Haku

VKL 48/14

Tulosta

Asianumero: VKL 48/14 (2014)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 12.06.2014

Korvattava vahinko. Rakenteiden purkukulut. Miltä osin purkukulut olivat vakuutuksesta korvattavia? Alivakuutus. Vakuutusyhtiön vastuu aiheutuneista kuluista. Omakotitalon pesuhuoneen ja saunan vuotovahingon seurauksena omakotitalon rakenteita avattiin laajasti. Suojeluohjeen laiminlyönti.

Tapahtumatiedot

Kuolinpesän omistamassa omakotitalossa havaittiin 30.5.2012 vesivahinko. Sekä pesuhuoneen suihkusekoittaja että suihkusekoittajalle menevän käyttöveden putki olivat rikkoutuneet jäätymisen vuoksi. Vettä oli vuotanut pesuhuoneen rakenteisiin. Asiasta tehtiin vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön ja vahingon syytä selvitettiin. Vahinkotarkastus vahinkopaikalla tehtiin 20.6.2012. Purkamisen edetessä havaittiin erittäin lahoja rakenteita ja tämän vuoksi paikalle tilattiin kosteuskartoitus, joka tehtiin 27.7.2012. Toinen kosteuskartoitus tehtiin 20.8.2012.

Vakuutusyhtiön päätös

Purkutöiden edetessä vahinkokohteessa havaittiin runsaasti lahonneita puurakenteita ulkoseinien ja väliseinien alaohjauspuissa. Osa alapohjauspuista oli ollut niin lahonneita, että ne oli voitu imuroida pois. Tällaiset lahovauriot eivät johtuneet äkillisistä putkirikoista, vaan rakenteisiin pidemmän ajan kuluessa päässeestä kosteudesta. Kosteuden todettiin päässeen rakenteisiin puutteellisen lattiakaivon tiiviyden seurauksena. Lisäksi kohteessa havaittiin kosteusvahinkoja sisäkattojen pinnoissa ja ullakkorakenteissa, jotka johtuivat vesikaton vuodoista, kun vesi pääsi rakenteisiin savuhormin juuripellityksen alta. Näitäkään vahinkovakuutus ei korvannut. Äkillisestä jäätymisestä aiheutuneet putkivahingot eivät olleet aiheuttaneet lisävahinkoa muutenkin kosteusvaurioituneelle rakennukselle. Rakennuksen pintalaatta olisi pitänyt purkaa lahonneiden alaohjauspuiden uusimiseksi ja lisäksi pohjalaatta olisi pitänyt kuivata vanhojen vahinkojen seurauksena. Puutteellisesta lattiakaivosta alapohjarakenteisiin päässyt vesi oli kulkenut tiettyä pohjalaattaa pitkin lähes koko rakennuksen alapohjan alueelle. Pesutilat olisi pitänyt purkaa kokonaisuudessaan vanhojen lahovaurioiden seurauksena eikä vesieristystä määräysten mukaisesti voinut tehdä yhtenäiseksi ilman, että seinärakenteita oli purettu. Äkilliset vuotovahingot eivät olleet aiheuttaneet lisävahinkoa.

Vakuutusyhtiö korvasi purkukuluista urakoitsijalle 40 %, koska kohteen alivakuutuksen vuoksi vähennettiin 40 % korvausmäärästä ja suojeluohjeen laiminlyönnin vuoksi jäätymisvahingoista 20 % eli yhteensä vähennettiin 60 % korvausmäärästä. Tämän lisäksi vakuutusyhtiöstä maksettiin selvittelykuluina kosteuskartoituskulut.

Vakuutetut pyysivät asian käsittelyä uudelleen, koska he katsoivat, että vakuutusyhtiön tuli maksaa purkutyöt kokonaisuudessaan. Nyt kiinteistö oli purettu käyttökelvottomaksi vakuutusyhtiön ohjeiden mukaan ja vakuutetut katsoivat, että sen tahon, joka antoi ohjeet purkutöihin, tuli myös maksaa kulut ilman ikäpoistoja. Alivakuutuksen osalta todettiin, että vakuutusyhtiöiden moraalinen velvollisuus oli huolehtia siitä, että vakuutukset vastasivat kiinteistön arvoa.

Uudessa päätöksessään vakuutusyhtiö totesi, että korvauspäätös tehtiin siinä vaiheessa, kun vahingon lopullinen syy ja laajuus selvisivät. Lahovaurioiden syy selvisi vasta lattioiden purkutöiden yhteydessä. Purkutyöt olisi pitänyt tehdä joka tapauksessa, koska rakenteisiin päässyt kosteus aiheutti mikrobivahinkoa alapohjaan, joka olisi alkanut levitä myös seinäranteisiin. Alapohjan rakenne oli valmiiksi vaurioitunut lattiakaivon vuodon seurauksena eikä nyt ilmennyt äkillinen vuotovahinko aiheuttanut lisävahinkoa. Vakuutuksenottaja on toiminut tässä tapauksessa työn tilaajana ja korvauspäätös on annettu, kun lopullinen vahingon syy on selvinnyt. Alivakuutussuhteen osalta on todettu, että vakuutusyhtiö olisi voinut vedota 48 %:n alivakuutukseen, mutta vakuutusyhtiö on vedonnut 40 %:n alivakuutukseen. Jäätymisvahingon osalta olisi suojeluvähennys voinut olla 25 %, mutta vakuutusyhtiö on ottanut suojeluohjevähennyksenä 20 %.

Valitus

Kiinteistö on purettu vakuutusyhtiön asiamiehen ohjeiden mukaisesti korjaus- ja asuinkelvottomaksi. Vakuutusyhtiön tulisi maksaa kiinteistön vakuutusarvon mukainen korvaus. Vakuutustarkastajan ensimmäiset sanat olivat paikalle tullessaan, että ”se on alivakuutettu”. Purkukustannuksista vakuutusyhtiö on korvannut noin 4 700 euroa ja itse vakuutettujen tulee suorittaa 7 000 euroa. Vakuutusyhtiön olisi tullut informoida, ettei se korvaa purkukustannuksia kokonaisuudessaan. Vakuutusyhtiö on toiminut eettisesti väärin ja vakuutusyhtiöiden yhteisen korvaustoiminnan periaatteiden vastaisesti. Vakuutetut eivät vaadi uuden vastaavan rakennuksen arvoa, vaan vakuutusmäärän mukaisen korvauksen.

Vakuutusyhtiön vastine

Korvauspäätös annettiin siinä vaiheessa, kun lopullinen vahingon syy ja laajuus selvisivät. Vahinkotarkastaja ja kosteuskartoittaja ohjeistivat, mistä purkutyöt kannatti aloittaa. Purkutöiden jälkeen vakuutusyhtiö teki päätöksen, että purkutöitä korvataan, mutta ei jälleenrakentamista. Jälleenrakentamista ei korvattu, koska rakennus oli vaurioitunut purkukuntoon jo ennen putkivuotoja, ei-korvattavien vahinkojen seurauksena. Alaohjauspuiden lahovauriot johtuivat pitkän ajan kuluessa rakenteisiin päässeestä kosteudesta. Lisäksi todettiin kosteusvahinkoja sisäkattojen pinnoissa vesikattovuodon seurauksena. Rakennuksen pintalaatta olisi pitänyt purkaa kauttaaltaan lahonneiden alaohjauspuiden uusimiseksi ja laatta olisi tullut kuivata vanhojen vahinkojen seurauksenakin. Lattiakaivon vuodon vuoksi vesi oli päässyt kulkemaan piettyä pohjalaattaa pitkin lähes koko rakennuksen alapohjan alueelle. Äkillisestä vuotovahingosta ei aiheutunut lisävahinkoa.

Kyseessä oli 90 m2:n rakennus, joka oli vakuutettu 69 714 eurosta. Uudeksi hinnaksi on laskettu 90 m2 x 1 500 euroa = 135 000 euroa. Alivakuutus on ollut 70 000 / 135 000 = 0,52, joten alivakuutus on ollut noin 48 %. Alivakuutusvähennys on ollut 40 %. Uudisrakennusneliöhinta on ollut 1 500 euroa, mikä on ollut halvin mahdollinen aluehinta.

Purkutöistä on maksettu 40 %. Alivakuutusvähennys on ollut 40 % ja suojeluohjevähennys 20 %. Suojeluohjeen laiminlyönti on ollut kiistämätön, koska kohteessa on ollut liian matala peruslämpö ja tämän vuoksi muoviputket ovat jäätyneet. Vakuutusmääriä ei ole vuoden 1998 jälkeen nostettu.

Vakuutusyhtiö katsoo, että sen päätös on ollut vakuutusehtojen mukainen ja oikea.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut mm.:

- kosteuskartoitusyrityksen 27.7.2012 ja 20.8.2012 päivätyt kosteuskartoitusraportit

- valokuvia vahinkopaikalta

- rakennuksen hinnan arviointilaskelma.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Vakuutusehdot

Kotivakuutuksen ehtojen kohdan 5.2.8 mukaan vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta vakuutuksen kohteelle aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on virrannut arvaamattomasti ja suoraan

- rakennuksen omasta kiinteästä johtoverkosta,

- rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiputkistosta,

- rakennuksen omista kiinteistä käyttölaitteista,

- pesukoneesta.

Suoranaisen esinevahingon lisäksi vakuutuksesta korvataan vuodon korjaamisesta aiheutuneet vakuutuksen kohteena olevien rakennusten rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maan kaivu- ja täyttökustannukset, jos putkistosta virrannut neste on vahingoittanut vakuutettua rakennusta.

Vakuutusehtojen kohdan 7.1. mukaan vakuutuksesta ei korvata …

2. vahinkoa, joka johtuu omaisuudelle tai esineelle itselleen sen kulumisesta, pilaantumisesta, syöpymisestä, sienettymisestä, lahoamisesta, aineen väsymisestä, sakan kerääntymisestä tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä,

3. vahinkoa, joka aiheutuu omaisuudelle tai esineelle itselleen pakkasesta, jäätymisestä, sateesta ja sulamisvedestä, kondenssivedestä tai kuivuudesta, …

6. vahinkoa, joka aiheutuu rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä tai muualta virranneesta sade- tai sulamisvedestä.

7. vahinkoa, joka aiheutuu lattiakaivon vuotamisesta,…

15. vahinkoa, joka aiheutuu omaisuudelle tai esineelle itselleen sen suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö- tai työvirheestä, rakenne-, valmistus- tai aineviasta eikä rakennukselle perustamis- tai rakennusvirheestä,…

Vakuutusehtojen kohdan 8.3.2 mukaan vahingon määrä jälleenhankinta-arvon mukaan saadaan, kun omaisuuden jälleenhankinta-arvosta vähennetään jäännösarvo.

Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset.

Vakuutusehtojen kohdan 8.4 mukaan, jos omaisuus on vakuutettu tietystä vakuutusmäärästä, korvaus maksetaan vakuutusmäärän ja omaisuuden arvon suhteessa noudattaen yleisiä sopimusehtojen kohdan 12.2 säännöksiä.

Yleisen sopimusehtojen kohdan 12.2 mukaan omaisuus tai etuus on alivakuutettu, jos sopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuuden tai etuuden oikeaa arvoa pienempi.

Vakuutusehtojen suojeluohjeiden kohdan 10.3.1 mukaan vesijohtoverkkoa on hoidettava huolellisesti ja suojeltava sitä jäätymiseltä. Rakennuksen kaikissa huoneissa ja tiloissa, joissa kulkee putkisto, on huolehdittava riittävästä ja tasaisesta vähintään +10oC lämpötilasta. Johtoverkko ja siihen liittyvät laitteet on tyhjennettävä vedestä, kun rakennus jätetään kylmänä vuodenaikana ilman edellä mainittua riittävää lämmitystä ja valvontaa.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 6.1 mukaan vakuutetun tulee noudattaa vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai kirjallisesti muuten annettuja suojeluohjeita. Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys suojeluohjeen laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Ratkaisu

Asiassa on kyse siitä, miltä osin rakennuksen purkukustannukset ovat korvattavia silloin, kun vakuutuksenkohde on alivakuutettu ja suojeluohjeita on laiminlyöty. Asiassa on myös kyse siitä, kuka on vastuussa vakuutusmäärän suuruudesta.

Kuolinpesän omistaman omakotitalon lämpimän käyttöveden putki ja suihkusekoittaja ovat haljenneet jäätymisen seurauksena. Vahinkotarkastaja on ilmoittanut vahinkotarkastuksen yhteydessä kohteen olleen alivakuutettu. Kohteen purkamisesta sovittiin. Tarkastaja ilmoittaa sovitun urakoitsijan kanssa paneelien purun osalta 16 tunnin työmäärästä. Rakenteiden purun aikana ilmeni laajoja kosteusvahinkoalueita ja lahoja rakenteita. Tämä ilmenee kosteuskartoitusraportista. Omakotitalossa on ollut korvattava vuotovahinko. Vakuutusmäärä vahinkohetkellä on ollut 69 714 euroa. Kohteen jälleenhankinta-arvo on ollut noin 135 000 euroa. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että kohde on ollut jälleenhankinta-arvokohde.

Vakuutusmäärä ja alivakuutus

Vahinkokohde on ollut vakuutettuna vahinkoajankohtana 69 714 euron vakuutusmäärästä. Vakuutusyhtiö on arvioinut rakennuksen jälleenhankinta-arvokohteeksi ja nykyarvoprosentin olleen vahinkohetkellä 67 %. Rakennuksen jälleenhankintahinta olisi tämän perusteella ollut 135 000 euroa. Sitä, mitä vakuutusta tehtäessä tai sen jälkeen on puhuttu vakuutusmäärästä vakuutuksen tehneen henkilön kanssa, ei ole mahdollista saada selville, sillä tämä henkilö on kuollut. Vakuutetut eivät ole kuitenkaan nostaneet vakuutusmäärää, vaikka sen suuruus on ollut nähtävissä vuosittain lähetettävässä vakuutuskirjassa. Vakuutuskohteessa on ollut selvä alivakuutus ja vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus vedota tähän. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön laskelmaa alivakuutusmäärästä asianmukaisena.

Suojeluohjevähennys

Vesijohtojen vuotovahinko on aiheutunut niiden jäätymisestä, mikä on johtunut rakennuksen liian matalasta lämpötilasta. Tämä rakennuksen liian matala sisälämpötila ei ole riidanalainen. Kotivakuutuksen suojeluohjeiden mukaan vesijohtoverkkoa on suojeltava jäätymiseltä ja lisäksi tilojen, joissa on vettä sisältävä putkisto, lämpötilan tulee olla tasaisesti vähintään +10oC. Kun rakennuksen liian matala lämpötila on aiheuttanut vesijohdon jäätymisen ja rikkoutumisen, on suojeluohjeen laiminlyönti vaikuttanut vahingon syntyyn ja sen määrään. Tällaista suojeluohjeen laiminlyöntiä ei voi pitää vähäisenä ja vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus vähentää korvausta tällä perusteella. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön tekemää 20 prosentin alennusta suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella asianmukaisena.

Korvausmäärä

Vakuutusyhtiö on katsonut korvattavaksi rakenteiden purkukulut. Vakuutusyhtiö on vähentänyt purkukuluista 60 %. Summa on saatu laskemalla yhteen alivakuutusvähennys 40 % ja suojeluohjevähennys 20 %.

Vakuutusehdoissa ei määritellä, miten vähennysprosentit tulee laskea, jos tapaukseen voidaan soveltaa kahta tai useampaa vähennysperustetta. Vähennykset voidaan laskea vakuutusyhtiön tekemällä tavalla eli laskemalla alennusprosentit yhteen. Vähennykset voidaan tehdä myös peräkkäisinä kertolaskuina, jolloin vakuutetulle maksettava korvaussumma on suurempi kuin vakuutusyhtiön käyttämässä laskentatavassa. Vakuutuslautakunta katsoo, että eri vähennysperusteet tulee laskea vakuutetulle edullisemmalla tavalla. Alivakuutusvähennys ja suojeluohjevähennys tehdään täten peräkkäisinä kertolaskuina.

Kun 12 133,49 euron purkukuluista tehdään alivakuutusvähennys 40 prosentin perusteella, saadaan alivakuutussuhteiseksi korvausmääräksi 7 280,09 euroa. Kun taas tästä summasta tehdään 20 prosentin suojeluohjevähennys, tulee korvausmääräksi 5 824,08 euroa.

Toisaalta vakuutuksenottajalla on oikeus saada vakuutuksesta korvauksena korvattavan vahingon korjauskulut ja tämän vahingon selvittämiseen tarvittavat purkukulut niin, että korvauksesta vähennetään alivakuutussuhteen mukainen määrä sekä suojeluohjevähennys. Toisaalta siltä osin kuin aiempi ei-korvattava kosteusvahinko on kohdistunut samoille alueille kuin nyt esiin tullut korvattava vuotovahinko, tulee selvittää, ovatko rakenteet olleet jo ennen korvattavaa vuotovahinkoa niin huonossa kunnossa, ettei korvattavaa vahinkoa tältä osin enää ole.

Kosteuskartoitusraportin mukaan ulkoseinissä ja väliseinärakenteissa on ollut laajat lahovauriot. Muun muassa pesuhuoneen suihkuseinämän ulkoseinän alajuoksu on ollut niin lahovaurioitunut, että alajuoksu on poistettu ”imuroimalla”. Nämä laajat lahovauriot ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa eivätkä ne ole seurausta nyt kyseessä olevista suihkusekoittajan eivätkä lämpimän käyttöveden keväällä 2012 tapahtuneista rikkoutumisista. Rakenteita on purettu yli sen, mikä olisi ollut tarpeen vakuutuksesta korvattavien rakenteiden purkamiseen. Vahinkojen syyn selvittämiseksi purku on kuitenkin ollut tarpeen. Asiassa ei ole osoitettu, että vakuutusyhtiön edustaja olisi sopinut rakenteiden purusta yli vahinkotarkastajan ilmoittaman 16 tunnin määrän. Lisäksi vahinkotarkastaja on ilmoittanut jo vahinkotarkastuksessa, että kyseessä on alivakuutustilanne. Kun vakuutusyhtiö on ilmoittanut korvaavansa kaikki purkukulut vähennettynä alivakuutussuhteen mukaisella vähennyksellä sekä suojelu­ohjevähennyksellä, Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät vakuutetut ole osoittaneet korvattavaa vahinkoa aiheutuneen enemmän kuin purkukulut ovat olleet.

Aiemmin perustellun mukaisesti vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus vedota alivakuutukseen ja suojeluohjeen laiminlyöntiin ja tämä on alentanut korvausmäärää. Vakuutusyhtiö ei ole laskenut aiemmin esitetysti eri vähennyksiä peräkkäisinä kertolaskuina, mikä laskutapa on vakuutetuille edullisempi kuin vakuutusyhtiön käyttämä laskutapa. Vakuutusyhtiön tulee korvata vakuutetuille vielä 5 824,08 euron ja jo korvaamansa 4 853,38 euron välinen erotus.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Melander sekä jäsenet Laapotti, Sario, Uimonen ja Vaitomaa. Sihteerinä toimi Snellman.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia