisesta aiheutunut nestevuoto ei ole korvattava ehtojen mukaisena vuotovahinkona.

Salaojajärjestelmä ei ole ehtojen mukainen rakennukseen kuuluva putkisto eikä rakennukseen kuuluva kiinteästi asennettu jätevesiviemäri siinäkään tapauksessa, että siihen kerääntyvän veden poistaminen olisi järjestetty rakennusta muutoin palvelevan kunnallisen sekaviemärin kautta. Rakennuksen ulkopuolinen salaojaputkisto ei ole myöskään rakennukseen kuuluvaan jätevesiviemäriin kiinteästi liitetty laite tai muu vuotovahinkoehdoissa mainittu lähde. Yhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan aiempaan ratkaisukäytäntöön.

Vuotovakuutuksen rajoitusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut rakennuksen ulkopuolisista sadevesiviemäreistä tai syöksytorvista taikka muualta virrannut sade- tai sulamisvesi.

Rikkoutumisvakuutuksen ehtojen mukaan rikkoutumisvahinkona korvataan vain laitteelle itselleen aiheutunut vahinko. Vakuutustapahtuman yhteydessä sattuvien lisävahinkojen korvaamista koskevat ehdot eivät koske rikkoutumisvahinkoja.

Vakuutuksenottajan viittaaman aiemman vahingon osalta vakuutusyhtiö katsoo, että sen edustajat olivat tuolloin hyväksyneet vahingon korvattavaksi virheellisesti ja vastoin vakuutusehtoja. Erehdys huomattiin vasta nyt, kun vakuutuksenottaja viittasi tapaukseen. Yhtiö katsoo, ettei vuoden 2012 vahingon korvaaminen merkitse sitä, että se olisi sitoutunut jatkossakin korvaamaan vahinkoja vastoin vakuutusehtoja.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Asiassa on riitaa siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan rakennuksen vuotovahingon kiinteistövakuutuksesta vakuutuksen vakioehtojen perusteella tai sen vuoksi, että se oli aiemmin korvannut samankaltaisen vahingon.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen kohdan 3.1.7 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto.

Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan vakuutuksen kohteena olevasta, rakennukseen kiinteästi asennetusta

- vesijohdosta tai jätevesiviemäri-, lämpö-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä, pore- tai uima-altaan putkistosta taikka näihin kiinteästi liitetystä koneesta, laitteesta tai

- aineen säilytysastiasta.

Lisäksi vakuutuksesta korvataan käyttölaitteesta aiheutunut äkillinen nestevuoto rakennuksen rakenteille. Edellytyksenä on kuitenkin, että käyttölaite on liitetty vesijohto- ja viemäriverkkoon kiinteästi yhtenäisellä ja tarkoitukseen sopivalla paineen kestävällä letkumateriaalilla, hyväksytyllä liitännällä ja lisäksi vesijohtoverkkoon sulkuventtiilillä ja, että vuodon syynä on käyttölaitteen tai mainittujen liitosten mekaaninen rikkoutuminen.

Vuotovakuutuksen rajoitusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata mm. vahinkoa, jonka on aiheuttanut kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista sadevesiviemäreistä tai syöksytorvista taikka muualta virrannut sade- tai sulamisvesi.

Ehtojen kohdan 3.1.11 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut äkillinen, ennalta arvaamaton tapahtuma kohdassa 2.2 mainitulle omaisuudelle.

Ehtojen kohdan 2.2 mukaan vakuutuksen kohteena ovat rakennukseen kuuluvat, sen käyttöä palvelevat kiinteästi asennetut

- lämmitys-, jäähdytys-, vedenjakelu-, jätevesiviemäröinti-, sisäpuoliset sadevesiviemäröinti-, ilmanvaihto-, valvonta-, tiedonsiirto- ja muut vastaavat koneet, laitteet ja laitteistot sekä näihin kuuluvat johdot, putket, kanavat ja säiliöt

- hissit, rullaportaat ja nosto-ovet

- yksityistalouksien yhteiseen käyttöön tarkoitetut koneet ja laitteet.

Kohteena ovat myös vakuutuksenottajan omistamat tai muutoin vakuutuksenottajan vahinkoriskillä olevat, rakennuksen käyttöä palvelevat

- rakennuksen ulkopuolella olevat kiinteät vesijohto-, jätevesiviemäri-, lämpö-, öljy-, kaasu- ja höyryputkistot, sähköjohdot sekä niihin liittyvät koneet ja laitteet yleiseen liittymään saakka.

Ehtojen kohdassa 2.1 on todettu mm., että salaoja- ja rakennuksen ulkopuoliset sadevesiputkistot eivät ole vakuutuksen kohteena.

Ehtojen kohdassa 3.1.12 on määräyksiä lisävahingoista, joita korvataan tiettyjen vakuutustapahtumien yhteydessä. Ehdon mukaan rikkoutumisvahinkotilanteissa ei ole oikeutta korvaukseen lisävahingoista.

Ratkaisu

Vakioehtojen mukainen korvausvastuu

Tapauksessa on kyse siitä, että perusvesipumppujen rikkouduttua rakennuksen salaojajärjestelmä ei ole toiminut, ja rakennusta ympäröivässä maaperässä oleva vesi on päässyt tunkeutumaan rakennuksen alapohja- ja seinärakenteisiin ja noussut lattiapinnoille asti. Ehtojen kohdan 3.1.11 mukaan laitteen tai koneen rikkoutumisvahinkona ei korvata muun omaisuuden kuten lattia- tai seinärakenteiden vaurioitumista. Ehtojen kohdan 3.1.12 mukaan rakenteiden kastuminen ei voi tulla korvattavaksi myöskään rikkoutumisvahingon lisävahinkona. Nyt riidanalainen vaurioituminen voi tulla korvattavaksi ainoastaan vuotovahinkona ehtojen kohdan 3.1.7 perusteella.

Vuotovahingon korvattavuus edellyttää lähtökohtaisesti sitä, että neste on virrannut suoraan jostain ehtojen kohdan 3.1.7 toisessa kappaleessa mainitusta vakuutuksen kohteena olevasta lähteestä. Salaojaputkistot on nimenomaisesti rajattu ehtojen kohdassa 2.1 vakuutuksen kohteiden ulkopuolelle. Ne eivät ole yleisen kielenkäytönkään mukaan vesijohtoja, sade- tai jätevesiviemäriputkistoa tai muita ehtojen kohdassa 3.1.7 mainittuja lähteitä. Myöskään salaojajärjestelmään kuuluvat pumput ja keruuallas eivät kyseisen ehtokohdan toisen kappaleen mukaan ole korvaukseen oikeuttavia vuodon lähteitä.

Ehtojen kohdan 3.1.7 kolmannen kappaleen mukaan vakuutuksesta korvataan käyttölaitteesta aiheutuneita nestevuotoja. Korvattavuus edellyttää mm. sitä, että kyseinen laite on ollut liitettynä vesijohto- ja viemäriverkkoon ehdoissa määritellyllä tavalla. Käytännössä tällaisia laitteita ovat esimerkiksi pyykinpesukoneet ja astianpesukoneet. Nyt kyseessä olevia perusvesipumppuja ei ollut liitetty vesijohto- ja viemäriverkkoon eivätkä ne muutenkaan ole ehtokohdassa kuvattuja käyttölaitteita.

Näillä perusteilla lautakunta katsoo, että seinä- ja lattiarakenteet kastellut vesi ei ollut virrannut suoraan mistään ehtojen kohdassa 3.1.7 luetellusta kohteesta, joten kyse ei ole korvattavasta vuotovahingosta. Lisäksi jos vaurion aiheuttanut vesi on ollut sade- tai sulamisvettä, kyse on vuotovakuutuksen rajoituslausekkeiden mukaisesta muualta virranneen sade- tai sulamisveden aiheuttamasta vahingosta, jota ei korvata.

Aiemmasta vahingosta maksettu korvaus

Käytettävissä olevan selvityksen perusteella vakuutuksenottajalle oli sattunut samankaltainen vahinko vuonna 2012, ja vakuutusyhtiö oli erheellisesti korvannut sen vastoin vakuutusehtoja.

Yksittäinen vastoin ehtoja tehty korvausratkaisu ei luo osapuolten välille sellaista vakiintunutta käytäntöä, että siihen perustuvaa luottamusta tulisi suojata tai että vakioehtojen mukaisen korvausratkaisun tekemistä myöhemmässä tapauksessa olisi pidettävä kohtuuttomana. Myöskään hyvästä vakuutustavasta ei seuraa sitä, että vakuutusyhtiö tulisi yksittäisen päätöksensä perusteella sidotuksi ehtojensa vastaiseen ratkaisulinjaan. Näin ollen se seikka, että aiempi vahinko on korvattu, jää tässä asiassa vaille merkitystä.

Suositus

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen. Lautakunta ei suosita korvausta.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander, jäsenet Sario, Vaitomaa ja Uimonen sekä varajäsen Vuori. Sihteerinä toimi Raulos.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA