Haku

VKL 508/12

Tulosta

Asianumero: VKL 508/12 (2013)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 25.02.2013

Lääketieteellinen syy-yhteys Lonkan tekonivelleikkaus

Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt A (syntynyt 1941) liukastui 29.1.2011 As Oy P:n pihalla ja kaatui jäätikön päälle oikean kyynärpään ja lonkan varaan. A hakeutui hoitoon vasemman lonkan kipujen vuoksi seuraavana päivänä Kanta-Hämeen keskussairaalaan, jossa hänellä epäiltiin lonkkamurtumaa vasemmalla. Lonkan tutkimuksissa ei kuitenkaan todettu murtumaa vaan vaikea-asteinen nivelrikko. A laitettiin leikkausjonoon lonkkaproteesin asentamiseksi. A:lle tehtiin lonkan tekonivelleikkaus 29.8.2011.

A haki korvauksia hänelle aiheutuneista vahingoista kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta.

 

Asian käsittely vakuutusyhtiössä

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätökset 28.5.2012 ja 12.10.2012.

Vakuutusyhtiö katsoo As Oy:n P:n olevan vastuussa A:lle aiheutuneesta vahingosta.

Yhtiö toteaa, että A:lle korvataan 29.1.2011 sattuneen tapaturman seurauksena hoitokulut ajalta 30.1.–25.2.2011. Päätöksen mukaan lonkkaleikkaus on tehty tapaturmasta riippumattoman nivelrikon vuoksi. Vakuutusyhtiö viittaa A:n toimittamiin sairauskertomuksiin ja lääkärinlausuntoihin, joiden mukaan A:lla oli ennen liukastumisvahinkoa todettu vaikea nivelrikko molemmissa lonkissa. Nivelrikon oireet pahentuivat vasemmalla puolella kaatumisen jälkeen ja A asetettiin heti leikkausjonoon lonkkaproteesin asentamiseksi.

Edellä mainittujen selvitysten perusteella vakuutusyhtiö katsoo, että liukastumisvahingossa saatu lonkan kolahdusvamma on asianmukaisesti korvattu 25.2.2011 mennessä ja tämän jälkeen hoidon tarve leikkaushoitoineen ja niistä aiheutuneet kustannukset johtuvat liukastumisvahingosta riippumattomasta lonkan nivelrikosta.

Yhtiö on katsonut päätöksessään akuuttivaiheen hoitokulujen olevan yhteensä 273,63 euroa ja tilapäisen haitan korvaus 200,00 euroa.

 

Valitus

Vahingonkärsinyt A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassa ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksen mukaan A oli ennen vahinkoa hyvin liikunnallinen ihminen, mutta vahingon jälkeen ei liikkuminen ole enää onnistun samalla tavalla. A ei myöskään käsitä, miksi hänelle aiheutuneista kuluista on korvattu vain osa.

 

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä viittaa antamiinsa korvauspäätöksiin ja uudistaa niissä lausutun kantansa.

Yhtiö toteaa lisäksi, että A on kirjeessään kertonut myös kyynärpäävaivasta. Tältä osin yhtiö toteaa, ettei käytettävissä olevissa lääketieteellisessä selvityksessä kuitenkaan ole mainintaa tällaisesta vammasta. Koska yhtiölle ei ole pyynnöstä huolimatta toimitettu lisäselvitystä kyynärpäävammasta, ei asiaa voida tässä vaiheessa tarkemmin käsitellä.

 

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Lainkohdat

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:

  1. tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
  2. ansionmenetyksestä;
  3. kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisesti haitasta;
  4. pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 c §:n mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojenkohdan 2.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön omistajana toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Ratkaisusuositus

Käsillä olevassa tapauksessa on kysymys siitä, onko vahingonkärsineen A:n oikean lonkan tekonivelleikkauksen tarve johtunut hänelle 29.1.2011 sattuneesta liukastumisvahingosta.

Lautakunta toteaa, että henkilövahingon korvaamisen edellytyksenä voimassa olevan oikeuden mukaan on se, että vahingonkärsijän vamman tai sairauden voidaan todeta olevan syy-yhteydessä vahingon aiheuttaneeseen tekoon tai laiminlyöntiin. Syy-yhteyden toteaminen pohjautuu lääketieteelliseen tutkimustietoon eri vammatyypeistä ja niitä aiheuttavista tekijöistä. Lisäksi otetaan huomioon kussakin yksittäistapauksessa saadut tiedot vahingon sattumistavasta, vammamekanismin voimakkuudesta ja todetun vamman laadusta. Syy-yhteyttä arvioitaessa kiinnitetään huomiota siihen, miten hyvin todettujen löydösten ja oireiden laatu sopii yhteen kuvatun vammamekanismin ja muiden asiasta saatavissa olevien tapahtumatietojen kanssa. Syy-yhteyttä ei yleensä voida pitää näytettynä vain sillä perusteella, että oireet ovat ilmaantuneet vahinkotapahtuman jälkeen.

Lautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan A hakeutui lääkärin tapahtumaa seuranneena päivänä 30.1.2011. Terveyskeskuksessa A:lla epäiltiin lonkkamurtumaa, mutta kuvissa ei murtumaa näkynyt. Sen sijaan kuvissa todettiin graavi artroosi molemmissa lonkissa. A asetettiin leikkausjonoon lonkan tekonivelleikkausta varten, joka suoritettiin 29.8.2011. Leikkauksen jälkeen A oli vielä postoperatiivisessa kuntoutuksessa.

Lautakunta toteaa, että lonkan tekonivelleikkaus tehdään nivelen tuhoutumisen ja siihen liittyvän kivun ja liikerajoitusten takia. Tässä tapauksessa asiakirjoista ilmenee, että A oli jo ennen tapaturmaa jonossa kirurgian poliklinikalle graavin lonkka-artroosin vuoksi. Edellä selostettu viittaa lautakunnan näkemyksen mukaan siihen, että A:lle tehty lonkkaleikkaus on ollut välttämätön jo ennen 29.1.2011 sattunutta tapaturmaa.

Edellä selostetuilla perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, ettei tekonivelleikkauksen tarve ei ole näin ollen johtunut 29.1.2011 sattuneesta tapaturmasta vaan siitä riippumattomasta sairaudesta eli lonkkanivelen nivelrikosta. Tekonivelleikkauksen tarve ei ole syy-yhteydessä kyseiseen tapaturmaan.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä korvata A:lle hoitokuluja liukastumistapaturman johdosta 25.2.2011 asti asianmukaisena.

Tämän ratkaisun antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros sekä jäsenet Eskuri, Karimäki, Korpiola ja Rusanen Sihteerinä toimi Hanén.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta