Haku

VKL 507/15

Tulosta

Asianumero: VKL 507/15 (2016)

Vakuutuslaji: Lääkevahinkovakuutus

Ratkaisu annettu: 30.03.2016

Todennäköinen syy-yhteys päänsäryn hoitoon määrättyjen lääkkeiden käytön ja vahingonkärsineellä todetun tyypin 1 diabeteksen välillä. Tuliko diabetes korvata lääkevahinkona?

Tapahtumatiedot

A (s. 1993) joutui 1.1.2014 pahoinpitelyn uhriksi ja sai mm. pullosta tai tuopista iskun päähänsä. Pahoinpitelyn jälkeen hänellä alkoi esiintyä voimakkaita päänsärkykohtauksia. Päänsäryn hoitoon kokeiltiin mm. migreenilääkityksiä, Buranaa, Panadolia, Panacodia, Tramalia ja Lyricaa. 24.9.2014 aloitettiin Prednisolon-kuuri. A hakeutui 19.10.2014 terveyskeskuspäivystykseen yleistilan laskun vuoksi. Hänellä todettiin diabeettinen ketoasidoosi. A lähetettiin jatkohoitoon sairaalaan, jossa diagnoosiksi varmistui tyypin 1 diabetes. Lääkevahinkoilmoituksessa 21.6.2015 A katsoi, että diabetes johtui päänsäryn hoitoon määrätyistä lääkkeistä.

Vakuutusyhtiö totesi päätöksessään, että lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Yhtiö totesi, että jotkin lääkeaineet voivat vaikuttaa elimistön sokeritasapainoon. Prednisolon-kortisonihoidon aikana oireeton diabetes voi puhjeta esiin ja diabetesta jo sairastavien sokeritasapaino voi muuttua. Tyypin 1 diabetes on kuitenkin sisäsyntyinen sairaus. Yhtiö katsoi, etteivät A:n käyttämät lääkkeet olleet aiheuttaneet diabetesta, vaikkakin ne olivat mahdollisesti provosoineet oireiden aktivoitumisen. Näin ollen haettua korvausta ei maksettu.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. Päänsäryn hoitoon määrätyt lääkkeet ovat aiheuttaneet A:lle diabeteksen, eikä särkyäkään ole saanut hoidettua. A kritisoi häntä hoitaneiden lääkäreiden toimintaa ja ammattitaitoa. A vaatii korvausta kivusta, henkisestä kärsimyksestä ja ansionmenetyksestä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa asiassa. Yhtiö pitää todennäköisenä, että A:n käyttämä Prednisolon-lääkitys tai muu päänsärkyyn käytetty lääkitys on myötävaikuttanut diabeteksen oireiden provosoitumiseen tai puhkeamassa olevan diabeteksen aikaistumiseen. Kyseessä on kuitenkin sisäsyntyinen sairaus, joka ei ole aiheutunut lääkityksistä. Yhtiö pitää korvauspäätöstään vakuutusehtojen mukaisena.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 22.1.2013–8.6.2015.

Päivystyksen sairauskertomustekstin 1.1.2014 mukaan A on joutunut pahoinpidellyksi ravintolassa; häntä on lyöty pullolla tai tuopilla päähän ja potkittu kylkiin, selkään ja jalkoihin. A on menettänyt hetkeksi tajuntansa. Päivystyksessä A:lla on ollut lievää päänsärkyä ja pahoinvointia. Tilanteen hän on muistanut hyvin. Vastaanotolla on todettu kaularangassa hieman aristusta tunnustellessa, pään liikkeet ovat olleet kivuliaat ja kompressio on aristanut. Kaularangan tietokonekerroskuvauksessa ei ole todettu murtumaa. A:lle on annettu seurantaohjeet ja hänet on kotiutettu.

Sairaalalähetteen 17.9.2014 mukaan A on pahoinpitelyn jälkeen kärsinyt lisääntyneesti erittäin voimakkaasta, kohtausmaisesta päänsärystä. Alkuun särkyä on ollut 2–3 päivän välein, nykyisin 2–3 kertaa päivässä. Tavanomaiset kipulääkkeet ja yksityissektorilta saadut migreenilääkkeet eivät ole auttaneet oireiluun. Viimeksi on kokeiltu Tramalia, mutta ilman apua. A:n kuvaamien oireiden perusteella on epäilty Hortonin oireyhtymää. Kokeiltavaksi lääkitykseksi on kirjoitettu Imigran ja tehty sairaalalähete jatkotutkimuksiin. A on 19.9.2014 hakeutunut päivystykseen kovan jatkuvan päänsäryn takia, jolloin hänelle on kirjoitettu Tramal- ja Lyrica-reseptit. 22.9.2014 on kirjoitettu kokeiluun Panacod-resepti. Päivystyskäynnillä 24.9.2014 on kirjoitettu Prednisolon-kuuri.

A on 19.10.2014 hakeutunut yleistilan laskun vuoksi päivystykseen, jossa hänellä on todettu happomyrkytys eli ketoasidoosi. Jatkohoidossa diagnoosiksi on varmistunut tyypin 1 diabetes.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lle puhjennut tyypin 1 diabetes korvata lääkevahinkovakuutuksen ehdoissa tarkoitettuna lääkevahinkona. Siltä osin, kuin A on valituksessaan kritisoinut häntä hoitaneiden lääkäreiden toimintaa, ammattitaitoa ja tehtyjä hoitoratkaisuja, Vakuutuslautakunta ei käsittele asiaa, koska nämä kysymykset eivät kuulu lautakunnan toimivallan alueelle.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevien lääketieteellisten selvitysten mukaan A:n voimakkaiden päänsärkykohtausten hoitoon on käytetty useita eri lääkevalmisteita: Buranaa, Panadolia, Panacodia, Tramalia, Lyricaa, Imigrania ja Prednisolonia. Näistä lääkkeistä kortisonivalmiste Prednisolon voi nostaa veren ja virtsan sokeripitoisuutta. Alkuvaiheen vielä diagnosoimaton tyypin I diabetes voi alkaa oireilla ja diabetesta jo sairastavan sokeritasapaino voi huonontua Prednisolon-hoidon aikana.

Tyypin 1 diabetes johtuu siitä, että haiman insuliinia tuottavat haiman solusaarekkeet hiljalleen tuhoutuvat autoimmuuni-ilmiön seurauksena. Seurauksena on insuliinin puute, jonka vuoksi verensokerin määrä suurenee. Solusaarekkeita tuhoavan autoimmuuni-ilmiön syitä ei tunneta. Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n käyttämät lääkkeet eivät aiheuta tyypin 1 diabetesta. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Norio-Timonen

Sihteeri Laine

 

Jäsenet:

Jokelainen

Järvinen

Mervaala

Soinila

Tulosta