Haku

VKL 48/13

Tulosta

Asianumero: VKL 48/13 (2013)

Vakuutuslaji: Oikeusturvavakuutus

Ratkaisu annettu: 03.06.2013

Rajoitusehdon tulkinta Muu kiinteistö Tulonhankkimistoiminta

Tapahtumatiedot

Vakuutettu C.S. oli asianomistajana riita-asiassa, jossa hän vaati veljeään J.S:ia suorittamaan hänelle asumiskorvausta kiinteistöstä, jonka hän omisti puoliosuuksin yhdessä veljensä kanssa.

C.S:n veli oli osittaisen perinnönjaon jälkeen muuttanut asumaan omakotitalokiinteistölle vastoin C.S:n suostumusta. C.S. suostui sittemmin tilapäiseen muuttoon, mikäli J.S. suorittaa korvausta asumisestaan. C.S. ja J.S. eivät kuitenkaan päässeet sopimukseen korvauksesta ja J.S. oli jatkanut kiinteistöllä asumista ilman korvauksen maksamista. Näin ollen C.S. joutui vaatimaan korvauksia oikeusteitse.

C.S. oli hakenut asiaansa oikeusturvaetua kotivakuutukseensa liittyvästä oikeusturvavakuutuksesta.

 

Vakuutusyhtiön päätös

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa se viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin ja toteaa, ettei käsillä olevaan riita-asiaan voida myöntää oikeusturvaetua, sillä asia koskee ehtojen kohdan 5.6 tarkoittamalla tavalla muuta vuokrahuoneistoa kuin C.S:n vakinaista asuntoa tai hänen käytössään olevaa vapaa-ajan asuntoa. Lisäksi yhtiö katsoo, että riita liittyy vakuutusehtojen kohdan 5.2 tarkoittamalla tavalla toimintaan tulon hankkimiseksi.

 

Valitus

C.S. oli tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksen mukaan vakuutusyhtiön korvauspäätös on tehty virheellisesti. Päätöksessä on vedottu ensinnäkin ehtokohtaan 5.6. ja katsottu, ettei oikeusturvaa myönnetä, koska asia koskee muuta kuin C.S:n vakinaista asuntoa tai omassa käytössä olevaa vapaa-ajan asuntoa. C.S. toteaa kuitenkin, että riitaa koskeva kiinteistö voisi olla hänen vakinainen asuntonsa. Hän ei kuitenkaan ole voinut muuttaa kiinteistölle sen vuoksi, että J.S. on asunut kiinteistöllä. J.S. ei suostunut siihen, että C.S. muuttaa kiinteistölle. Jos C.S. ei asuisi kiinteistöllä, käyttäisi hän epäilemättä sitä vapaa-ajan paikkana. Kiinteistöllä on rantaviivaa ja se soveltuu erinomaisesti myös vapaa-ajan käyttöön. Koska J.S. on asunut kiinteistöllä, on luonnollisesti myös vapaa-ajan käyttömahdollisuus estynyt.

Valituksen mukaan riidassa ei ole myöskään kysymys vakuutusehtojen kohdan 5.2. mukaisesta toiminnasta tulon hankkimiseksi vaan sen sijaan asumiskorvauksessa on ollut kysymys perusteettoman edun palautuksesta. Vakuutuksen ehtokohta 5.2. viittaa selvästi harkittuun ja suunniteltuun toimintaan hankkia tuloja joko päätoimisesti tai sivutoimisesti. Asumiskorvauksesta esitetty vaatimus ei voi täyttää vakuutuksen 5.2. ehtoa.

Valituksessaan C.S. toteaa vielä, että asiassa tulisi antaa merkitystä myös sille, että J.S. on saanut samalta vakuutusyhtiöltä myönteisen oikeusturvapäätöksen samaan riita-asiaan. Koska kysymyksessä on sama riidan kohde, niin olisi loogista, että myös C.S:lle myönnetään oikeusturva asiassa.

 

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä tapaukseen sovellettavat vakuutusehdot.

Vastineen mukaan vakuutettu C.S. ei asu kysymyksessä olevalla kiinteistöllä. Hän kuitenkin toteaa, että olisi voinut. Tämä ei kuitenkaan yhtiön mukaan muuta sanottua tosiasiaa. Yhtiö toteaa kuitenkin, että asian käsitellyt hovioikeus ei ole tuomiostaan ilmenevillä perusteilla pitänyt uskottavana, että lausunnonpyytäjä olisi päinvastaisesta väitteestään huolimatta halunnut muuttaa kiinteistölle. Edelleen asiakirjoista käy ilmi, että kiinteistöä oli yritetty myydä jo pitkään. Näin ollen yhtiö katsoo, ettei kiinteistöä ei voida pitää myöskään lausunnonpyytäjän omassa käytössä olevana vapaa-ajan asuntona.

Vastineessaan vakuutusyhtiö toteaa myös, että korvauskäytännön ja Vakuutuslautakunnan omaksuman kannan mukaan varsin vaati­matonkin tulon hankkiminen on katsottu vakuutusehtojen tarkoittamaksi tulon hankkimiseksi. Vastineen mukaan nyt käsillä olevassa tapauksessa C.S. on vaatinut veljeltään asumiskorvauksena 2.000 euroa kuukaudelta, joten tällaista tuloa voidaan pitää varsin merkittävänä. Näin ollen yhtiön mukaan kysymys on toiminnasta tulon hankkimiseksi.

Lopuksi vakuutusyhtiö toteaa, että C.S. on vedonnut myös siihen, että hänen veljensä on saanut oikeusturvaedun hei­dän nyt kysymyksessä olevaan keskinäiseen riitaansa. Tähän liittyen yhtiö toteaa, että kysymyksessä oleva kiinteistö on ollut veljen asuntona sen ajanjakson, mitä häneltä on vaadittu asumiskorvauksia.

 

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 5.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, joka liittyy vakuutetun tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuvan muun vakuutetun nykyiseen, aiempaan, tulevaan tai suunniteltuun työhön, ammatinharjoittamiseen, virkaan, toimeen, elinkeino- tai ansiotoimintaan, kaupallisen yrityksen osakkuuteen tai jäsenyyteen tällaisen yrityksen hallinnollisissa elimissä tai muuhun pää- tai sivutoimiseen toimintaan tulon hankkimiseksi.

Ehtokohdan 5.6 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, joka liittyy muuhun kiinteistöön, kiinteistön osaan, rakennukseen, osake- tai vuokrahuoneistoon kuin vakuutetun vakinaiseen asuntoon tai vakuutetun omassa käytössä olevaan vapaa-ajan asuntoon.

Ratkaisusuositus

Käsillä olevassa tapauksessa on riitaa siitä, onko vakuutetun C.S:n ja hänen veljensä J.S:n yhdessä omistaman kiinteistön asumiskorvauskustannuksia koskevassa riidassa ollut kysymys vakuutusehtojen mukaan korvattavasta riita-asiasta.  

Vakuutuslautakunta toteaa, että oikeusturvavakuutuksen korvauspiiristä on rajattu pois mm. asiat, jotka liittyvät muuhun kiinteistöön kuin vakuutetun vakinaiseen asuntoon tai vakuutetun omassa käytössä olevaan vapaa-ajan asuntoon. Lautakunnan käsityksen mukaan tapauksessa on riidatonta, ettei C.S:llä ole kyseisellä kiinteistöllä vakinaista asuntoa taikka käytössä olevaa vapaa-ajan asuntoa. Näin ollen Vakuutuslautakunta pitää selvitettynä että kyseessä oleva asumiskorvausta koskeva liittyy oikeusturvavakuutuksen rajoitusehtojen tarkoittamalla tavalla muuhun kiinteistöön kuin vakuutetun vakinaiseen asuntoon tai vakuutetun omassa käytössä olevaan vapaa-ajan asuntoon.

Lautakunta toteaa vielä lisäksi, että tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan oikeusturvavakuutuksesta on kattavasti rajattu korvauspiirin ulkopuolelle kaikki tulon hankkimiseen tähtäävä toiminta. C.S:n näkemyksen mukaan käsillä olevassa riidassa on kuitenkin kysymys perusteettoman edun palautuksesta, joka ei liity millään tavoin C.S:n työhön taikka muuhun tulonhankkimiseen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tulonhankkimistoimintaa koskevaa rajoitusehtoa sovelletaan mihin tahansa toimintaan tulon hankkimiseksi. Toiminta voi olla hyvin vähäistä ja riittää, että sillä on tarkoituksena hankkia tuloa. Ehdon soveltaminen ei myöskään edellytä, että vakuutettu olisi tosiasiallisesti saanut tuloa puheena olevasta toiminnasta, vaan pelkkä tulon hankkimistarkoitus riittää.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa C.S. on vaatinut 2.000 euron kuukausittain maksettavaa asumiskorvausta veljeltään heidän yhteisomistuksessaan olevan kiinteistön käyttämisestä. Lautakunnan näkemyksen mukaan kysymys on siten varsin merkittävästä kuukausittaisesta lisätulosta. Näin olleen lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa on ollut kyseessä vakuutusehtojen tarkoittama toiminta tulon hankkimiseksi.

Edellä selostetuin perustein Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena, eikä suosita sitä muutettavaksi.

Tämän ratkaisun antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Norros sekä jäsenet Eskuri, Karimäki, Korpiola ja Rusanen. Sihteerinä toimi Hanén.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta