Tapahtumatiedot
R Oy teki A:n vuonna 1950 rakennetussa omakotitalossa kartoituksen 30.6.2010. Kartoitusraportin perusteella kellaritilassa kulkevassa viemärissä oli ollut vuonna marraskuussa 2009 vuoto tukoksen yhteydessä ja kellariin oli päässyt vettä. Viemärivettä oli joutunut hieman kellarin lattialle ja seinälle. Muualla ei ollut havaintoa vuotoveden aiheuttamista vaurioista. Lisäksi perusmuurissa oli havaittu halkeamia ja ulkoportaan kohdalla seinärungon alajuoksu oli lahonnut laatan valumavesien johdosta. Raportin mukaan viemäri oli avattu ja kaivo oli tyhjennetty ja pesty 18.6.2010. Tämän jälkeen kaivo oli tyhjennetty ja kellarissa ollutta viemäriä oli uusittu 29.6.2010. Kartoitusraportin mukaan käyttövesiputkisto oli uusittu 1998.
LVI-liike kuvasi viemärin 22.6.2010. Sen antaman lausunnon mukaan talon ulkopuolinen betoniviemäri todettiin sisäpuoleltaan syöpyneeksi ja pinnaltaan rosoiseksi. Lausunnon mukaan viemärin uusiminen oli välttämätöntä, koska se saattoi sortua tai tukkeutua.
A haki vakuutusyhtiöltä korvausta ottamastaan laajasta kotivakuutuksesta, joka sisälsi mm. vuotovahinko-osan ja osan LVI-laitteen rikkoutumisen varalta. Rakennuksen vakuutuksen omavastuu oli 420 euroa.
Vakuutusyhtiön päätökset
Ensimmäinen päätös
Vakuutusyhtiön päätöksen mukaan vakuutuksesta korvataan viemäriputken rikkoutumisesta aiheutunut vahinko kellarin seinälle ja lattialle. Tämä pitää sisällään desinfioinnin ja mahdollisen hajunpoiston. Lisäksi vakuutuksesta korvataan rikkoutuneen viemäriputken korjaus ikävähennykset huomioiden. Päätöksen mukaan vakuutusyhtiön käytettävissä olevien tietojen mukaan talon käyttövesijärjestelmä on vuodelta 1998, jolloin putken korjauksesta tehdään 30 prosentin ikävähennys.
Päätöksen mukaan vakuutuksesta ei korvata parannus- tai muutostöitä, kuten esimerkiksi koko viemäriputken uusintaa, vaan ainoastaan rikkoutuneen kohdan korjaus. Vakuutuksesta ei myöskään korvata roudan aiheuttamia perusmuurin halkeamia eikä sadeveden pitkän ajan kuluessa aiheuttamaa seinärungon alajuoksun lahoamista. Kellarin lattian kuivausta ei korvata, sillä lattia on kastunut myös halkeamista kellariin valuneista vesistä.
Toinen päätös
A vaati, että viemäriputken uusiminen tulee korvata rikkoutumiskohdasta viemärikaivoon asti, yhteensä noin seitsemän metrin matkalta. A:n kirjelmä sisälsi yksilöidyn korvausvaatimuksen ja sen kokonaismäärä oli 3 043,17 euroa. A:n mukaan uuden putkenosan liittäminen vanhojen eri materiaalista valmistettujen putkien välille aiheuttaisi suuren vahinkoriskin. Eristämätön vanha putki on saatu samalla korvattua uudella eristetyllä putkella. A:n kirjelmän liitteenä oli valokuvia.
Vakuutusyhtiön toisen päätöksen mukaan sille toimitetuista valokuvista ilmenee, että talon sisäpuoliset viemäriputket ovat valurautaa ja runkolinja betonia. Rikkoutunut viemäriputki on talon valmistumisvuodelta 1950. Rikkoutumisvahingosta ei jää ikävähennysten jälkeen korvattavaa. Vuotovahinkoa koskeva 21 euron korvausvaatimus jää alle omavastuun.
Kolmas päätös
A selvittää kirjelmässään talon korjaushistoriaa. Hän olettaa, että viemäri on rakennettu 1979–1983. Poistettaessa vanhaa viemäriputkea kellarista havaittiin, että viemärivettä oli saattanut valua myös talon alla olevaan hiekkaan. Tämä vaikutti osaltaan siihen, että putki päätettiin uusia kokonaisuudessaan.
Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään korvauksen hakijan selvitysvelvollisuutta koskevaan yleisten sopimusehtojen kohtaan. Ensimmäinen päätös on annettu niiden tietojen perusteella, mitä yhtiöllä on ollut käytettävissä. Putken ikä on selvinnyt ensimmäisen päätöksen jälkeen.
Valitus
A:n valituksen mukaan vakuutusyhtiön uudelleenkäsittelyssä omaksuma näkemys viemäriputkiston iästä ja kunnosta perustuu pelkkään olettamaan. Korvaus tulee suorittaa aikaisemman vaatimuksen mukaisesti. A viittaa LVI-liikkeen lausuntoon. A viittaa myös toimittamiinsa valokuviin. Niiden osalta tulee erityisesti kiinnittää huomiota valurautaputken liitoskulmaan betoniputkeen ja betoniputken mahdolliseen painumiseen.
Kun R Oy:n edustaja kysyi putkiston ikää, A ei tiennyt kuin vesijohtojen uusimisvuoden. Viemäri ei ole talon rakentamisvuodelta 1950. WC:den paikalla oli alun perin komerot ja talon ulkorakennuksessa puucee. A:n mukaan todennäköisempi viemäreiden uusimisvuosi on 1979, jolloin taloon on muuttanut P-niminen henkilö. Hän rakensi seuraavina vuosina myös ulkorakennukseen saunan. Talon alkuperäinen viemäri löytyi vaihdettaessa maata ulkoportaiden alta. Se johti suoraan likakaivoon, jonka renkaat ovat vieläkin näkyvissä. Tämä vanha viemäri on myös ajan saatossa alkanut toimia salaojana ja aiheuttanut sokkeliin kiinnitettyjen portaiden ja sokkelin halkeamat. Vakuutusyhtiö on esittänyt halkeamien johtuneen routimisesta. Alkuperäinen viemäri tehtiin vuonna 2010 toimintakyvyttömäksi.
A vaatii toissijaisesti, että kulut tulee korvata vahingontorjuntakuluina. Hän viittaa ehtokohtaan 6.1.2. Lisäksi A kertoo, että R Oy:n edustaja kävi kohteessa 30.6.2010, vaikka vahingosta ilmoitettiin yhtiölle jo 21.6.2010. Hän sai kuitenkin vakuutusyhtiön edustajalta luvan edetä korjaustyössä. Vakuutusyhtiön kolmannessa päätöksessä esittämä syyllistää vakuutettua.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiön vastineen mukaan A:n ensimmäisen uudelleenkäsittelypyynnön liitteenä oli viemäriputken korjauksesta otettuja valokuvia. Saatujen tietojen perusteella vakuutusyhtiö antoi uuden korvauspäätöksen, jonka mukaan viemärin korjauksesta ikävähennyksen jälkeen ei jää korvattavaa. Valokuvien sekä tarkastusraportin perusteella vakuutusyhtiö on määritellyt rakennuksen valmistumisajankohdaksi 1950. Valurautaviemärin muhvien muodon sekä maaperään sijoitetun viemärin materiaalin perusteella vakuutusyhtiö on päätellyt, että rikkoutunut viemäri on alkuperäinen.
A:n Vakuutuslautakuntaan toimittaman selvityksen perusteella viemäri on asennettu vuonna 1979, jolloin viemäriputken korjauksesta tehtävä ikävähennys on 100 prosenttia. Ehtokohdan 6.2.1.4 mukaan vahingon määrä lasketaan siten, että rakennuksen putkiston korvattavista korjauskustannuksista tehdään kolmen prosentin vuotuiset ikävähennykset. Vakuutuksesta korvataan viemäriputken rikkoutumisesta aiheutunut vahinko kellarin seinälle ja lattialle (desinfiointi ja mahdollinen hajunpoisto) vakuutuksen omavastuuosuudella 420 euroa vähennettynä, jolloin korvaus jää alle omavastuuosuuden. Koska omaisuuden ikään perustuvien vähennysten sekä omavastuuosuuden vähentämisen jälkeen ei vahingosta jää korvattavaa osuutta, ei viivästyskorkojen maksamiselle ole perustetta.
Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vaurioituneen omaisuuden korjaus. Vakuutuksesta ei korvata tavanomaisia huolto- ja kunnossapitokustannuksia eikä korjauksen yhteydessä tehtyjä muutos- tai parannustöitä. Runkoviemärin uusimisesta aiheutuneet kulut ovat tavanomaista huolto- ja kunnossapitokustannuksia. Lisäksi runkoviemärin uusinta on rakennukseen kohdistunutta parannustyötä. Tällaiset kustannukset on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Runkoviemärin uusimisessa ei ole kysymys välittömän esinevahingon yhteydessä tehdystä vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta.
Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus
Lainsäädäntö
Vakuutussopimuslain 32.1 §:n (Pelastamisvelvollisuus vahinkovakuutuksessa) mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutuksenantajan oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun tulee, mikäli mahdollista, noudattaa vakuutuksenantajan sanotussa tarkoituksessa antamia ohjeita.
Vakuutussopimuslain 61 §:n (Pelastamiskustannusten korvaaminen) mukaan vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan 32 §:ssä tarkoitetun pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.
Vakuutusehdot
3.1 Turva äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman varalta
Vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama välitön esinevahinko. Vahingon syyn täytyy olla luonteeltaan äkillinen ja ennalta arvaamaton.
3.5 Turva vuotovahingon varalta
Vakuutuksesta korvataan rakennuksen LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen syyn seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.
3.6 Turva LVI-laitteen rikkoutumisen varalta
Vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton LVI-laitteen tai ‑putkiston välitön rikkoutuminen.
6. Vahinkojen korvaaminen
6.1.1 Välitön esinevahinko
Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle äkillisesti ja ennalta arvaamatta sattuneesta tapahtumasta aiheutunut välitön esinevahinko vakuutuskirjaan merkityn vakuutusturvan mukaisesti.--
Vakuutuksesta korvataan myös välittömän esinevahingon yhteydessä syntyneet vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset ilman omavastuuta.
6.1.2 Korvaamisen rajoitukset
Vakuutuksesta ei korvata
- korjauksen yhteydessä tehtyjä muutos- tai parannustöitä eikä muita vahinkoon liittymättömiä kustannuksia. Jos korjauksen yhteydessä kuluneita, ruostuneita tai syöpyneitä osia on niiden vahingoittumisen takia uusittu tai suoritettu muita töitä, joiden johdosta omaisuuden kunnon voidaan näiltä osin katsoa olennaisesti parantuneen, tämä otetaan huomioon lopullisen korvauksen määrässä.
6.2.1.4 LVI - ja sähkölaitevähennykset
Rakennuksen lämmitys-, vesi-, ilmastointi- (LVI) sekä sähkölait teiden (S) rikkoutumisvahingoissa vahingon määrä lasketaan siten, että korvattavista korjauskustannuksista tehdään vuotuiset ikävähennykset seuraavasti:
– rakennuksen putkisto 3 %
Vähennys lasketaan LVI- ja sähkölaitteiden uusimis- tai korjauskustannuksista. Näihin lasketaan kuuluvan myös rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivuu-, täyttö- ja niihin liittyvät työkustannukset.
Laitteen ikä lasketaan kalenterivuosina LVI- tai sähkölaitteen käyttöönotosta tai putkiston uusimisesta.
Vähennystä ei tehdä käyttöönottovuodelta eikä sitä seuraavalta vuodelta. Ikävähennysten laskennassa ensimmäisenä käyttöönottovuotena pidetään sitä vuotta, jolloin laite tai putkisto on asennettu. Ensimmäinen käyttöönottovuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta esine on otettu käyttöön.
Ratkaisu
Tapauksessa on kysymys vakuutusyhtiön antaman korvauspäätöksen sitovuudesta ja siitä, kuinka laajalti viemäriputken uusiminen kuuluu vakuutuksen korvauspiiriin. Lisäksi A:n toissijaisesti vaatinut, että korvausvaatimuksen mukaiset kulut tulisi korvata pelastamiskuluina.
Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että vakuutusyhtiön antama korvauspäätös sitoo lähtökohtaisesti vakuutusyhtiötä sopimusoikeudellisena tahdonilmaisuna hyvän vakuutustavan perusteella. Korvauspäätöksen lähtökohtainen sitovuus voi kuitenkin kumoutua esimerkiksi vakuutussopimuslain säännösten, oikeustoimilain mukaisten pätemättömyys- tai kohtuullistamisperusteiden tai mahdollisesti asiassa ratkaisun tekemisen jälkeen saadun uuden selvityksen perusteella.
Vakuutusyhtiö on ensimmäisen päätöksen yhteydessä ilmoittanut, että sillä olevien tietojen perusteella talon käyttövesijärjestelmä on vuodelta 1998, jolloin viemäriputken korjauksesta tehtävä vähennys on 30 prosenttia. R Oy:n raportin mukaan talon käyttövesiputkisto on vuodelta 1998. Raportissa on valokuvia, joissa näkyy uutta muoviputkea sekä huoneen yläosassa valurautaputkea. Tämä vuosiluku on merkitty myös rakennusvuodeksi Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevaan vakuutuskirjaan.
Vakuutusyhtiön mukaan toisessa käsittelyssä, jonka yhteydessä A on esittänyt euromääräisen korvausvaatimuksen, on vakuutusyhtiölle toimitettu valokuvia, joiden perusteella on ilmennyt, että vanha viemäri on ollut vanhempi. Asiassa on riidatonta, että rikkoutunutta viemäriä ei ole rakennettu 1998.
Ensimmäistä päätöksessä vakuutusyhtiö ei ole ottanut kantaa rikkoutumisvahingon euromääräiseen korvaukseen ja se on ilmoittanut, että ikävähennyksen laskutapa perustuu sillä oleviin tietoihin. Asiassa on esitetty ensimmäisen päätöksen jälkeen uutta viemärin ikään liittyvää selvitystä. Nämä seikat huomioiden Vakuutuslautakunta ei pidä hyvän vakuutustavan vastaisena sitä, että vakuutusyhtiö on asian myöhemmässä käsittelyssä laskenut rikkoutumisvahingon ikävähennyksen uudelleen.
Käytettävissä olevan selvityksen perusteella viemäriputki on rikkoutunut kellarissa huonetilan yläosan alueella. Talon ulkopuolella sijaitseva betoniviemäri oli LVI-liikkeen lausunnon mukaan sisältä syöpynyt ja pinnaltaan rosoinen. Selvityksestä ei ilmene, että betoniviemäriä olisi kohdannut vakuutuksen korvauspiiriin kuuluva vakuutustapahtuma. Sen uusimisessa on ollut kysymys vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajautuvasta muutos- ja parannustyöstä. Asiassa esitetystä selvityksestä ei myöskään ilmene, että rikkoutuneen putken korjaaminen olisi edellyttänyt betoniputkeen kohdistettuja korjaustoimia. Vakuutusyhtiön päätös, jonka mukaan vakuutuksen korvauspiiriin kuuluu rikkoutuneen putken korjaustöiden osuus talon sisäpuolella, on asianmukainen. Vaikka betoniviemärin uusiminen on selvityksen mukaan ollut tarpeellista ja tarkoituksenmukaista, ei sen uusimisessa ole ollut kysymys välittömästi uhkaavan vakuutustapahtuman torjumisesta tai rajoittamisesta, vaan rakennuksen kunnossapitoon liittyvästä korjaustyöstä.
Selvyyden vuoksi Vakuutuslautakunta toteaa, että osapuolten lausumat huomioiden talon viemäriputkisto on uusittu vuonna 1979. Vahinkovuotena lautakunta pitää vuotta 2010. Vakuutusehtojen LVI-vähennyksiä koskevan ehtokohdan mukaan laitteen ikä lasketaan kalenterivuosina. Laskelmassa ei huomioida käyttöönottovuotta ja sitä seuraavaa vuotta. Ikävähennys tulisi tehdä 29 vuodelta. Rakennusvahinkoja koskeva omavastuu on ollut 420 euroa. Nämä seikat huomioiden vuotovahingosta ja vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta rikkoutumisvahingosta ei jää Vakuutuslautakunnalle esitetyn selvityksen perusteella korvattavaa. Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätöksen lopputulokseen.
Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Vuori. Sihteerinä toimi Korkeamäki.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA