Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottajan 15.8.2012 ostamassa kiinteistössä havaittiin 21.8.2012, että vettä lainehti kiinteistön ensimmäisen ja toisen kerroksen lattialla. Vahinkotarkastuksessa 27.8.2012 ilmeni, että vuotovahingon oli aiheuttanut peitelistan asennuksen yhteydessä käyttövesiputkeen lyöty naula, jonka ruostuttua putki oli alkanut vuotamaan. Vakuutuksenottaja arveli naulan irronneen 18.-19.8.2012. Korvausta on haettu kiinteistövakuutuksesta, joka alkoi 15.8.2012.
Vakuutusyhtiö on katsonut 19.9.2012 ja 4.1.2013 päivätyissä korvauspäätöksessään, että vahinko on aiheutunut pidemmän ajan kuluessa, eikä yhtiön mukaan ole mahdollista, että vahinko olisi sattunut vakuutuksen voimassaoloaikana. Naula on toiminut putken reiässä eräänlaisena tulppana, mutta naulan ruostumisen seurauksena reikäkohta on antanut periksi ja vesi on päässyt vuotamaan vapaasti. Tuolloin myös veden määrä on sellainen, että se voi aiheuttaa mittavan vesivahingon autiossa kiinteistössä, kuten tässä tapauksessa on tapahtunut. Vakuutusyhtiö on katsonut 12.4.2013 päivätyssä päätöksessään, että vuoto on alkanut tihkuvuotona ja vahinko on yhtiön näkemyksen mukaan ajoittunut aikaan ennen vakuutuksen ottamista. Valokuvista näkyvät putken mustat valumisjäljet osoittavat, että reiästä on tullut vettä jo pidemmän aikaa. Tihkuvuotoa ei voitu havaita, koska putki oli koteloitu.
Asiakkaan valitus
Vakuutuksenottaja on katsonut 6.3.2013 päivätyssä valituksessaan, että naula oli irronnut äkillisesti ja ennalta arvaamatta, jolloin vuoto alkoi ja vettä suorastaan suihkusi seinästä. Vettä tuli niin paljon, että se valui kahden välipohjan läpi kellariin asti. Vakuutuksenottaja on viitannut myös Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksen VKL 73/09, jossa oli kyse samantyyppisestä vahingosta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on katsonut 6.10.2014 päivätyssä vastineessaan, että koska kiinteistössä ei tehty korjaustöitä vakuutuksen ottamisen jälkeen, on selvää, että naula on lyöty putkeen ennen vakuutuksen alkamista vakuutusyhtiössä. Tarkastusmuistion mukaan putkessa oli havaittavissa karbonoitumista, joka syntyy pitkän ajan kuluessa samoin kuin naulan ruostuminen. Lisäksi putkesta vuotanut vesi on valunut alueelle, joka oli vaurioitunut aiemmassa palovahingossa. Vuoto ei ole aiheuttanut lisävahinkoa jo aiemmin vaurioituneille erittäin huonokuntoisille rakenteille.
Putkeen on lyöty asennettaessa peitelistaa näkyvillä olevan putken päälle. Putkeen naulaaminen olisi ollut helposti vältettävissä ja naulan lyöminen siihen osoittaa törkeää huolimattomuutta. Naulan lyöminen putkeen ja siitä johtuva vuoto ei ole myöskään ollut millään tavalla ennalta arvaamaton tapahtuma.
Selvitykset
27.8.2012 päivätyn vahinkotarkastusraportin mukaan vahinko oli aiheutunut, kun naula oli ruostunut pois. Vesivahingot olivat kohdistuneet alueelle, joka oli aiemmin vaurioitunut palovahingossa.
12.11.2013 päivätyn vahinkotarkastusraportin mukaan rikkoutunut vesijohto oli ollut koteloituna seinällä yli metrin lattiapintaa ylempänä. Vanhan putken reiän ympärillä on hyvin vähäisessä määrin havaittavissa vihreää kuparikarbonaattia eli vihreää patinaa. Vuoto ei ole ollut pitkäaikainen, koska vanhankin kupariputken pinta oli täysin kirkas, eikä se ollut alkanut oksidoitua, eikä sen pintaan ollut syntynyt hiilidioksidin vaikutuksesta vihreää kuparikarbonaattia eli patinaa. Seinässä koteloinnin rungossa eikä putkien taustalla ollut havaittavissa vesivahingon aiheuttamaa tummumista, joka on tyypillistä tihkuvuodolle. Naula on saattanut olla paikoillaan putkessa jopa useamman vuoden ajan. Se on ruostunut reiän kohdalta vähitellen ja sitten yhtäkkiä irronnut paikaltaan.
Vahinkotarkastaja on kertonut, ettei vesijohtojen taustalla ollut havaittavissa vähäisintäkään kosteusvauriota. Tarkastajan mukaan vakuutusyhtiön tarkastajien ottamissa valokuvissa näkyvät tummat raidat johtojen takana ovat valaistuksen aiheuttamia varjoja. Tämä huomio korostuu, kun tarkastelee myös ehjän vesijohdon viereen osuneen naulan aiheuttamaa varjokuvaa.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko kyseessä oleva vesivahinko korvattava vakuutuksesta, vai onko kyseessä ollut rajoitusehdon mukainen vähitellen syntynyt vahinko ja onko vahinko aiheutunut vakuutuksen voimassaoloaikana.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutusturvan 205, LVIS mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon seuraavasti:
- LVIS-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointi-, sähkö- tai konetekniikan rikkoutuminen
- vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi-, ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai –laitteesta.
Kohdan 205.2 (Rajoitukset) mukaan vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu
-kulumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta syystä
…
Asian arviointi
Vakuutuksenottajan 15.8.2012 ostamassa kiinteistössä havaittiin 21.8.2012, että vettä lainehti kiinteistön ensimmäisen ja toisen kerroksen lattialla. Vahinkotarkastuksessa 27.8.2012 ilmeni, että vuotovahingon oli aiheuttanut peitelistan asennuksen yhteydessä käyttövesiputkeen lyöty naula, jonka ruostuttua putki oli alkanut vuotamaan. Vakuutuksenottaja arveli naulan irronneen 18.-19.8.2012.
Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus korvattavasta vakuutustapahtumasta. 12.11.2013 päivätyn vahinkotarkastusraportin mukaan naula on saattanut olla paikoillaan putkessa jopa useamman vuoden ajan. Se on ruostunut reiän kohdalta vähitellen ja sitten yhtäkkiä irronnut paikaltaan. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutuksesta korvataan vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut suoranainen omaisuusvahinko. Putkeen naulaaminen on tapahtunut esitetyn selvityksen mukaan ennen vakuutuksen voimaantuloa, eikä putken rikkoutumisessa lautakunnan näkemyksen ole ollut kyse ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei myöskään putken naulaamisesta aiheutunut vuotovahinko ole tapahtunut ehtojen tarkoittamalla tavalla ennalta arvaamattomasti. Näin ollen Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Nikunlassi
Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Rantala