Haku

VKL 489/15

Tulosta

Asianumero: VKL 489/15 (2016)

Vakuutuslaji: Oikeusturvavakuutus

Ratkaisu annettu: 29.06.2016

Kuittaus. Asiamiehen palkkio. Vakuutusyhtiön oikeus kuitata maksettavasta vakuutuskorvauksesta vakuutuksenottajan erääntyneitä vakuutusmaksuja.

Tapahtumatiedot

Vakuutusyhtiö oli myöntänyt vakuutuksenottaja A Oy:lle 1.12.2014 päivätyllä päätöksellään oikeusturvaedun työsopimukseen perustuneeseen riita-asiaan, jossa kantajana oli A Oy:n entinen työntekijä. Vakuutusyhtiö oli ilmoittanut myös A Oy:n asiamiehelle tiedoksi lähettämässään päätöksessä vähentävänsä korvauksesta sen maksuhetkellä mahdollisesti avoinna olevat vakuutusmaksut ja muut erääntyneet saatavat. Riita oli päättynyt käräjäoikeuden osapuolten välillä 21.4.2015 vahvistamaan sovintoon. A Oy:n asiamies oli lähettänyt vakuutusyhtiölle 10.5.2015 päivätyn 4 588 euron määräisen asianajolaskun.

A Oy:lle 15.5.2015 antamassaan korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö oli ilmoittanut kuitanneensa korvaussummasta vakuutuksen 1 000 euron vähimmäisomavastuuosuuden jälkeen vielä 3 588 euroa korvauksen maksuhetkellä avoinna olleita A Oy:n erääntyneitä vakuutusmaksuja ja muita saatavia korkoineen. Siten A Oy:n asiamies ei ollut saanut lainkaan maksua lähettämästään asianajolaskusta. Koska korvauspäätöksessä oli käsitelty A Oy:n vakuutusmaksutilannetta, päätöstä ei ollut voitu vakuutusyhtiön mukaan tietosuojasäännösten vuoksi lähettää tiedoksi A Oy:n asiamiehelle. Vakuutusyhtiö pyysi A Oy:tä ilmoittamaan päätöksen sisällöstä asiamiehelleen.

Asiakkaan valitus

A Oy:n asiamies on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta omasta ja A Oy:n puolesta kertoen vakuutusyhtiön myöntäneen A Oy:lle oikeusturvaedun asioihin, joissa neljä eri henkilöä oli nostanut kanteen laittomasta irtisanomisesta. Vakuutusyhtiö oli korvannut asiamiehen palkkiot lukuun ottamatta nyt kysymyksessä olevaa asiaa, joka oli jäänyt kantajan poissaolon vuoksi erikseen käsiteltäväksi, ja jonka osalta vakuutusyhtiö oli ilmoittanut kuittauksesta.

Asiamiehen mukaan kysymys oli siitä, minkä hetken mukaan vakuutusyhtiön kuittausoikeus määritellään. Toisin sanoen, oliko vakuutusyhtiöllä kuittausoikeus oikeusturvaedun myöntöhetken mukaisen maksutilanteen perusteella vai jonkin myöhemmän, kuten jutun päättymishetken ja sitä normaalisti seuraavan laskutushetken perusteella.

Kysymys oli sekä vakuutuksenottaja-asiakkaan että asiamiehen oikeusturvasta. Asiamies ei voinut valvoa yritysasiakkaansa rahaliikennettä ja vakuutusmaksurästien syntymistä, eikä vakuutusyhtiökään siitä ilmoittanut.  Asiamiehen mielestä tällainen informointivelvollisuus pitäisi asettaa, mikäli kuittausoikeus syntyisi vasta myöhempien tapahtumien kuin oikeusturvan myöntämishetken perusteella. Asiamiehen mukaan vakuutusyhtiöt olivat aiemmin ilmoittaneet oikeusturvapäätöksissään vakuutusmaksurästeistä kehottamalla kääntymään asiakkaan puoleen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön mukaan A Oy:n oikeusturvavakuutus oli alkanut 1.7.2009 ja päättynyt 1.1.2015. Oikeusturvaetu oli myönnetty ja vakuutuksesta korvattu A Oy:n asianajokuluja työsuhteen irtisanomista koskeneessa riita-asiassa. Korvauksesta oli kuitattu A Oy:n avoinna olleita ja erääntyneitä vakuutusmaksuja.

Vakuutusyhtiö on lausunut, että sillä oli oikeus kuitata oikeusturvavakuutuksen perusteella maksetusta korvauksesta asiakkaalta olleet avoimet saatavansa kuittauksen yleisten edellytysten mukaisesti. Oikeusturvapäätöksessä 1.12.2014 oli kerrottu, että vakuutuksesta maksettavasta korvauksesta vähennetään korvauksen maksuhetkellä mahdollisesti avoinna olevat vakuutusmaksut ja muut erääntyneet saatavat.

Vakuutusyhtiöt noudattavat kuittauksessa Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton (nykyisin Finanssialan Keskusliiton) 12.11.2002 antamaa ohjetta, jonka mukaan yritysvakuutuksissa vakuutusyhtiö voi menetellä kolmella eri tavalla:

Vakuutusyhtiö ilmoittaa korvauspäätöksessään kuittaavaansa kaikki korvauksen maksamishetkellä avoinna olevat saatavansa korkoineen.

Vakuutusyhtiö ilmoittaa korvauspäätöksessään kuittauksen enimmäismäärän ja sen, että yhtiö tulee kuittaamaan korvauksesta kyseisen määrän korkoineen.

Jos vakuutusyhtiö ei ole korvauspäätöksessään ilmoittanut kuittauksesta mitään tai jos se on ilmoittanut kuittaukselle enimmäismäärän, voi vakuutusyhtiö myöhemmin muuttaa päätöstään, mutta tällöin vakuutuskorvaukseen sovelletaan kuittausta vasta siitä lukien, kun vakuutusyhtiö lähettää asiaa koskevan uuden ilmoituksen vakuutetulle. Näissä tilanteissa vakuutusyhtiö informoi asiamiestä uuden päätöksen tekemisestä ja suorittaa vakuutuksen perusteella korvausta aiemman päätöksensä mukaisesti uuden ilmoituksen lähettämiseen mennessä syntyneistä asiamiehen palkkioista ja kuluista.

Kyseessä oli ollut A Oy:n yritysvakuutus. Vakuutusyhtiö oli ilmoittanut oikeusturvapäätöksessä kuittaavansa kaikki korvauksen maksuhetkellä mahdollisesti avoinna olevat vakuutusmaksut ja muut erääntyneet saatavat. Ilmoitus oli tehty edellä mainitun ohjeistuksen mukaisesti. Vakuutuslautakunta on todennut lausunnossaan VKL 619/03, että mainittua käytäntöä on pidettävä hyväksyttävänä menettelynä alalla.

Kuittauksen edellytyksiä ovat saatavien samanlaatuisuus, vastasaatavan perimiskelpoisuus eli erääntyneisyys ja ei-vanhentuneisuus sekä saatavien vastakkaisuus. Kuittauksessa on kyse vastakkaisten saamisoikeuksien lakkaamisesta sikäli, kuin ne peittävät toisensa. Vakuutussuhteen osapuolien keskinäiset saatavat saattoivat olla kuittauksen kohteina.

Vakuutuslautakunta on lausunnossaan VKL 619/03 todennut, että kuittausedellytyksiä tulee arvioida korvauksen maksuhetken mukaisesti. Tässä asiassa korvaus, josta kuittaus oli tehty, oli suoritettu 15.5.2015. Kuittauksen edellytyksiä tuli siis tarkastella tuon ajankohdan mukaan. Kuitattu määrä perustui korvauksen maksuhetkellä vakuutusyhtiöllä A Oy:ltä avoinna olleisiin ja erääntyneisiin vakuutusmaksusaataviin. Saatavat, joita vastaan kuittaus oli suoritettu, olivat olleet A Oy:n tiedossa ja niitä oli vakuutusyhtiön toimesta laskutettu. Kuitattu määrä oli tullut A Oy:n hyväksi vähentäen yrityksen velkoja kuitatun määrän verran. Saatavat olivat täyttäneet kaikki kuittauksen edellytykset; ne olivat olleet samanlaatuisia, erääntyneitä ja vastakkaisia.

Vakuutusyhtiö on katsonut noudattaneensa SVK ry:n kuittauksesta antamia ohjeita ja on pyytänyt A Oy:n vaatimuksen hylkäämistä perusteettomana.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse vakuutusyhtiön oikeudesta kuitata A Oy:n avoinna olleita erääntyneitä vakuutusmaksuja oikeusturvavakuutuksesta maksetusta korvauksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kysymyksessä olevaan oikeusturvavakuutukseen sovellettavien 1.1.2011 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 240.0 mukaan vakuutettuina ovat vakuutuskirjassa mainitun toiminnan osalta:

- vakuutuskirjaan vakuutuksenottajaksi merkitty yritys

- vakuutuksenottajan palveluksessa olevat henkilöt

- sellaiset palkattomat tai satunnaiset työnsuorittajat, joiden aiheuttamista vahingoista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa

- vakuutuksenottajan työntekijöihin rinnastettavat itsenäiset yrittäjät, joiden aiheuttamista vahingoista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa

- vakuutuksenottajayrityksen vastuunalainen yhtiömies silloin, kun hänet on haastettu oikeudenkäyntiin vastaajaksi yhteisvastuullisena vakuutuksenottajan kanssa.

Vakuutusehtojen kohdan 240.1 mukaan vakuutusturvan tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa.

Asian arviointi

Lautakunta toteaa, että kuittauksessa vastakkaiset saamisoikeudet lakkaavat siltä osin kuin ne peittävät toisensa. Velkasuhteen osapuolella on oikeus kuittaukseen, kun voimassa olevan oikeuden mukaiset kuittaukset edellytykset täyttyvät. Kuittauksen edellytyksiä ovat saatavien samanlaatuisuus, vastasaatavan perimiskelpoisuus ja saamisten vastakkaisuus. Kuittaus on mahdollinen myös vakuutussopimussuhteen osapuolien kesken.

Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on tässä tapauksessa menetellyt mainitsemansa Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton vuonna 2002 antaman kuittausta koskevan ohjeen mukaisesti. Lautakunta pitää ohjeen mukaista menettelyä vakuutusalalla hyväksyttävänä käytäntönä.

Vakuutusyhtiö oli tässä asiassa antamassaan 1.12.2014 päivätyssä oikeusturvaedun myöntämistä koskevassa päätöksessä, jonka se oli siihen tehdyn merkinnän perusteella lähettänyt tiedoksi myös A Oy:n asiamiehelle, ilmoittanut, että korvauksesta tultaisiin vähentämään sen maksuhetkellä mahdollisesti avoinna olevat vakuutusmaksut ja muut erääntyneet saatavat. Näin ollen A Oy:n asiamiehen oli täytynyt olla selvillä kuittauksen mahdollisuudesta.

Vakuutussopimukseen perustuva oikeus saada korvausta vakuutusehdoissa määritellyistä oikeudenkäyntikuluista kuuluu vakuutetulle. Tämän perusteella lautakunta katsoo, että, ellei vakuutusyhtiö ole erikseen muuta ilmoittanut, pelkän oikeusturvaedun myöntämistä koskevan ilmoituksen perusteella asiamiehen ja vakuutusyhtiön välille ei synny oikeussuhdetta, joka perustaisi asiamiehelle etuoikeutetun ja vakuutettuun nähden itsenäisen aseman vakuutuskorvauksen saajana. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei asiassa ole ollut estettä A Oy:n avoinna olleen ja erääntyneen vakuutusmaksuvelan kuittaamiselle vakuutusyhtiön A Oy:lle maksamasta oikeusturvavakuutukseen perustuneesta korvauksesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön menettelyä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Raulos

Sihteeri Isokoski

 

Jäsenet:

Jaakkola

Makkula

Paloranta

Partanen

Sarpakunnas

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia