Tapahtumatiedot
Vuonna 1984 rakennetussa omakotitalossa oli 6.3.2014 havaittu WC-istuimen putken vuotavan. Vakuutuksenottaja on kertonut havainneensa parin kuukauden ajan, että lattia oli märkä. Kosteuskartoitusraportin mukaan pesuhuoneen WC-istuimen tulovesiliitäntä oli vuotanut säiliön juuresta. WC-istuimen ympäristö oli kastunut, lattiaa noin 1 neliön alueelta ja seinää noin 2 metrin matkalta.
Vakuutusyhtiö on 24.3.2014 päivätyllä korvauspäätöksellä katsonut, ettei vuotovahinkoa korvata vakuutuksesta, koska se on aiheutunut pesuhuoneen lattiarakenteiden puutteellisuuden seurauksena. Vakuutusyhtiö on katsonut, että pesuhuoneessa rakenteet eivät saa vaurioitua lattialle päässeestä vedestä. WC-istuimen liitännän korjauskuluista ei jää vakuutuksesta korvattavaa osuutta, kun otetaan huomioon ikävähennykset ja omavastuu.
Vakuutusyhtiö on vakuutuksenottajan uudelleenkäsittelypyynnön johdosta 6.5.2014 ilmoittanut, ettei korvauspäätöstä muuteta.
Asiakkaan valitus
Vakuutuksenottaja viittaa vakuutusyhtiölle tekemäänsä uudelleenkäsittelypyyntöön, jossa hän on vaatinut 5.000 euron kertakorvausta vaurioiden korjaamiseksi. Ammattikirvesmiehet ovat tehneet talon ja rakennusmestari on valvonut töitä.
Valituksessaan vakuutuksenottaja toteaa, että hän oli 10.3.2014 huomannut pesuhuoneen lattian pysyvän kosteana kuivauksen jälkeenkin. Hän oli tutkinut asiaa ja huomannut vessanpytylle menevässä kupariputkessa vuodon. Rakenteista oli löytynyt kosteusvaurioita. Hän vaatii 5.000 euron kertakorvausta, jotta vaurioiden korjaamiseen päästäisiin.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö pitää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena ja toteaa, että rakenteiden kastumisen syynä on pidettävä puutteellisen vedeneristyksen seurauksena rakenteisiin päässyttä wc-istuimen tulovesiliitännän vuotovettä. Tältä osin kysymys ei ole vakuutuksesta korvattavasta vahinkotapahtumasta. WC-istuimen liitännän korjaamisesta aiheutuneista kuluista ei ikään perustuvien vähennysten ja omavastuun vähentämisen jälkeen jää vakuutuksesta korvattavaa maksuosuutta.
Vakuutusyhtiö katsoo, ettei vahingon korvattavuutta ratkaistaessa ole merkitystä sillä vakuutuksenottajan näkemyksellä, että pesuhuoneen rakenteet on tehty rakentamismääräysten mukaisesti. Pesutilojen lattioilta on edellytetty vedeneristystä jo vuodesta 1948 lähtien ja seiniltäkin 1970-luvulta lähtien. Vuoden 1976 määräysten mukaan kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse haitallisessa määrin tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin. Hyvän rakentamistavan mukaan vedeneristys ulotetaan siihen korkeuteen, mihin veden vaikutus ulottuu, kuitenkin yleensä vähintään 50 mm valmista lattiapintaa ylemmäksi. Kynnysten kohdalla eristys nostetaan vähintään 25 mm valmista lattiapintaa ylemmäksi. Putkien läpiviennit yms. liitokset tehdään vedeneristyksen kohdalla vedenpitäviksi.
Koska vedet eivät ole valuneet hallitusti lattiakaivoon aiheuttamatta rakenteiden kastumista, kyse on rakennusvirheestä. Veden pääsemistä rakenteisiin ei sen vuoksi voi pitää ennalta arvaamattomana.
Vakuutusyhtiö on korvannut vahinkokartoituksen vahingon selvittelykuluna ilman omavastuuta. Asiassa ei ole esitetty perusteita muuttaa korvauspäätöstä, eikä maksaa korvausta vahingon korjauskuluista vakuutuksen perusteella.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut 10.3.2014 tehdystä kosteuskartoituksesta laadittu tarkastusraportti siihen sisältyvine kuvineen.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Tapauksessa on kysymys siitä, onko vesivahinko johtunut vakuutusehtojen rajoituskohdassa tarkoitetuin tavoin puutteellisesta vedeneristyksestä.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Kodin vakuutuksen kohdan 3.1 (Laaja turva) mukaan laaja turva korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat palovahingot, sähköilmiö- ja vuotovahingot, murrot, ilkivalta- ja myrskyvahingot, poikkeukselliset tulvavahingot sekä rikkoutumisvahingot.
Vakuutusehtojen kohdan 3.5 (Korvausrajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen
- suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
- rakenne-, valmistus- tai aineviasta
- perustamis- tai rakennusvirheestä, tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
- rakenteen tai asennuksen keskeneräisyydestä tai puutteellisuudesta.
Vakuutuksesta ei esimerkiksi korvata vahinkoa, joka on aiheutunut lattiakaivon ja sen korokerenkaan vuotamisesta, märkätilan putkiläpivientien vuotamisesta tai vedeneristyksen puutteellisuudesta.
Asian arviointi
Asiakirjoista ilmenee seuraavaa:
- Vakuutuksenottaja oli huomannut pesuhuoneen lattian pysyvän kosteana kuivauksen jälkeenkin. Hän oli 6.3.2014 ilmoittanut puhelimitse vakuutusyhtiöön, että WC-istuimen 10 mm paksuinen putki vuotaa.
- Vahingon aiheuttajaksi oli 10.3.2014 suoritetussa vahinkotarkastuksessa havaittu WC-istuimen säiliön vuotava pohjaliitos. Lattiaa oli kastunut noin 1 neliömetrin alueelta ja seinää noin 2 metrin leveydeltä.
- WC-istuimen liitännän korjaamisesta aiheutuvista kustannuksista ei ikä- ja omavastuuvähennysten jälkeen ole jäänyt korvattavaa osuutta.
Vakuutuslautakunta katsoo, että rakenteiden kastumisvahingon syynä on pesuhuoneen rakenteiden puutteellisuus, minkä vuoksi WC-istuimen liitännästä vuotanut vesi oli päässyt rakenteisiin. Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on vakuutusehtojen kohdan 3.5 perusteella oikeus kieltäytyä korvaamasta vahinkoa. Tämän vuoksi lautakunta ei suosita asiassa korvausta.
Vakuutuslautakunta toteaa, että sen käsittelemissä rakenteiden kastumisvahingoissa on usein ollut kyse siitä, että laite- tai putkivuoto on sattunut pesutilassa tai muussa huonetilassa, jonka lattiarakenteen olisi tullut olla vedenpitävä, mutta jossa ei ole ollut esimerkiksi vedeneristystä lainkaan. Rakenteiden kastumisen syynä ei silloin ole huonetilassa sattunut vuoto vaan asianmukaisen vedeneristyksen puuttuminen tai muu rakenteiden puutteellisuus.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta katsoo, että korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Pellikka
Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vaitomaa