Haku

VKL 508/15

Tulosta

Asianumero: VKL 508/15 (2017)

Vakuutuslaji: Vapaaehtoinen eläkevakuutus

Ratkaisu annettu: 24.05.2017

Lakipykälät: 12, 13, 47

Oliko konkurssipesällä oikeus takaisinostaa eläkevakuutus? Takaisinosto. Vakuutusehtojen tulkinta. Edunsaajamääräys vapaaehtoisessa eläkevakuutuksessa.

Tapahtumatiedot

A Oy oli sopinut vuonna 2007 vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta, jossa vakuutettuna oli B. Vuonna 2008 A Oy oli sopinut toisesta vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta, jossa vakuutettuna oli C.

A Oy asetettiin konkurssiin vuonna 2014, minkä jälkeen A Oy:n konkurssipesä esitti vakuutusyhtiölle vaatimuksen edellä mainittujen vapaaehtoisten eläkevakuutusten takaisinostosta. Vakuutusyhtiö kieltäytyi maksamasta vakuutusten takaisinostoarvoa konkurssipesälle. Päätöksessään vakuutusyhtiö totesi, että konkurssipesän antaman selvityksen mukaan B on toiminut A Oy:n hallituksen jäsenenä ja toimitusjohtajana, mutta ei ole ollut työsuhteessa yhtiöön. C:n osalta A Oy:n konkurssipesä on päätöksen mukaan esittänyt, että hän ei ole ollut työsuhteessa A Oy:hyn.

Vakuutusyhtiön päätöksen mukaan verotuskäytännössä yhtiössä työskentelevälle avoimen yhtiön yhtiömiehelle ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiselle yhtiömiehelle otettuun vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen sovelletaan samoja säännöksiä kuin työnantajan työntekijälle ottamaan vakuutukseen. Samaa käytäntöä sovelletaan vakuutusyhtiön mukaan myös sellaiseen osakeyhtiön osakkaaseen, jota ei TyEL:n 7 §:n mukaan pidetä työsuhteessa olevana. Jos vakuutetun työ-, toimi- tai palvelussuhde on päättynyt konkurssin takia, yhtiön noudattaman ratkaisukäytännön mukaan vakuutuksenottajalla ei ole takaisinosto-oikeutta. Takaisinostoa koskevan rajoituksen soveltamisen kannalta ei ole merkitystä sillä seikalla, sovelletaanko vakuutetun ja vakuutuksenottajan väliseen suhteeseen työsopimuslakia.

Asiakkaan valitus

A Oy:n konkurssipesä vaatii, että sen takaisostovaatimuksiin suostutaan. Se kertoo, että B on ollut yhtiön hallituksen ainoa jäsen ja toimitusjohtaja. B omistaa A Oy:n osakkeista 75 prosenttia. Johtavan asemansa vuoksi hän ei ole eikä ole koskaan ollut työsuhteessa yhtiöön. Vakuutuksessa, jonka vakuutettuna B on, ei ole takaisinosto-oikeutta rajoittavaa peruuttamatonta edunsaajamääräystä. Vakuutukseen on liitetty kuolemanvaraturva.

Konkurssipesän mukaan C on B:n puoliso. C on omistanut 15 prosenttia yhtiön osakkeista. Konkurssin alkaessa hän ei ollut työsuhteessa yhtiöön. Tilikausilta 1.4.2013–31.3.2014 sekä 1.4.2014–1.9.2014 C:lle ei ole maksettu lainkaan palkkaa eikä hän ole ollut työsuhteessa A Oy:hyn. Vuosina 2012 ja 2013 hänelle ei ole maksettu palkkaa A Oy:stä eikä hän ole ollut työsuhteessa yhtiöön. Vuosina 2010 ja 2011 C on saanut sivutoimestaan A Oy:hyn puhelinedun, jonka arvo on ollut 240 euroa vuodessa. Kyseessä ei ole vuosina 2010 ja 2011 ollut työsuhde. C on saanut vuonna 2009 A Oy:stä 4 000 euroa rahapalkkaa ja puhelinedun, jonka arvo on ollut 240 euroa. C:n työsuhde A Oy:hyn on alkanut 1.1.2008. Konkurssipesän mukaan sen tiedossa ei ole C:n vuoden 2008 ansioita.

Konkurssipesän valituksen mukaan vakuutusehtojen 2.5.1 kohdan pääsäännön mukaan vakuutusyhtiö maksaa asiakkaalle tai muulle takaisinostoon oikeutetulle vakuutuksen takaisinostoarvon, jos tämä haluaa kokonaan tai osittain luopua vakuutuksesta. Asiakkaalla tarkoitetaan ehdoissa vakuutuksenottajaa tai sitä, jolle vakuutuksenottajan oikeudet ovat siirtyneet. A Oy:n konkurssipesä on yleisseuraannon nojalla oikeutettu vakuutusten takaisinostoon. Vakuutusehtojen 2.5.3. kohdassa on määritelty, milloin takaisinosto on mahdollinen yrityksen omistaman vakuutuksen Iiittyessä työ- tai palvelusuhteeseen. Kyseessä on ehto, jolla rajoitetaan kohdan 2.5.1 pääsääntöä. Mikäli yrityksen omistama vakuutus ei liity työ-tai palvelusuhteeseen, on takaisinosto mahdollista kohdan 2.5.1. nojalla.

B ei asemansa vuoksi ole ollut lainkaan työsuhteessa yhtiöön. Työsuhde määritellään työsopimuslain 1 §:ssä. Yhtiössä yksin määräysvaltaa käyttänyt B ei ole ollut A Oy:n johdon ja valvonnan alainen eikä siis työsuhteessa. Vakuutusehdoissa käytetään työsuhteen rinnalla termiä palvelusuhde. Sen sisältöä ei vakuutusehdoissa ole määritelty. Palvelusuhde edellyttää alisteista asemaa palvelun antajan ja sen vastaanottajan kesken. B on asemansa vuoksi yksin voinut määrätä A Oy:n asioista. Hän ei ole ollut palvelusuhteessa yhtiöön. Rajoitusehto ei tule B:n osalta lainkaan sovellettavaksi.

Valituksen mukaan C ei konkurssin alkaessa ole ollut työsuhteessa yhtiöön. Hänen työ- tai palvelusuhteensa – sikäli kuin hän on tällaisessa suhteessa yhtiöön edes ollut – on päättynyt muun syyn kuin konkurssin johdosta. Vakuutussäästö C:n osalta voidaan ostaa takaisin.

Konkurssipesä ilmoittaa, että konkurssihallinto on toimittanut vakuutusyhtiölle ilmoituksen edunsaajamääräyksen muuttamisesta ja määrännyt, että vakuutusten edunsaajaksi (vakuutetuksi) muutetaan A Oy:n konkurssipesä. Näin kumpikaan vakuutus ei enää mitenkään liity työ- tai palvelusuhteeseen ja ne ovat takaisinostettavissa konkurssipesään.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää konkurssipesän vaatimukset. Se viittaa vastineessaan vakuutussopimuslain 13 §:n 1 ja 3 momenttiin. Eläkevakuutuksen ehdoissa voidaan määrätä, että vakuutuksenottajalla ei ole oikeutta takaisinostoarvoon. Eläkevakuutussopimuksen päämääränä on sopimuksen mukaisen eläkkeen suorittaminen vakuutetulle sovittuna aikana tulevaisuudessa. Takaisinostoa rajoittavilla ehtokohdilla on pyritty myös suojaamaan vakuutetun oikeutta eläkesäästöön yrityksen konkurssitilanteessa.

Tarkasteltaviin vakuutuksiin sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 1.14.1 mukaan asiakkaalla on vakuutetun suostumuksella oikeus kirjallisesti irtisanoa vakuutus päättymään ennen eläkeajan alkamista, jos hänellä on ehtojen kohdassa 2.5 määritelty takaisinostoperuste. Eläkeaikana asiakas ei voi irtisanoa vakuutusta. Vakuutuksen päätyttyä vakuutusyhtiö maksaa asiakkaalle takaisinostoarvon. Panttaaminen, edunsaajaa koskeva määräys tai muu vastaava seikka voivat kuitenkin rajoittaa takaisinostoarvon maksamista. Kyseisessä ehtokohdassa on kerrottu pääsääntö vakuutuksen irtisanomiselle ja takaisinostamiselle. Irtisanominen ja takaisinosto ovat mahdollisia vain, jos jokin ehtojen kohdassa 2.5 määritelty takaisinostoperuste on olemassa. Muissa tilanteissa vakuutuksenottajayrityksellä tai konkurssipesällä ei ole irtisanomis- ja takaisinosto-oikeutta.

Vastineen mukaan konkurssipesän esittämä näkemys siitä, että eläkevakuutuksessa olisi vapaa takaisinosto-oikeus, jos eläkevakuutus ei liity työ- tai palvelussuhteeseen, on virheellinen. Yrityksen ottaman vakuutuksen liittyessä työ- tai palvelussuhteeseen takaisinosto voidaan tehdä vain ehtokohdan 2.5.3 mukaisissa tilanteissa. Tässä tapauksessa takaisinostoperusteena voi tulla kyseeseen ainoastaan ehdon ensimmäisessä alakohdassa mainittu vakuutetun työ- tai palvelussuhteen päättyminen muusta syystä kuin yrityksen konkurssin johdosta.

Yhtiö viittaa verohallinnon 24.3.2010 antamaan ohjeeseen "Työnantajan ottamat vapaaehtoiset eläkevakuutukset". Sen mukaan: ”[Y]htiössä työskentelevälle avoimen yhtiön yhtiömiehelle ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiselle yhtiömiehelle otettuun vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen sovelletaan samoja säännöksiä kuin työnantajan työntekijälle ottamaan vakuutukseen (TVL 54 d.2 §). Mainittuja säännöksiä sovelletaan myös osakeyhtiön sellaiselle osakkaalle otettuun vakuutukseen, jota ei TyEL:n 7 §:n mukaan pidetä työsuhteessa olevana.”

Näiden eläkevakuutusten ottaminen on perustunut siihen, että vakuutetut henkilöt tosiasiallisesti työskentelevät yrityksen elinkeinotoiminnassa. Eläkevakuutuksen ottaminen kyseisille henkilöille ei ole edellyttänyt vakuutetun olevan työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa tai palvelussuhteessa vakuutuksenottajayritykseen. Vakuutusehtoja tulkittaessa vakuutusyhtiö rinnastaa omistamansa yrityksen elinkeinotoiminnassa tosiasiallisesti työskentelevät vakuutettuna olevat omistajayrittäjät ehtokohdassa mainittuihin työ- tai palvelussuhteessa yhtiöön oleviin henkilöihin, jolloin yrityksellä olisi takaisinosto-oikeus myös niissä tilanteissa, joissa omistajayrittäjän tosiasiallinen työskentely yrityksessä päättyy muusta syystä kuin konkurssin johdosta.

B:n ja C:n työ- tai palvelussuhteen tai niihin rinnastettavan työskentelyn A Oy:n elinkeinotoiminnassa on tullut päättyä muusta syystä kuin yrityksen konkurssin johdosta, jotta A Oy:n konkurssipesällä olisi vakuutusehtojen mukaan oikeus eläkevakuutuksen takaisinostoon. Konkurssipesä ei ole esittänyt tällaista takaisinostoperustetta, vaan on katsonut, että B ja C eivät ole olleet työ- tai palvelussuhteessa yritykseen ja konkurssipesällä olisi sillä perusteella takaisinosto-oikeus.

Jos vakuutetun työ- tai palvelussuhteeseen rinnastettavan tosiasiallisen työskentelyn yrityksen elinkeinotoiminnassa väitettäisiin päättyneen jo ennen konkurssia / muusta syystä kuin konkurssin johdosta, tulisi konkurssipesän esittää tällaisesta luotettava selvitys. Lisäksi takaisinostoa olisi tullut hakea vakuutus-ehdoissa määrätyssä kolmen kuukauden määräajassa takaisinostoperusteen syntyhetkestä. Jos C:n työsuhteen katsottaisiin päättyneen vuonna 2009 tai 2011, ei konkurssipesä voi tällaisella perusteella ostaa vakuutusta takaisin vuonna 2014.

Konkurssipesän ilmoitukseen muuttaa eläkevakuutusten edunsaajaksi (vakuutetuksi) A Oy:n konkurssipesä, vakuutusyhtiö toteaa, että vapaaehtoisessa eläkevakuutuksessa voi vakuutettuna ja eläkkeensaajana olla vain vakuutettu luonnollinen henkilö, ei yritys eikä konkurssipesä. Eläkettä maksetaan vakuutusehtojen 2.3.1 kohdan mukaan vakuutetulle ja kohdan 2.1.2 mukaan aikaisintaan vakuutetun täytettyä 62 vuotta. Vakuutusyhtiön mukaan vakuutuksiin liittyvien kuolintapauskorvausten edunsaajaksi voitaisiin muuttaa konkurssipesä. Tämä ei liene ollut konkurssipesän tarkoitus.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, onko A Oy:n konkurssipesällä oikeus ostaa takaisin vapaaehtoiset eläkevakuutukset, joissa B ja C ovat vakuutettuja. A Oy:n konkurssipesä on lisäksi ilmoittanut vakuutusyhtiölle edunsaajamääräysten muuttamisesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 12 §:n (Vakuutuksenottajan oikeus irtisanoa vakuutus) mukaan vakuutuksenottajalla on oikeus milloin tahansa irtisanoa vakuutus päättymään vakuutuskauden aikana. Irtisanominen on suoritettava kirjallisesti. Muu irtisanominen on mitätön. Jos vakuutuksenottaja ei ole määrännyt vakuutuksen päättymisaikaa, vakuutus päättyy, kun irtisanomista koskeva ilmoitus on annettu tai lähetetty vakuutuksenantajalle. Irtisanomisoikeutta ei kuitenkaan ole, jos vakuutussopimuksen sovittu voimassaoloaika on lyhyempi kuin 30 päivää.

Tarkasteltaviin vakuutuksiin sovellettavan vakuutussopimuslain 13 §:n (Vakuutuksenottajan oikeus saada vapaakirja tai takaisinostoarvo henkilövakuutuksessa) mukaan jos vakuutuksenottajan suorittamista vakuutusmaksuista on kertynyt säästöä, vakuutuksenottajalla on oikeus keskeyttää maksujen suoritus ja saada vakuutusehtojen mukainen vakuutuksen säästöosuutta vastaava maksuton vakuutus (vapaakirja) taikka vakuutusehtojen mukaan laskettu vakuutuksen säästöosuus (takaisinostoarvo). (29.1.1999/93)

Kun henkilövakuutus päättyy, vakuutuksenottajalla on oikeus saada takaisinostoarvo, vaikka vakuutuksenantaja muuten olisi vastuusta vapaa.

Eläkevakuutuksen ehdoissa voidaan kuitenkin määrätä, ettei vakuutuksenottajalla ole 1 tai 2 momentissa säädettyä oikeutta saada takaisinostoarvoa.

Vakuutussopimuslain 47.1-2 §:n (Edunsaaja) mukaan vakuutuksenottajalla on oikeus määrätä henkilö, jolla on vakuutuksenottajan tai vakuutetun sijasta oikeus henkilövakuutuksesta suoritettavaan vakuutuskorvaukseen (edunsaaja). Vakuutuksenottaja voi muuttaa tai peruuttaa edunsaajamääräyksen, jos vakuutustapahtumaa, jossa määräys on tarkoitettu sovellettavaksi, ei ole sattunut. Eläkevakuutuksen ehdoissa voidaan rajoittaa vakuutuksenottajan tässä momentissa mainittuja oikeuksia.

Vakuutuksenottaja voi antaa edunsaajalle tai vakuutetulle kirjallisen sitoumuksen määräyksen voimassa pitämisestä (peruuttamaton edunsaajamääräys). Edunsaajamääräystä ei tällöin saa muuttaa tai peruuttaa ilman sen suostumusta, jolle sitoumus on annettu.

Vakuutusehtojen kohdan 1.2 (Eräiden termien merkitys) alakohdan 1.2.1 mukaan vakuutuksenottajasta tai siitä, jolle vakuutuksenottajan vakuutukseen perustuvat oikeudet ovat siirtyneet, käytetään nimitystä asiakas. Vakuutuksenottajalla tarkoitetaan sitä, joka on tehnyt vakuutusyhtiön kanssa vakuutusyhtiön kanssa vakuutussopimuksen.

Vakuutusehtojen kohdan 1.14 (Irtisanominen) alakohdan 1.14.1 mukaan asiakkaalla on vakuutetun suostumuksella oikeus kirjallisesti irtisanoa vakuutus päättymään ennen eläkeajan alkamista, jos hänellä on ehtojen kohdassa 2.5 määritelty takaisinostoperuste. Eläkeaikana asiakas ei voi irtisanoa vakuutusta. Vakuutuksen päätyttyä vakuutusyhtiö maksaa asiakkaalle takaisinostoarvon. Panttaaminen, edunsaajaa koskeva määräys tai muu vastaava seikka voivat kuitenkin rajoittaa takaissinostoarvon maksamista.

Vakuutusehtojen kohdan 2.1 (Eläkevakuutuksen muuttaminen) alakohdan 2.1.2 mukaan eläkettä voidaan maksaa aikaisintaan vakuutetun täytettyä 62 vuotta. Eläkeaika on aina vähintään kaksi vuotta.

Vakuutusehtojen kohdan 2.3 (Eläkkeen maksaminen) alakohdan 2.3.1 mukaan vakuutusyhtiö maksaa eläkettä vakuutetulle kuukausittain etukäteen vakuutussopimuksessa sovittuna eläkeaikana, jos vakuutettu elää. Eläkeaika alkaa viimeistään seuraavana kalenterivuonna siitä kuukaudesta, jona vakuutettu on täyttänyt 75 vuotta.

Vakuutusehtojen kohdan 2.5 (Takaisinosto) alakohdan 2.5.1 mukaan vakuutusyhtiö maksaa asiakkaalle tai muulle takaisinostoon oikeutetulle vakuutuksen takaisinostoarvon, jos hän haluaa kokonaan tai osittain luopua vakuutuksesta.

Takaisinoston määrä on rajattu kuolemanvaraturvalla vakuutettuun osaan vakuutussäästöstä.

Alakohdan 2.5.2 mukaan yksityisen henkilön omistaman vakuutuksen takaisinosto on mahdollinen vakuutetun suostumuksella seuraavissa tilanteissa:

– vakuutetun aviopuoliso on kuollut,

– vakuutetun avioliitto on purkautunut,

– vakuutettu on ollut yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä työnhakijana,

– vakuutettu on tullut pysyvästi työkyvyttömäksi,

– vakuutusyhtiö on muuttanut vakuutuksen laskuperusteita vakuutuksen maksutasoa korottavin vaikutuksin tai

– vakuutusyhtiö on muuttanut vakuutusehtojaan rajoittamalla vakuutusetuja. --

Alakohdan 2.5.3 mukaan yrityksen omistaman vakuutuksen liittyessä työ- tai palvelusuhteeseen on takaisinosto mahdollinen seuraavissa tapauksissa:

– vakuutetun työ- tai palvelusuhde päättyy muusta syystä kuin yrityksen konkurssin johdosta ja vakuutukseen on liitetty kuolemanvaraturva,

– vakuutusyhtiö on muuttanut vakuutuksen laskuperusteita vakuutuksen maksutasoa korottavin vaikutuksin tai

– vakuutusyhtiö on muuttanut vakuutusehtojaan rajoittamalla vakuutusetuja.

Yrityksen omistaman vakuutuksen takaisinostoarvo on enintään kuolintapauskorvauksen suuruinen. Asiakkaan tai muun takaisinostoon oikeutetun on haettava takaisinostoa kirjallisesti vakuutusyhtiöltä kolmen kuukauden kuluessa takaisinostoperusteen syntymisestä.

Asian arviointi

Takaisinostoa koskevat vaatimukset

Vakuutuksenottaja A Oy on asetettu konkurssiin eikä vakuutusten vakuutustapahtumia ole sattunut. Tässä tilanteessa vakuutuksenottajan oikeudet kuuluvat konkurssipesälle ja puhevaltaa niiden suhteen käyttää konkurssihallinto.

Vakuutussopimuslain 13 §:stä ilmenevän pääsäännön mukaan, jos vakuutusmaksuista on kertynyt säästöä, vakuutuksenottajalla on oikeus keskeyttää maksujen suoritus ja saada vakuutusehtojen mukaan laskettu vakuutuksen säästöosuus (takaisinostoarvo). Lain mukaan eläkevakuutuksen ehdoissa voidaan kuitenkin määrätä, ettei vakuutuksenottajalla ole oikeutta saada takaisinostoarvoa. Eläkevakuutusta koskevassa vakuutussopimuksessa voidaan tehokkaasti määrätä, että vakuutuksenottajalla ei ole oikeutta saada takaisinostoarvoa tai että hänellä on oikeus saada se vain määrätyin ehdoin.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutuksenottajalla on vakuutussopimuslain 12 §:n nojalla oikeus milloin tahansa irtisanoa vakuutus päättymään. Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen osalta vakuutuksen päättämistilanteita koskevien oikeuksien määräytymisestä säädetään kuitenkin vakuutussopimuslain 13 §:ssä eikä vakuutussopimuslain 12 §:n irtisanomisoikeudelle jää vapaaehtoisten eläkevakuutusten kohdalla tosiasiallista merkitystä.

Vapaaehtoisessa eläkevakuutuksessa on tyypillisesti kysymys pitkäaikaisesta sopimusjärjestelystä, jonka tarkoituksena on kartuttaa edunsaajan asemassa olevalle vakuutetulle eläketurvaa. Nyt tarkasteltavan vakuutussopimuksen kohdan 1.14.1 mukaan asiakkaalla on vakuutetun suostumuksella oikeus kirjallisesti irtisanoa vakuutus päättymään ennen eläkeajan alkamista, jos hänellä on ehtojen kohdassa 2.5 määritelty takaisinostoperuste. Saman ehtokohdan mukaan vakuutuksen päätyttyä vakuutusyhtiö maksaa vakuutetulle takaisinostoarvon. Vakuutusehtojen kohdan 2.5.1 mukaan vakuutusyhtiö maksaa asiakkaalle tai muulle takaisinostoon oikeutetulle vakuutuksen takaisinostoarvon, jos hän haluaa kokonaan tai osittain luopua vakuutuksesta. Vakuutusehtojen kohdan 2.5.2 mukaan yksityisen henkilön omistaman vakuutuksen takaisinosto on mahdollinen vakuutetun suostumuksella [ehtokohdassa kerrotuissa] tilanteissa. Ehtokohdan 2.5.3 mukaan yrityksen omistaman vakuutuksen liittyessä työ- tai palvelussuhteeseen on takaisinosto mahdollinen [ehtokohdassa kerrotuissa] tapauksissa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakiintuneen tulkintakäytännön mukaisesti vakuutusehtoja tulee tulkita kokonaisuutena. Ehtokohdan 1.14.1 mukaan vakuutuksenottajalla on oikeus kirjallisesti irtisanoa vakuutus päättymään ennen eläkeajan alkamista, jos hänellä on ehtojen kohdassa 2.5 määritelty takaisinostoperuste. Sanotussa ehtokohdassa 2.5 takaisinostoperusteet on määritelty kohdissa 2.5.2 ja 2.5.3 eikä ehtokohdan 2.5 muissa alakohdissa ole määritelty tilanteita, joissa takaisinosto tulisi kysymykseen. Vakuutuslautakunta katsoo, että tarkasteltaessa vakuutusehtoja kokonaisuutena huomioiden sekä ehtokohdan 1.14 että ehtokohdan 2.5 sisältö tulee takaisinosto kysymykseen vain, jos kysymyksessä on kohtien 2.5.2 tai 2.5.3 mukainen takaisinostoperuste.

Tässä tapauksessa on kysymys tilanteesta, jossa vakuutuksenottajayritys on asetettu konkurssiin. Käytettävissä olevasta selvityksestä ei ilmene, että B:n tai C:n toimiminen vakuutuksenottajassa olisi päättynyt vuonna 2014 muun syyn kuin konkurssin johdosta. Yrityksen omistaman vakuutuksen kohdalla vakuutussäästön takaisinosto tulee kysymykseen vain ehtokohdan 2.5.3 mukaisen takaisinostoperusteen ollessa käsillä. Kun käsillä ei käytettävissä olevan selvityksen perusteella ole mikään ehtokohdan 2.5.3 mukainen takaisinostoperuste, ei asiassa ole selvitetty, että konkurssipesälle olisi muodostunut tarkasteltavia vakuutuksia koskeva takaisinostoperuste. Lautakunta toteaa, että käytettävissä olevat tiedot huomioiden tämän tapauksen olosuhteissa ei ole asian arvioinnissa merkitystä sillä seikalla, voidaanko B:n ja C:n katsoa olleen vakuutuksenottajaan työ- tai palvelussuhteessa.

Edunsaajamääräyksen antaminen

A Oy:n konkurssipesä on ilmoittanut vakuutusyhtiölle määräävänsä puheena olevien vakuutusten edunsaajaksi A Oy:n konkurssipesän. Vakuutusyhtiön mukaan vapaaehtoisessa eläkevakuutuksessa voi vakuutettuna ja eläkkeensaajana olla vain vakuutettu luonnollinen henkilö. Edunsaajamääräyksien osalta Vakuutuslautakunta toteaa seuraavan.

Vakuutussopimuslain 47.1 §:n mukaan vakuutuksenottajalla on oikeus määrätä henkilö, jolla on vakuutuksenottajan tai vakuutetun sijasta oikeus henkilövakuutuksesta suoritettavaan vakuutuskorvaukseen (edunsaaja). Saman lainkohdan mukaan eläkevakuutuksen ehdoissa voidaan rajoittaa vakuutuksenottajan oikeutta määrätä edunsaajasta.

Vapaaehtoista eläkevakuutusta koskevan sopimusjärjestelyn tarkoituksena on kartuttaa edunsaajan asemassa olevalle vakuutetulle eläketurvaa. Vakuutusehtojen kohdan 2.3.1 mukaan vakuutusyhtiö maksaa eläkettä vakuutetulle kuukausittain etukäteen vakuutussopimuksessa sovittuna eläkeaikana, jos vakuutettu elää. Tämä vakuutusehtojen kohta määrää, että eläke suoritetaan vakuutetulle. Vakuutuslautakunta katsoo, että sanotun ehtokohdan huomioiden vakuutuksenottajalla ei ole oikeutta määrätä eläke-etuuden edunsaajaksi muuta henkilöä kuin vakuutetun. Tämä ehdon tulkinta vastaa myös vapaaehtoista eläkevakuutusta koskevan sopimuksen tarkoitusta. Kuolintapauskorvauksen osalta vakuutuksenottajan oikeutta edunsaajan määräämiseen ei ole sopimusehdoissa rajoitettu.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen, jossa se on kieltäytynyt vakuutusten takaisinostoarvon maksamisesta. Konkurssipesä ei voi määrätä eläke-etuuksien edunsaajaksi vakuutettujen sijasta muuta henkilöä.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Korkeamäki

 

Jäsenet:

Ahlroth

Koskiniemi

Kummoinen

Sibakov

Tulosta