Haku

VKL 489/06

Tulosta

Asianumero: VKL 489/06 (2006)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 14.12.2006

Vakuutusehtojen tulkinta Parketin päivänarvo Ikä ja tekninen käyttöikä päivänarvon määrittämisessä

Tapahtumatiedot
 
Lausunnonpyytäjän asuinhuoneiston parketti kärsi vesivahingon 28.7.2006. Kyseinen asuinrakennus on vuodelta 1980. Parkettiliikkeen korjausarvion mukaan vahinkokohta on eteisen ja olohuoneen aulassa. Samaa parkettia ei enää valmisteta. Liikkeen mukaan parkettia pitää purkaa ja vaihtaa tilalle uutta noin 50 neliömetrin alalla. Korjauskulut ovat arvion mukaan 3.600 euroa.
 
Vakuutusyhtiön päätös
 
Parkettilattioiden yleisenä teknisenä käyttöikänä pidetään 30 vuotta. Vaurioitunut lattia oli 25 vuoden ikäinen. Korvaus suoritetaan päivänarvon mukaisena laskemalla vahingosta niin suuri osa kuin päivänarvon ja jälleenhankinta-arvon välinen suhde osoittaa. Lattian korjauskustannuksista (3.600 euroa) maksetaan jäljellä olevaa teknistä käyttöikää vastaava osa eli 5/30.
 
Lausuntopyyntö
 
Ikäalennusta ei voi kohdistaa korjausarvion loppusummaan vaan ainoastaan materiaalikustannusten osuuteen, ja senkin osalta yhtiön päätöksessä on liian suuri alennus. Parketin arvo ei etene lineaarisesti kohti nollaa, kuten vakuutusyhtiö on päätöksessään katsonut. Yhtiön ratkaisu merkitsee sitä, että viiden vuoden kuluttua parketti olisi ollut täysin arvoton ja se olisi pitänyt poistaa kelvottomana. Näin asia ei voi olla eikä ole. On kohtuutonta, ettei yhtiön maksama korvaus kata edes työkustannusten osuutta.
 
Lausunnonpyytäjä toteaa, että parketti oli iäkäs mutta se ei ollut erityisen kulunut. Pahimmat ulkonäkömuutokset ovat aiheutuneet siitä, että auringonvalo on vaalentanut lakkaa. Lausunnonpyytäjän perhe oli ostanut aiemman asuntonsa uutena, ja 14 vuoden asumisen jälkeen sen asunnon parketti oli edelleen uutta vastaavassa kunnossa.
 
Lausunnonpyytäjän mielestä kohtuullinen ikäalennus olisi 40 % parketin arvosta, ja muut kustannukset pitäisi korvata täysimääräisesti.
 
Vakuutusyhtiön vastine
 
Parkettiliikkeestä on 15.8.2006 saatu puhelimitse tieto, että kyseistä parkettia ei ole valmistettu tai käytetty asennuksessa yli kymmeneen vuoteen. Liikkeen edustajan arvion mukaan lausunnonpyytäjän parketti on mitä todennäköisimmin alkuperäinen eli asennettu vuonna 1980. Hänen näkemyksensä mukaan parketti oli melko kulunut.
 
Kiinteistön kunnossapitojaksojen määrittelyssä käytetään yleisesti hyväksyttyjä ohjeistuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi VTT:n rakennuslaboratorion laatimat KH-ohjekortit. Ohjeistuksen mukaan parkettilattia tulisi lakata 5-10 vuoden välein ja uusia 20-30 vuoden välein.
 
Selvityksen mukaan parketti on vuodelta 1980 ja asiantuntijaliikkeen arvion mukaan melko kulunut. Parketin mahdollisesta uusimisesta tai lakkauksesta ei ole toimitettu tietoja. Kokonaiset kalenterivuodet laskien parketin ikä on siis 25 vuotta, ja tuossa ajassa parkettilattia kuluu ja naarmuuntuu normaalikäytössäkin siinä määrin, että hiominen tai lakkaaminen olisi ajankohtainen kunnostustoimenpide ilmankin vahinkoa.
 
Vakuutusyhtiö katsoo, että 25 vuotta vanha parketti on selvästi ylittänyt puolet käyttöiästään, jolloin kyseeseen tulee päivänarvon mukainen korvaus. Käytetty 30 vuoden käyttöikä on oikeudenmukainen ottaen huomioon kunnossapito-ohjeistus.
 
Vakuutuslautakunnan lausunto
 
Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdan 5.6.1 mukaan omaisuuden arvo määritellään joko jälleenhankinta-arvon tai päivänarvon mukaan.
 
Omaisuuden jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka tarvitaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan esineen hankkimiseen.
 
Omaisuuden päivänarvolla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka saadaan, kun jälleenhankinta-arvosta vähennetään se, mitä omaisuus on menettänyt iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun sellaisen syyn johdosta.
 
Kohdan 5.6.2 mukaan korvauksen määrän perusteena on omaisuuden jälleenhankinta-arvo tai päivänarvo kohtien 5.6.2.1 ja 5.6.2.2 mukaisesti. Vahingon perusteella suoritettava korvaus lasketaan näiden ehtokohtien perusteella.
 
Ehtojen kohdassa 5.6.2.1 on käsitelty omaisuutta, jolle on määritelty tietynsuuruiset vuotuiset ikäpoistot. Ehtokohdan taulukossa ei ole mainittu mm. parkettia.
 
Kohdan 5.6.2.2 mukaan niiden omaisuuserien osalta, joita ei ole mainittu kohdan 5.6.2.1 taulukossa, lasketaan korvauksen määrä alla kohdissa A ja B olevien sääntöjen mukaan.
 
A – Omaisuuden arvo yli puolet jälleenhankinta-arvosta
 
Jos omaisuuden arvo on yli puolet jälleenhankinta-arvosta, korvauksen määrä on
-         korjauskustannukset tai
-         omaisuuden jäännösarvolla vähennetty jälleenhankinta-arvo, jos omaisuutta ei voida korjata.
 
Korvauksen enimmäismäärä on omaisuuden jälleenhankinta-arvo. Sovittuun vakuutusmäärään perustuvassa vakuutuksessa korvauksen enimmäismäärä on omaisuuden päivänarvo.
 
B – omaisuuden arvo alle puolet jälleenhankinta-arvosta
 
Jos omaisuuden arvo on alle puolet jälleenhankinta-arvosta, korvauksen määrä on
-         päivänarvon ja jälleenhankinta-arvon suhteen osoittama määrä omaisuuden korjauskustannuksista ja
-         irtaimen omaisuuden osalta korjauskustannukset korjauslaskun mukaisesti tai
-         omaisuuden jäännösarvolla vähennetty päivänarvo, jos omaisuutta ei voida korjata.
 
Korvauksen enimmäismäärä on kuitenkin aina omaisuuden päivänarvo.
 
Käsillä olevassa tapauksessa riitaa on lausunnonpyytäjän asunnon parkettivauriosta maksettavan korvauksen suuruudesta. Selvityksen mukaan parketti oli vaurioituessaan noin 25 vuoden ikäinen. Lausunnonpyytäjän kertoman mukaan auringonvalo oli vuosien mittaan aiheuttanut lattiaan sävymuutoksia, ja parkettiliikkeen arvion mukaan lattia oli vahingon sattuessa melko kulunut. Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetuissa valokuvissa parketissa on nähtävissä käytön jälkiä kuten naarmuja, halkeamia ja pieniä lohkea­mia. Yleisilmeeltään lattia kuitenkin on täysin käyttökelpoisen näköinen.
 
Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään laskenut parketin päivänarvon kaavamaisesti parketin iän (teknisestä käyttöiästä jäljellä olevien vuosien) ja parketin teknisen käyttöiän perusteella. Käytännössä tämä laskentatapa johtaa siihen, että parketin päivänarvo lausunnonpyytäjän toteamin tavoin laskee iän myötä lineaarisesti nollaan siitä riippumatta, missä kunnossa parketti tosiasiassa on ollut vahingon sattuessa.
 
Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön parketin osalta käyttämä laskentatapa muistuttaa yleiseltä logiikaltaan suuresti ehtokohdan 5.6.2.1 kaavamaisia ikävähennysmääräyksiä. Ehtojen kohtien 5.6.1 ja 5.6.2.2 määräykset huomioon ottaen parketin päivänarvoa ei kuitenkaan voi laskea kaavamaisesti pelkästään parketin iän ja teknisen käyttöiän perusteella, vaan arvonmäärityksessä on otettava huomioon käyttö, käyttökelpoisuuden alene­minen ja muut vastaavat syyt. Päivänarvon määrittäminen perustuu siis ehtojen mukaan tietynlaiseen kokonaisarviointiin. Huonokuntoisen parketin arvo voi olla hyvin alhainen vaikka teknistä käyttöikää olisi vielä jäljelläkin, ja vastaavasti hyväkuntoisena säilyneen parketin vakuutusehdoissa määritelty päivänarvo ei ole nolla vaikka parketin tekninen käyttöikä olisikin umpeutunut.
 
Esitetyn selvityksen perusteella lausunnonpyytäjän asunnon parkettilattiassa oli 25 vuoden käytön aiheuttamia kulumis- ym. jälkiä ja sävymuutoksia. Vakuutuslautakunnan arvion mukaan parketin arvo oli vahinkohetkellä alle puolet uuden parketin jälleenhankinta-arvosta, jolloin vakuutusyhtiö on velvollinen korvaamaan 3.600 euron suuruisista korjauskustannuksista päivän­arvon ja jälleenhankinta-arvon suhdeluvun osoittaman määrän. Ehtojen kohdan 5.6.2.2 alakohdan B mukaan päivänarvon ja jälleenhankinta-arvon suhdelukua sovelletaan työ-, materiaali- ja kaikkiin muihinkin korjauskustannuksiin.
 
Parketin ikään ja tekniseen käyttöikään perustuvan korvauspäätöksen mukaan lattian päivänarvo olisi 5/30 eli noin 17 % sen jälleenhankinta-arvosta. Esitettyjen valokuvien ja lattian kunnosta olevan muun selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta kuitenkin katsoo, että korvauspäätöksessä käytetty laskentatapa johtaa tässä tapauksessa liian alhaiseen päivänarvoon. Lautakunta arvioi lattian päivänarvon olevan 30 % sen jälleenhankinta-arvosta ja suosittaa tätä vastaavaa lisäkorvausta.
 
Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Taipale ja jäsenet Laapotti, Sario, Tuomela ja Uimonen. Sihteerinä toimi Raulos.
 
 
VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia