Haku

VKL 503/12

Tulosta

Asianumero: VKL 503/12 (2013)

Vakuutuslaji: Maatilavakuutus

Ratkaisu annettu: 18.06.2013

Kysymys navetan jäätymisvahingon korvaamisesta Milloin vahinkoilmoitus on tehty vakuutusyhtiöön? Mikä on ollut vahingon syy? Kenellä on näyttövelvollisuus vahingon syystä?

Tapahtumatiedot

Navetan ilmanvaihtojärjestelmä oli huollettu 22.12.2009. Tämän jälkeen navetan ilma oli parantunut hetkellisesti, mutta joulunpyhien aikaan lietekuilut olivat alkaneet jäätyä ja navetan ilman lämpötila oli ollut lattianrajassa miinusasteilla. Tämän seurauksena viisi eläintä menehtyi ja 22 sairastui. Navetan omistanut maanviljelijä vaati korvauksia aiheutuneista vahingoista 27.1.2010 päivätyllä vaadekirjeellä ilmanvaihtojärjestelmän huoltaneelta yritykseltä. Huoltoyritys kiisti korvausvelvollisuutensa 9.2.2010 päivätyllä vastauksella. Tämän jälkeen maanviljelijä haki asiaan oikeusturvaetua, joka myönnettiin riita-asiaan. Seuraavan kerran maanviljelijä oli yhteydessä vakuutusyhtiöön ”Selvitys”-nimisellä asiakirjalla, joka oli saapunut vakuutusyhtiöön 10.6.2011. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö oli korvannut eläinvahingon. Vakuutusyhtiöön tuli 13.12.2011 vaatimus, jonka mukaan korvausta tuli suorittaa myös navetan sulatus‑, korjaus- ja siivouskuluista.

 

Vakuutusyhtiön päätös 11.5.2012

Vakuutusyhtiö on päätöksessään selvitellyt asian kulkua vakuutusyhtiössä. Vakuutusyhtiön selvityksen mukaan vakuutuksenottaja oli 15.2.2010 ollut yhteydessä oikeusturvakorvauksiin ja tiedustellut oikeusturvakorvauksen mahdollisuudesta. Vakuutusyhtiö oli antanut myönteisen korvauspäätöksen 1.3.2010. Tämän jälkeen vakuutusyhtiölle oli saapunut selvityspyyntö, joka oli koskenut useampaa vahinkoa. Tämän selvityksen perusteella oli maksettu korvauksia eläinvahingoista. 17.10.2011 oli eräästä oikeusaputoimistosta saapunut kirje, jolla oli pyydetty korvausta navetan jäätymisvahingoista tai antamaan asiasta perusteltu korvauspäätös, jos korvausta ei voitu suorittaa. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö oli selvitellyt asiaa omassa paikallistoimistossaan. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei vahingosta ollut tehty vahinkoilmoitusta muutoin kuin oikeusturvavakuutuksen osalta. Vahinkoilmoitus rakennuksesta saapui 13.12.2011. Tämän jälkeen vakuutusyhtiössä ryhdyttiin käsittelemään navettarakennusta koskevaa esinevahinkoasiaa.

Vakuutusyhtiö on päätöksessään todennut selvitetyksi, että vakuutuksenottajan navettarakennuksessa oli joulukuussa 2009 tehty erään huoltoliikkeen toimesta ilmanvaihtojärjestelmän vikojen korjaustöitä. Muutaman päivän kuluttua huoltotöiden suorittamisesta navetan lämpötila oli alkanut laskea pakkasen puolelle. Tämän seurauksena navetan rakenteet olivat alkaneet jäätyä ja eläimiä oli menehtynyt.

Vakuutusyhtiö on lausunut, että kysymyksessä olevasta vakuutuksesta korvattiin äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen ja sen seurauksena syntynyt sääolosuhteista aiheutunut vahinko. Vakuutuksesta ei korvattu pitkäaikaisesta vaikutuksesta aiheutuneita vahinkoja eikä myöskään suunnittelu-, valmistus-, rakennus- ja asennusvirheestä aiheutuneita vahinkoja. Ehtojen mukaan ei korvattu myöskään toimintahäiriöiden poistamisesta aiheutuneita kustannuksia.

Koska vakuutusehtojen mukaiset korvausedellytykset eivät täyttyneet, navetan jäätymisvahinkoa ei vakuutuksesta korvattu.

 

Valitus

Maanviljelijä-vakuutuksenottaja on pyytänyt, että navettarakennuksen jäätymisestä aiheutunut vahinko korvataan maatilavakuutuksesta.

Rikkoutunut navettarakennuksen ilmanvaihto aiheutti navetassa olleille eläimille ja navetan rakenteille vahinkoa. Eläinvahingot oli korvattu, mutta navetan sulatus-, korjaus- ja siivouskuluja ei. Vakuutusyhtiön mukaan navettarakennuksen jäätymisvahingosta ei tehty vahinkoilmoitusta ennen kuin 13.12.2011. Vakuutuksenottaja on lausunut, että vahinkoilmoitus oli tehty jo aikaisemmin vakuutusyhtiön paikallistoimistoon. Jos näin ei ollut tapahtunut, se johtui vakuutusasiamiehen laiminlyönnistä. Kuluneiden yli kahden vuoden jälkeen, kun vahinko oli välttämätöntä korjata enempien eläinkuolemien välttämiseksi, ei enää ollut mahdollista vakuutustarkastuksessa yksityiskohtaisesti selvittää vahingon syy-seuraussuhdetta ja sitä, oliko navetan jäätyminen johtunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä. Vahinkoilmoitus oli aikanaan ilmeisesti tulkittu oikeusturvahakemukseksi. Vakuutusasiamiehen olisi tullut perehtyä asiaan ja ohjata vakuutuksenottaja tekemään asianmukainen maatilavahinkoilmoitus heti vahingosta tiedon saatuaan. Samoin olisi vahinkopaikalla tullut tehdä vahinkotarkastus. Vakuutusasiamies oli toiminut asiassa huolimattomasti.

 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on vastineessa käynyt läpi tapahtumien kulkua ja käsittelytietoja ajalta 15.2.2010–13.12.2011. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö on todennut, että koska joulukuussa 2011 vahingosta oli kulunut jo lähes kaksi vuotta, ei vahingoittuneen kohteen tarkastaminen ollut mahdollista.

Vastineenaan vakuutusyhtiö on todennut, että rikkovakuutuksesta korvattiin sellainen äkillinen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama rikkoutuminen, jota ei ollut nimenomaisella rajoitusehdolla rajattu pois vakuutuksen korvauspiiristä. Vakuutuksenottajan navetassa oli hänen itsensä tekemän pyynnön perusteella käyty tekemässä navetan ilmastointilaitteen huolto- ja korjaustöitä 17.12. tai 22.12.2009. Huollon tehnyt yritys oli kiistänyt, että navetan jäätyminen olisi seurausta puutteellisesta huollosta, ja esittänyt kysymyksen muun muassa lantakuilussa olevasta poistopuhaltimesta ja sen toimimisesta. Vakuutuksenottajan navetassa oli pidetty katselmus 25.8.2010, johon olivat osallistuneet vakuutuksenottajan asiamies, puhalluslaitteen asentanut henkilö, asiantuntija­insinööri sekä maanviljelijä. Tämän katselmuksen johtopäätöksenä oli ollut, että lantakuiluun asennettu puhallin oli asennettu väärin. Sen vuoksi se oli toiminut imurina eli vetänyt ulkoa kylmää ilmaa navettaan eikä poistanut navetan huonoa ilmaa ulospäin. Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei vakuutuksenottaja ollut esittänyt vahingon syyksi mitään vakuutusehtojen edellyttämää äkillistä tai ennalta arvaamatonta tapahtumaa, vaan navetan jäätyminen oli todennäköisesti seurausta väärin asennetusta puhaltimesta. Asennusvirheestä johtuvat vahingot oli rajattu pois maatilavakuutuksesta, minkä vuoksi vahinkoa ei voitu kyseisestä vakuutuksesta korvata. Jos syynä vahinkoon oli vakuutuksen­ottajan esittämällä tavalla huoltoyhtiön työsuorituksessa tapahtunut asennusvirhe, vahinkoa ei voitu tuolloinkaan korvata vakuutuksesta.

 

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Maatilavakuutuksen ehtojen kohdan 16.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman tai sähköilmiön aiheuttama rikkoutuminen.

Vakuutusehtojen kohdan 16.2.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata pitkäaikaisesta vaikutuksesta aiheutuneita vahinkoja. Tällaisia ovat esimerkiksi materiaalin luonnollisesta heikkenemisestä, naarmuuntumisesta, likaantumisesta, kerrostumisesta, sakkaantumisesta, kattilakivestä, ruostumisesta, korroosiosta, sienettymisestä, hajusta, homeesta tai lämpötilan tai kosteuden hitaasta muutoksesta aiheutuneet vahingot.

Vakuutusehtojen kohdan 16.2.4 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut suunnittelu- tai valmistusvirheestä. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin tällaisen vahingon seurauksena muulle vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko.

Vakuutusehtojen kohdan 16.2.5 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut perustamis- tai rakennusvirheestä. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin tällaisen vahingon seurauksena muulle vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko.

Vakuutusehtojen kohdan 16.2.7 mukaan vakuutuksesta ei korvata sääolojen, kuten vesi- ja lumisateen, sulamisveden, kosteuden, kylmyyden tai lämmön aiheut­tamaa vahinkoa, ellei vahinko ole välitön ja väistämätön seuraus korvattavasta rikkovahingosta.

Vakuutusehtojen kohdan 16.2.8 mukaan vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet toimintahäiriöiden poistamisesta, ellei häiriö ole seuraus vakuutettua omaisuutta kohdanneesta tästä vakuutuksesta korvattavasta rikkoutumisvahingosta.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 10.1 mukaan korvauksen hakijan on viipymättä ilmoitettava vakuutusyhtiölle vahingosta. Korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 10.3 mukaan vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vakuutusyhtiö antaa korvauksen hakijalle, kuten esimerkiksi vakuutetulle ja kohdassa 15.4 tarkoitetuissa tilanteissa vastuuvakuutuksessa vahinkoa kärsineelle, tietoja vakuutuksen sisällöstä ja korvauksen hakemismenettelystä. Korvauksen hakijalle mahdollisesti annetut ennakkotiedot tulevasta korvauksesta, korvausmäärästä tai korvauksen suorittamistavasta eivät vaikuta vakuutussopimuksen mukaiseen suoritusvelvollisuuteen.

Vakuutusyhtiö suorittaa vakuutustapahtumasta johtuvan vakuutussopimuksen mukaisen korvauksen tai ilmoittaa, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut vastuunsa selvittämisen kannalta tarpeelliset asiakirjat ja tiedot. Jos korvauksen määrä ei ole riidaton, vakuutusyhtiö suorittaa kuitenkin edellä mainitussa ajassa korvauksen riidattoman osan.

Ratkaisu

Asiassa on kysymys siitä, milloin rakennuksen esinevahingon vahinkoilmoitus on tehty, ja siitä, onko vakuutuksenottaja näyttänyt vahingossa aiheutuneen korvattavan rikkovahingon.

Asiakirjojen mukaan navetan ilmanvaihtojärjestelmää huollettiin joulukuun loppupuolella 2009. Ilmanvaihto parani tämän jälkeen hetkellisesti, mutta joulunpyhien aikaan navetan lämpötila oli lattianrajassa miinuksella ja lietekuilut alkoivat jäätyä. Tämän seurauksena muutama eläin kuoli ja suurempi joukko sairastui. Navetalle aiheutui sulatus-, korjaus- ja siivouskuluja. Asiakirjojen mukaan maanviljelijä-vakuutuksenottajan 27.10.2010 päivätty ”Vahinkoilmoitus”-niminen vaadekirjelmä lähetettiin ilmanvaihtojärjestelmän huollon tehneelle yritykselle. Tämä yritys kiisti vastuunsa. Sen jälkeen vakuutuksenottaja-maanviljelijälle on annettu oikeusturva-asiaa koskeva päätös. Seuraavat asiakirjat ovat keväältä ja syksyltä 2011. Tuolloin on vaadittu korvauksia eläin- ja rakennusvahingoista maatilavakuutusyhtiöltä. Kesällä ja syksyllä 2011 vakuutusyhtiö on maksanut korvauksia eläinvahingoista. Keväällä 2012 vakuutusyhtiö on tehnyt kielteisen korvauspäätöksen rakennusvahingon osalta.

Vakuutuksenottajan tulee osoittaa, että on tapahtunut vakuutusehtojen mukainen korvattava vahinkotapahtuma. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman tai sähköilmiön aiheuttama rikkoutuminen.

Vakuutuslautakuntamenettely on kirjallista, eikä lautakunnassa pystytä selvittämään sitä, onko asiassa mahdollisesti tehty suullisesti vahinkoilmoitus. Kirjallisten asiakirjojen mukaan Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinkoilmoitus navetan vahingoista on tehty kesällä ja syksyllä 2011. Vakuutusyhtiö on antanut korvauspäätöksen tältä osin 11.5.2012.

Vahinkotarkastusta ei ole pystytty tuolloin enää tekemään sen vuoksi, että vahinko oli jo korjattu. Vaikkei vahinkotarkastusta ole pystytty tekemään, vakuutuksenottaja-maanviljelijän puolesta laadituista asiakirjoista ilmenee, että navetan ilmanvaihtojärjestelmä on huollettu joulukuussa 2009. Joulunpyhinä navetassa on ollut kylmää. Navetassa on pidetty ”katselmustyyppinen” tilaisuus 25.8.2010. Tämän mukaan aksiaalipuhallin oli asennettu niin, että navetta kylmeni voimakkaasti, ja tästä aiheutui vahinkoja. Mistään asiakirjoista ei käy ilmi, että navetan kylmenemisen olisi aiheuttanut jokin äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama vakuutusehtojen mukainen rikkoutuminen. Tämän vuoksi navetan vahingot eivät ole korvattavia maatilavakuutuksesta. Vakuutusyhtiön korvauspäätöstä on pidettävä asianmukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheen­johtaja Raulos sekä jäsenet Löppönen, Makkula, Nyyssölä, Pesonen, Sarpakunnas ja Sjögren. Sihteerinä toimi Snellman.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta