Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan kellarikomeroon oli murtauduttu joulukuussa 2014 ja komerosta oli varastettu huomattava määrä tavaraa. Vakuutuksenottajan tekemän listauksen mukaan varastetun omaisuuden arvo oli yhteensä 12 000 euroa. Vakuutusyhtiö piti selvitystä varastusta omaisuudesta riittämättömänä ja epätarkkana ja saamansa selvityksen perusteella arvioi vahingon määräksi 1 500 euroa. Lisäksi yhtiö totesi, että sovellettavien vakuutusehtojen mukaan kellarikomerossa olleiden tavaroiden enimmäiskorvausmäärä olisi 6 296 euroa.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja vaatii varastetuista tavaroista 12 000 euron korvausta. Valituksessaan vakuutuksenottaja toteaa, että vakuutusyhtiön epäilystä huolimatta kaikki hänen listaamansa tavarat ovat todella mahtuneet kellarikomeroon. Vakuutuksenottajan myös kritisoi yhtiön vahingon käsittelyä ja piti yhtiön epäilyjä loukkaavina. Vakuutuksenottaja täsmentää myös, että vaikka varastetut tavarat ovat olleet iältään vanhoja, ne olivat hyväkuntoisia ja suuri osa oli käyttämättömiä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, että koska anastettua omaisuutta ei ole pystytty erittelemään tarkasti hankinta-ajankohtien, hankintahintojen tai hankintapaikkojen osalta, ei vahingon määrästä voida saada riittävää selvyyttä. Käytössä olevien tietojen perusteella vahingon määräksi on arvioitu 1500 euroa.

Vakuutuksenottaja on esittänyt yhtiölle noin 12 000 euron vaatimuksen. Yhtiö viittaa sovellettaviin vakuutusehtoihin, joiden mukaan vakuutusyhtiö on velvollinen korvaamaan enintään 10 %:in asti kunkin vakuutuspaikan koti- tai huvilairtaimiston vakuutusmäärästä tai enimmäiskorvausmäärästä sellaista irtaimistoa, jota on vahingon tapahtuessa säilytetty vuokra- tai osakehuoneiston käyttöön liittyvissä asuinhuoneiston ulkopuolella sijaitsevissa ullakko-, kellari- tai varastotiloissa. Tässä tapauksessa varastettu irtain omaisuus oli vahingon tapahtuessa ollut säilytettävänä em. ehtokohdan tarkoittamassa varastotilassa ja näin ollen yhtiön korvausvelvollisuus rajoittuu 10 %:in koti-irtaimiston enimmäiskorvausmäärästä. Vakuutuskirjan mukaisesti enimmäiskorvausmäärä on 62 960 euroa, joten kellarikomerossa säilytettävänä olleesta omaisuudesta voitaisiin suorittaa enintään 6296 euron korvaus.

Yhtiö toteaa, että korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat ne, joiden avulla voidaan todeta vahingon sattuminen ja sen suuruus sekä korvauksen saaja. Vakuutuksenottaja on toimittanut yhtiölle luettelon varastetusta omaisuudesta ja merkinnyt luetteloon myös sen, minkä arvoiseksi hän katsoo kunkin tavaran. Varastetun omaisuuden hankinta-ajankohdista, -hinnoista tai -paikoista ei kuitenkaan ole toimitettu tietoa lukuun ottamatta neljää mattoa ja yhtä romanihametta. Vakuutuksenottaja on kertonut, että lukuun ottamatta edellä mainittuja mattoja ja romanihametta varastettu omaisuus oli vanhaa.

Yhtiö katsoo, että koska lausunnonpyytäjällä ei ole ollut antaa tietoa omaisuuden hankintapaikoista, hankinta-ajankohdista tai hankintahinnoista, ei vahingon määrästä ole pystytty saamaan riittävää selvitystä. Varastetun omaisuuden voidaan luettelon perusteella todeta olleen pääosin tavanomaista kodin käyttöomaisuutta, jonka arvon voidaan olettaa iän, käytön ja käyttökelpoisuuden alenemisen vuoksi alentuneen yli 50 % jälleenhankinta-arvosta. Varastettu omaisuus pitää sisällään vaatteita, joihin kohdistuu korvaussääntöjen mukainen vuotuinen ikävähennys. Ottaen huomioon, että tavaran on kerrottu olleen vanhaa, voitaneen olettaa, että ainakin suurimpaan osaan vaatteista kohdistuu maksimi-ikävähennys.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalle on toimitettu poliisille tehdyt tutkintailmoitukset.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa arvioidaan, onko vahingon määrän näytetty olevan yli vakuutusyhtiön korvaaman 1 500 euroa.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdan 2 mukaan vakuutusyhtiö on velvollinen korvaamaan enintään 10 %:in asti kunkin vakuutuspaikan koti- tai huvilairtaimiston vakuutusmäärästä tai enimmäiskorvausmäärästä sellaista irtaimistoa, jota on vahingon tapahtuessa säilytetty

- vuokra- tai osakehuoneiston käyttöön liittyvissä asuinhuoneiston ulkopuolella sijaitsevissa ullakko-, kellari- tai varastotiloissa tai yhteisessä käytössä olevissa urheilu- ja harrastevälinevarastoissa tai

- vakuutuspaikassa sijaitsevasta asuinrakennuksesta erillään olevissa säilytystiloissa

Sovellettavien vakuutusehtojen korvaussääntöjen kohdan 1 mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat ne, joiden avulla voidaan todeta vahingon sattuminen ja sen suuruus sekä korvauksen saaja. Esimerkiksi poliisitutkintapöytäkirja, rikosilmoitus, tosite vahingoittuneen esineen hankinnasta, rasitustodistus ja selvitys kiinnityksenhaltijoista voivat olla tarpeen. Rikoksesta on viipymättä ilmoitettava tapahtumapaikan poliisiviranomaiselle.

Sovellettavien vakuutusehtojen korvaussääntöjen kohdan 6.1 mukaan irtaimistovahingoissa korvauksen määrän perusteena on jälleenhankinta-arvo, jolla tarkoitetaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan omaisuuden hankintakustannusta. Kun korvaus suoritetaan rahana, korvauksen määrässä huomioidaan kuitenkin kohdassa 3 mainitut alennukset. Jos omaisuuden arvo on iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun vastaavan seikan vuoksi alentunut yli 50 % jälleenhankinta-arvosta, määritellään korvaus omaisuuden päivänarvon mukaan. Päivänarvolla tarkoitetaan omaisuuden käypää arvoa ennen vahinkoa. Ikävähennysten kohteena olevan omaisuuden arvo määritellään kuitenkin kohdan 6.2 mukaisesti esineiden iän perusteella.

Sovellettavien vakuutusehtojen korvaussääntöjen kohdan 6.2 mukaan korvattavan esineen jälleenhankinta-arvosta lasketaan seuraavat vuotuiset vähennykset toisesta käyttövuodesta alkaen:

- silmälasit, vaatteet, asusteet, jalkineet sekä urheiluvälineet ja -varusteet 25 % / vuosi

Vähennys lasketaan kertomalla prosenttiluku omaisuuden käyttöönottovuotta seuranneiden täysien kalenterivuosien lukumäärällä. Ikävähennys on kuitenkin enintään 70 %. Ikävähennysten lisäksi vähennetään vakuutuskirjassa mainittu omavastuu.

Asian arviointi

Vakuutussopimuslain 69 §:n ja sovellettavien vakuutusehtojen mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys. Tässä tapauksessa vakuutuksenottaja ei vakuutusyhtiön pyynnöstä huolimatta ole toimittanut luetteloa tarkempaa selvitystä suurimmasta osasta varastettua omaisuutta. Ottaen huomioon, että vakuutuksenottaja on arvioinut osan varastetusta omaisuudesta huomattavasti tavallista käytettyä koti-irtaimistoa arvokkaammaksi, tulisi omaisuudesta esittää nyt saatua kuvausta tarkempaa selvitystä.

Lautakunta toteaa, että tavanomainen kodin irtaimisto menettää käytössä ja ikääntyessään merkittävän osan arvostaan. Vahingosta saadut tiedot ja irtaimistosta toimitetun selvityksen puutteellisuus huomioon ottaen lautakunta katsoo, ettei se ole esitetyn selvityksen perusteella voinut todeta varastettujen esineiden arvon ylittävän 1 500 euroa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vahingon määrän ole näytetty olevan enempää, kuin vakuutusyhtiö on jo korvannut. Näin ollen lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Järvelä

Jäsenet:

Sario

Uimonen

Vaitomaa

Vuori