Haku

VKL 484/13

Tulosta

Asianumero: VKL 484/13 (2014)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 26.02.2014

Vesivahinko. Korvauksen määrä. Siivoustunnit. Vakuutusyhtiön vastuu korjaustyön laadusta.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja A:n vuonna 1998 rakennetussa omakotitalossa sattui 1.2.2012 toisen kerroksen kylpyhuoneessa vahinko, jossa suihkuhana aukesi itsestään ja suihkusuutin putosi lattialle seurauksin, että vettä pääsi valumaan kynnyksen yli. Kosteusvaurioita tuli lattiaan noin 60 m2 alueelle ja osassa seiniä havaittiin kosteutta noin 40 senttimetrin korkeudelle. Lisäksi alakerran pesutilojen katossa havaittiin pieni kosteusalue. Toisena vahinkona todettiin, että keittiön hanan tiiviste oli vuotanut aiheuttaen vaurioita allaskaapille.

A haki vahingosta korvausta laajasta kotivakuutuksesta.

Asian käsittely vakuutusyhtiössä

Vakuutusyhtiö hyväksyi vahingon vakuutuksesta korvattavaksi ja maksoi useilla päätöksillä korvauksia muun muassa vahinkokartoituksesta ja vesivahingon korjauskuluista.

Siltä osin, kuin yhtiö oli hylännyt A:n korvaushakemuksen rakennustyön jälkeen tehdyn siivouksen kuluista sekä muuttolaatikoista, tavaroiden varastointiin käytettyjen konttien vuokrauskuluista ja kuivaimen poisvientikuluista, A valitti vakuutusyhtiön sisäiseen muutoksenhakuelimeen. Samassa yhteydessä A ilmoitti tyytymättömyyttä korjaustyön laatuun ja vaati vakuutusyhtiöltä korvausta kuluista, jotka aiheutuvat huonosta laadusta johtuvista lisäkorjaustöistä.

Yhtiön sisäinen muutoksenhakuelin totesi lausunnossaan 6.2.2013, ettei vakuutusyhtiö vastaa korjausurakoitsijan työn laadusta. Vaikka vakuutusyhtiö toimiikin korjauskulujen maksajana, on työn tilaajana korjausurakassa aina vakuutuksenottaja. Urakoitsija on vakuutuksenottajaan nähden vastuussa korjaustyön laadusta ja urakkasopimuksen täyttämisestä muutenkin. A:n laatiman oikaisupyynnön mukaan valtaosa siivouskuluista oli ollut tarpeen siksi, ettei urakoitsija ollut tehnyt tarvittavia suojauksia ja ettei rakennusjätteitä ollut siivottu. Maksettua korvausta 16 siivoustunnista oli siten pidettävä riittävänä. Myös vaaditut lisäkorjaustyöt liittyivät tehdyn korjaustyön laatuun. Näin ollen lisäkorvausta siivoustuntien ja lisäkorjaustöiden osalta ei suositeltu. Muut hylätyt kustannukset yhtiön sisäinen muutoksenhakuelin suositteli korvaamaan ja nämä lisäkorvaukset maksettiin 11.2.2013.

Valitus

Valituksessaan Vakuutuslautakunnalle A vaatii korvausta siivouskuluista vakuutusyhtiön hylkäämältä osalta sekä tehdyn työn korjausta eteisen lattian ja kaapistojen osalta. Korvauskäsittelijän mukaan vaurioalue on ollut vain 60 m2, vaikka jokainen ymmärtää, että massiivinen remontti aiheuttaa pölyhaittoja ja jätettä muuallekin kuin itse vahinkoalueelle. Koko talo on 240 m2, josta kokonaan remontin piirissä oleva yläkerta on 140 m2. Kylpyhuoneen remontti tehtiin kahteen kertaan ja betonilattia piti avata, koska kylpyhuoneen remontti oli tehty tarkastusraportin mukaan väärin ja vastoin säädöksiä. Tästä syystä myös kylpyhuoneen alla oleva varasto ja siellä olevat tavarat vahingoittuivat ja betonilohkareet ja muut jätteet piti siivota pois.

A:n mukaan vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja on luvannut, että siivouskulut korvataan. Vakuutusyhtiö on maksanut korjausurakoitsijan laskut suorittamatta lopputarkastusta tai hyväksyttämättä laskuja asiakkaalla. Urakoitsijalla ei ole enää maksusuorituksen saatuaan intressiä saattaa remonttia kunnolla loppuun. Urakoitsija ei ole hoitanut siivouksia ja tavaroiden siirtoa paikoilleen, vaan nämä työt on tehnyt siivousliike. Eteisen kaappien liukuovet eivät toimi, koska lattia on tehty väärin. Toisen makuuhuoneen paneeleissa on maalitahroja. Olohuoneen parketissa näkyy jo kohoumia, eli työn laatu on ollut heikko.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemmin lausumansa koskien yhtiön vastuuta korjausurakoitsijan työn jäljestä. Yhtiö viittaa aiempaan lautakuntakäytäntöön ja kirjallisuuteen ja toteaa, että vakuutusyhtiölle voi syntyä vastuu korjaustyön laadusta sellaisissa poikkeustapauksissa, joissa vakuutusyhtiö esimerkiksi määrää kohteessa käytettävän urakoitsijan tai muulla vastaavalla tavalla vaikuttaa määräävästi vakuutuskorvauksen käyttämiseen. Vahinkotarkastajan vakuutuksenottajalle antama opastus esimerkiksi kosteuskartoituksen tilaamisessa tai yhteydenpidossa korjausurakoitsijaan ei tee vakuutusyhtiöstä korjausurakoitsijan sopimuskumppania. Tässä tapauksessa korjausurakoitsijan urakkatarjous on osoitettu A:n aviomiehelle ja työtilaus tehty A:n ja korjausurakoitsijan välillä. Vakuutusyhtiötä ei voida pitää työn tilajana vai katsoa, että se muuten olisi vaikuttanut korjaustyöhön määräävästi. Yhtiö ei siten myöskään vastaa korjaustyön laadusta tai sen kestosta. Se, että yhtiö on maksanut korjausurakoitsijan laskun, ei poista urakoitsijalta velvollisuutta suorittaa urakkasopimukseen kuuluvia, vielä tekemättömiä töitä.

Siivoustyön osalta yhtiö toteaa, että korjausurakoitsijan urakkatarjoukseen on sisällytetty tarvittavat suojaukset, purkutyöt ja purkujätteen poiskuljetukset sekä siivous harjapuhtaaksi ja huonekalujen siirto varastointitiloista paikoilleen. Vaadittuihin siivousliikkeen tekemän siivouksen kuluihin on sisältynyt muun muassa huonekalujen ja sänkyjen puhdistamista ja siirtämistä, ikkunoiden puhdistamista, rakennusjätteen siivoamista, yläkerran yleissiivousta ja kylpyhuoneen puhdistamista. A on 14.12.2012 soittanut yhtiön vahinkotarkastajalle ja tiedustellut siivousliikkeen laskun korvattavuutta, jolloin tarkastaja on kertonut jo sopineensa korjausurakoitsijan kanssa, että vakuutuksesta voidaan korvata kohtuullisia siivouskuluja ja ilmoittanut hyväksyvänsä yhteensä 48 tunnin siivouslaskuista 16 tuntia. Yhtiö katsoo, että korvaamatta jääneet siivoustunnit ovat olleet tarpeen korjausurakoitsijan työn laadun puutteellisuuksien vuoksi. Koska yhtiö ei vastaa korjaustyön jäljestä, nämä tunnit eivät tule korvattaviksi. Samalla perusteella yhtiö ei ole velvollinen korvaamaan myöskään A:n vaatimia, korjaustyön virheiden korvaamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Laajan kotivakuutuksen ehtojen kohdan 1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranaiset esinevahingot, jotka ovat aiheutuneet äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vakuutuksen ollessa voimassa.

Vakuutuksen korvaussääntöjen kohdan 3 (Korvauksen suorittamisvaihtoehdot) mukaan ensisijaisesti vahingoittunut omaisuus korvataan korjauttamalla vahingoittunut esine. (…) Vakuutusyhtiöllä on oikeus korvauksen rahana maksamisen asemasta hankkia tilalle vastaava omaisuus tai korjauttaa vahingoittunut omaisuus. Vakuutusyhtiöllä on myös oikeus määrätä rakentaja tai korjaaja, joka uudelleen rakentaa tai korjaa vahingoittuneen omaisuuden tai määrätä hankintapaikka, josta vastaavanlainen omaisuus hankitaan. Mikäli korvaus kuitenkin suoritetaan rahana, korvauksen enimmäismäärä määräytyy sen mukaan, mitä yhtiö olisi esineestä maksanut sen myyjälle tai korjauskustannuksista korjaajalle. (…)

Ratkaisusuositus

A on vaatinut korvattavaksi korvaamatta jätettyä osaa siivousliikkeen kolmesta laskusta (yhteensä 48 työtuntia, joista vakuutusyhtiö on korvannut 16 työtuntia). Lisäksi A on vaatinut vakuutusyhtiötä korvaamaan laadultaan puutteellisen korjaustyön vuoksi tehtävistä lisäkorjauksista aiheutuvat kulut.

Korvauskäytännössä vakiintunut lähtökohta on se, että vaurioituneen omaisuuden omistava vakuutuksenottaja toimii korjaustyön tilaajana ja vakuutusyhtiö korvaa korjaustyöstä aiheutuneet laskut vakuutusehtojen mukaisesti. Yhtiön toimiessa tällä tavoin maksajan roolissa sille ei synny vastuuta itsenäisesti toimivan korjausurakoitsijan työn laadusta eikä velvollisuutta valvoa korjaustyön suorittamista. Vakuutusyhtiön vastuu rajoittuu vakuutusehtojen mukaisen korvauksen suorittamiseen. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan vakuutusyhtiölle voi syntyä vastuu korjaustyön lopputuloksesta siinä tapauksessa, jos yhtiö esimerkiksi määrää korjaustyön suorittajan tai muulla vastaavalla tavalla vaikuttaa määräävästi vakuutuskorvauksen käyttämiseen. Näyttötaakka tällaisesta yhtiön vallitsevan käytännön mukaisesta maksajan roolista poikkeamisesta on korvausta vaativalla.

Asiassa ei ole edes väitetty eikä lautakunnan käytettävissä olevista asiakirjoista ilmene, että vakuutusyhtiö olisi toiminut A:n omakotitalon vesivahingon korjaustöiden tilaajana. Yhtiö ei siten ole vastuussa tehdyn korjaustyön jäljestä, vaan siitä vastaa A:n sopimuskumppani eli korjausurakoitsija.

A:n korvattavaksi vaatimien siivouslaskujen mukaan työtunnit on käytetty seuraavasti:

- 16 tunnin lasku, josta huonekalujen siirtoa paikoilleen 7 tuntia, huonekalujen puhdistusta 4 tuntia, sänkyjen ja patjojen puhdistusta 3 tuntia ja suojauspahvien ja muun remonttijätteen kuljetusta kaatopaikalle 2 tuntia

- 15 tunnin lasku, josta yleissiivousta yläkerrassa 6 tuntia, kylpyhuoneen alla olevan varaston raivausta kivistä ja rakennusroskasta 2 tuntia ja verannan siivousta rakennusjätteistä 3 tuntia

- 17 tunnin lasku, josta kylpyhuoneen puhdistusta 8 tuntia, eteisen ja käytävän lattialaattojen puhdistusta 6 tuntia ja ikkunoiden sisäpintojen ja ikkunasäleikköjen puhdistusta 3 tuntia.

Korjausurakoitsijan 3.7.2012 päivätyn urakkatarjouksen mukaan urakkaan on sisältynyt muun ohella siivouksen harjapuhtaaksi ja huonekalujen siirron varastointitiloista paikalleen, tarvittavat suojatyöt sekä purkutyöt ja purkujätteiden poiskuljetukset sisältäen kaatopaikka- ja kierrätysmaksut. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n siivousliikkeellä teettämä työ on valtaosaltaan ollut sellaista, joka on sisältynyt korjausurakoitsijan urakkatarjoukseen. A on itsekin valituksessaan ja vakuutusyhtiölle toimittamassaan oikaisupyynnössä ilmoittanut, että siivoustyöt on täytynyt teettää, koska urakoitsija on tehnyt suojaukset huonosti ja jättänyt siivoustöitä tekemättä, rakennusjätteitä pois viemättä ja huonekaluja siirtämättä. Kysymys on tältä osin korjausurakoitsijan työn puutteellisesta laadusta aiheutuneista lisäkustannuksista, joista vakuutusyhtiö ei edellä esitetyn mukaisesti ole korvausvastuussa. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön suorittamaa korvausta 16 tunnin siivoustyöstä riittävänä eikä suosita asiassa lisäkorvausta. Lisäkorvausta ei suositeta myöskään vaadittujen lisäkorjaustöiden osalta, koska tältäkin osin on kyse korjausurakoitsijan työn puutteellisen laadun korjaamisesta. A voi kääntyä asiassa korjausurakoitsijan puoleen.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander, jäsenet Sario, Uimonen ja Vaitomaa sekä varajäsen Vuori. Sihteerinä toimi Laine.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia