Haku

VKL 501/15

Tulosta

Asianumero: VKL 501/15 (2016)

Vakuutuslaji: Autovakuutus

Ratkaisu annettu: 17.03.2016

Lakipykälät: 69, 72

Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä. Väärät tiedot vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen. Vilppi. Oliko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan auton vaurioitumisen?

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja ilmoitti vakuutusyhtiölle puhelimitse 15.7.2015, että hän oli 14.7.2015 klo 03.00 ajanut moottoritiellä, kun tien oikealta puolelta oli tullut hirvi. Vakuutuksenottaja oli törmännyt hirven jalkoihin, jolloin hirvi oli kaatunut maahan, noussut ja poistunut tieltä. Vakuutuksenottaja kertoi hirven jalan menneen autosta läpi rikkoen tuulettimen, ja hirvenkarvoja jäi autoon. Asiakas ei ilmoittanut vahingosta poliisille. Hän vei auton kaverinsa pihaan. Asiakas ilmoitti auton vaurioiksi etupuskurin, moottorin ja ilmastoinnin tuulettimen, molemmat ajovalot ja muita osia.

Vakuutusyhtiö tarkasti auton vauriot. Vahinkotarkastajan mukaan ajoneuvon vauriot ja sen etuosassa oleva oranssi karva eivät vastanneet vaurioita, jotka syntyisivät törmäyksestä hirvieläimen kanssa. Moottoritienopeudella hirveen törmätessään auto olisi vaurioitunut huomattavasti pahemmin. Lisäksi törmäyksissä hirvi yleensä kaatuu auton konepellin päälle ja loukkaantuu vakavasti.

Vakuutusyhtiö antoi 31.7.2015 päivätyn kielteisen korvauspäätöksen. Yhtiö ei pitänyt vahingon kuvausta uskottavana ja katsoi asiakkaan antaneen vilpillisesti väärää tietoa vahingon synnystä. Auton vauriot olivat aiheutuneet törmäämisestä johonkin muuhun kuin hirvieläimeen.

Vakuutuksenottaja ilmoitti vakuutusyhtiölle myös ilkivaltavahingosta. Vahinkoilmoituksen mukaan auto oli viety korjaamolle törmäysvahingon vuoksi, ja sitä oli naarmutettu korjaamon pihassa 28.–29.7.2015. Vauriot tarkastaneen vakuutustutkijan ja korvauskäsittelijöiden mukaan autoa oli naarmutettu poikkeuksellisen paljon ja kauttaaltaan. Naarmut olivat melko syviä. Vieressä ja samalla parkkipaikalla olleita ajoneuvoja ei ollut vaurioitettu. Törmäysvahinkoon liittyvä oranssin-ruskea karva puskurin päällä oli hyvin pehmeää ja tiukasti kiinni kirkkaalla liimalla tai lakalla. Autossa ei todettu verta tai muita jäänteitä eläimestä.

Vakuutusyhtiö antoi 21.8.2015 päivätyn kielteisen korvauspäätöksen. Sen mukaan yhtiön korvauskäsittelijä oli 28.7.2015 kertonut vakuutuksenottajalle puhelimitse, ettei ilmoitettu hirvivahinko ollut korvattava. Tämän jälkeen vakuutuksenottaja oli 30.7. ilmoittanut puhelimitse korvauspalveluun 29.7.2015 havaitusta ilkivaltavahingosta. Vakuutustutkijan ja korvauskäsittelijöiden havaintojen perusteella vakuutusyhtiö ei pitänyt ilkivaltavahinkotapahtumaakaan uskottavana. Ei ollut tavanomaista, että kielteisen korvauspäätöksen jälkeen ajoneuvoa kohtasi poikkeuksellisen laaja ilkivaltavahinko. Yhtiö piti ilmeisenä, että vakuutuksen­ottaja oli järjestänyt ilkivaltavahingon saatuaan tiedon kielteisestä päätöksestä hirvivahingon osalta.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja vaatii hirvieläin- ja ilkivaltavahingon korvaamista. Hänen suomen kielen taitonsa on hyvin heikko. Hän on käyttänyt tulkkina omaa sukulaistaan. Tämänkään kielitaito tai Suomen eläinten tuntemus ei ole ollut täydellistä. He ovat todenneet eläimen olevan hirvi, mutta karvan väritys huomioon ottaen kyse voi olla peurasta tai peuran vasasta. Kuvien perusteella karvaa on ollut tarttuneena puskurin repeämän väliin.

Vakuutuksenottaja on tehnyt parhaansa täyttääkseen näyttötaakkansa korvattavan tapahtuman sattumisesta. Vakuutusyhtiö on asiattomasti kuvaillut karvaa oranssiksi eikä ole tutkinut sitä, minkä eläimen karvasta on kyse. Näyttöä ei ole sen tueksi, että vahinko ei olisi tapahtunut hirvieläimeen törmäämisestä. Vahinko tulee korvata.

Ilkivaltavahingosta vakuutuksenottaja oli tehnyt rikosilmoituksen 29.7.2015 klo 13.00. Vakuutusyhtiön väittämä tapahtumakulku ei ole normaalielämässä yleinen eikä looginen. Sen sijaan on mahdollista, että joku on nähnyt auton omistajien olevan ulkomaalaisia ja on siksi halunnut tehdä ilkivaltaa juuri kyseiselle autolle. Pelkkä väite vakuutuksenottajan tahallisesta rikollisesta menettelystä ei voi riittää perusteeksi korvauksen epäämiselle. Vakuutusyhtiö ei ole esittänyt näyttöä kielteisen ratkaisunsa tueksi, joten sen on korvattava myös ilkivaltavahinko.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo ensisijaisesti, että sillä on oikeus evätä korvaus vakuutussopimuslain 72 §:n mukaisen vilpin perusteella. Toissijaisesti vakuutusyhtiö katsoo, ettei vakuutuksenottaja ole täyttänyt lain 69 §:n mukaista selvittelyvelvollisuuttaan.

Hirvivahinko

Kertomus hirvivahingosta on epäuskottava. Vakuutuksenottaja on kertonut törmänneensä hirveen moottoritienopeudessa, ja hirven jalka oli mennyt autosta läpi. Vakuutuksenottajan mukaan hirvi ei kuitenkaan osunut auton konepellille vaan nousi ylös ja poistui tieltä. Yhtiö pitää epätodennäköisenä, että kerrotunlaiseen törmäykseen joutunut eläin selviäisi niin vähillä vammoilla, että se pystyisi poistumaan paikalta lähes välittömästi. Lisäksi vauriot olivat suurimmillaan etupuskurin alueella. Hirvieläimet ovat niin korkeita, että vaurioita pitäisi olla ylempänäkin, etenkin kun törmäys oli kuvatusti niin voimakas, että auton etuosa oli siitä rikkoutunut. Vakuutuksenottaja ei ollut ilmoittanut vahingosta poliisille.

Vahinkotarkastuksessa vakuutustutkija ja kaksi korvauskäsittelijää totesivat, että autossa oli kiinni karvoja liimaa tai lakkaa muistuttavalla kirkkaalla aineella. Autossa ei ollut verta tai muita vastaavia jälkiä. Yleisen elämänkokemuksen perusteella moottoritienopeudella eläimeen törmättäessä jäljet eivät ole sellaisia, että autoon jää vain karvaa muttei mitään muuta. Vaikka karvaa irtoaisikin tylpän osuman seurauksena, se varisisi maahan. Jos sitä kuitenkin liimautuisi autoon, se tapahtuisi kudosnesteen ja veren aiheuttamana, ei ainakaan kuivunutta liimaa muistuttavan aineen kiinnittämänä.

Karvan väri ei viittaa hirvieläimeen. Karva on myös liian pitkää ollakseen peräisin hirvieläimen jaloista.

Vakuutusyhtiö on toimittanut puhelutallenteen vakuutuksenottajan 15.7.2015 tekemästä vahinkoilmoituksesta. Siinä vakuutuksenottaja kuvaa eläintä hirveksi. Yhtiö katsoo, että keskustelun perusteella vakuutuksenottajan suomen kielen taitoa voi kuvata hyväksi.

Korvattavaa vahinkotapahtumaa eli hirvieläimeen törmäämistä ei ole osoitettu. Lisäksi vakuutuksenottaja on vilpillisesti salannut auton vaurioitumisen todellisen syyn hyötymistarkoituksessa, sillä vakuutuksessa ei ollut kolarointiturvaa, ja törmäysvahinko on voinut tulla korvattavaksi ainoastaan hirvieläinvahinkona.

Ilkivaltavahinko

Autolle on kerrottu sattuneen ilkivaltavahinko heti seuraavana yönä sen jälkeen, kun yhtiö oli ilmoittanut, ettei se korvaa aiempaa vahinkoa. Vakuutuksenottajan autoa oli naarmutettu poikkeuksellisen paljon, muita pihassa olleita autoja ei lainkaan. Hirvivahinkoa koskevan kertomuksen mahdottomuus ja karvojen liimaaminen huomioon ottaen vakuutusyhtiö pitää todennäköisenä, että vakuutuksenottaja on järjestänyt autonsa vaurioitumisen tai vaurioittanut autoaan itse kuultuaan kielteisestä korvausratkaisusta.

Vakuutuksenottaja on antanut vakuutusyhtiölle vilpillisesti vääriä tietoja molemmista vahingoista, ja yhtiöllä on oikeus evätä korvaus vakuutussopimuslain 72 §:n mukaisesti. Joka tapauksessa selvitykset ovat niin ristiriitaisia ja kuvatut vahinkotapahtumat niin epätodennäköisiä, että vaurioiden aiheutuminen hirvieläimeen törmäämisestä ja ilkivallasta jää osoittamatta.

Selvitykset

Lautakunnalle on toimitettu valokuvia auton vaurioista ja auton tarkastaneiden vakuutusyhtiön työntekijöiden selostukset siitä, kuinka he olivat todenneet eläimen karvojen olleen tiukasti kiinni autossa kirkkaalla liimalla tai lakalla.

Lautakunnalle on lisäksi toimitettu puhelutallenne vakuutuksenottajan 15.7.2015 tekemästä vahinkoilmoituksesta. Sen perusteella arvioituna vakuutuksenottaja puhuu varsin sujuvaa suomea.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse ajoneuvon vaurioiden korvaamisesta hirvivahinko- ja ilkivaltavakuutuksen perusteella. Riitaa on siitä, onko vakuutuksenottaja täyttänyt selvityksenantovelvollisuutensa ja onko hän antanut vakuutusyhtiölle vilpillisesti vääriä tietoja vahinkotapahtumista.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Lain 72 §:n mukaan jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Tapaukseen sovellettavien autovakuutusehtojen kohdan 4.2.1 mukaan hirviturvasta korvataan vahinko, joka on välittömästi aiheutunut yhteentörmäyksestä hirvieläimen kanssa.

Ehtojen kohdan 4.3.1 mukaan ilkivaltaturvasta korvataan tahallisesta vahingonteosta vakuutuksen kohteelle aiheutunut vahinko, jonka tapahtuma-aika ja -paikka voidaan tarkoin määritellä. Tahallista vahingontekoa on nimenomaisessa vahingoittamistarkoituksessa suoritettu vakuutuksen kohteen vaurioittaminen.

Asian arviointi

Asiakkaan mukaan hän oli moottoritienopeudessa törmännyt hirvieläimeen, joka ei kuitenkaan ollut loukkaantunut vakavasti, vaikka asiakkaan auto oli vaurioitunut huomattavasti. Auton konepellillä tai tuulilasissa ei ollut törmäysjälkiä. Autosta ei ole löydetty verta, vaikka kuvauksen mukaan hirven jalka tai jalat olivat tulleet auton etuosan läpi ja rikkoneet moottoritilassa olevia osia.

Vakuutuslautakunta pitää asiakkaan vahinkotapahtumasta antamaa kuvausta epätodennäköisenä ja yleisen elämänkokemuksen vastaisena. Autosta löytyneiden karvojen alkuperä jää epäselväksi. Lautakunta katsoo, että vakuutuksenottaja ei ole esittänyt törmäysvahingosta vakuutussopimuslain 69 §:n mukaista luotettavaa selvitystä.

Törmäysvahingon kulku ja olosuhteet jäävät epäselväksi, minkä vuoksi myöskään heti kielteisen korvauspäätöksen jälkeen sattuneeksi ilmoitetusta ilkivaltavahingosta ei ole lain 69 §:n edellyttämää riittävää selvitystä.

Tapahtumainkulku jää näin ollen olennaisilta osiltaan epäselväksi. Tällöin vakuutusyhtiön väittämä vakuutussopimuslain 72 §:n mukainen vilpillinen menettely jää osoittamatta.

Lopputulos

Vakuutuksenottaja ei ole täyttänyt vakuutussopimuslain 69 §:n mukaista selvityksenantovelvollisuuttaan törmäysvahingon eikä ilkivaltavahingon osalta. Tämän vuoksi lautakunta ei suosita korvauksen maksamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Raulos

 

Jäsenet:

Sario

Uimonen

Vaitomaa

Vuori

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia