Haku

VKL 479/04

Tulosta

Asianumero: VKL 479/04 (2005)

Vakuutuslaji: Vapaaehtoinen eläkevakuutus

Ratkaisu annettu: 11.04.2005

Lakipykälät: 13

Oikeus vakuutuksen takaisinostoon Vakuutuksen verokohteluun vaikuttava verolainsäädännön muutos Sairastuminen MS-tautiin Kohtuuttomuus

 

Tapahtumatiedot
 
Lausunnonpyytäjällä (syntynyt v. 1960) on 18.4.2000 alkanut vapaaehtoinen eläkevakuutus. Vakuutuksen eläkesuunnitelman mukaan tavoite-eläkkeen määrä oli 8.383 mk/kk 60-65 vuoden iässä, 2.100 mk/kk 65-75 vuoden iässä ja 1.500 mk/kk 75-85 vuoden iässä. Vakuutusmaksuja maksettaisiin 31.3.2020 saakka 2.299 mk/kk.
 
Lausunnonpyytäjällä on myös työnantajan ottama vapaamuotoinen ryhmäeläkevakuutus. Se oli muutettu vapaakirjaksi työnantajan irtisanottua sopimuksen vuonna 1999. Vapaakirja oikeutti vakuutusyhtiön 25.2.2004 antaman ilmoituksen mukaan vanhuuseläkkeeseen 400,20 euroa/kk ikävälillä 58-60 vuotta ja 60 vuoden iästä alkaen eläkkeeseen 180,77 euroa/kk. Työkyvyttömyyseläke on ilmoituksen mukaan 25,68 euroa/kk ja perhe-eläke 59,11 euroa/kk.
 
Tammikuussa 2004 lausunnonpyytäjä ilmoitti vakuutusyhtiölle haluavansa nostaa vapaakirjan määrän. Hänellä oli vuonna 2000 diagnosoitu MS-tauti ja hän tarvitsi rahaa asunnon muutostöitä varten. Lausunnonpyytäjä ilmoitti vielä 5.5.2004 haluavansa nostaa molempien vakuutusten vakuutussäästöt eläkevakuutusten verotukseen tulossa olleen tuloverolain muutoksen vuoksi.
 
Vakuutusyhtiön päätös
 
Ryhmäeläkevakuutuksen vapaakirjan osalta vakuutusyhtiö ilmoitti, että vakuutussopimuksen mukaan ennen kuin vakuutettu on oikeutettu eläkkeeseen, hän voi takaisinostaa vapaakirjaoikeutensa edellyttäen, että suoritettava takaisinostoarvo saa olla enintään 4886 euroa (v. 2004 tasossa). Nyt vakuutuksen kertasuorituksen arvo ylitti vakuutussopimuksessa mainitun määrän. Lisäksi vakuutetun terveydentilan tulisi olla hyväksyttävä. Näin ollen vakuutusyhtiö kieltäytyi suorittamasta takaisinostoarvoa. Eläke maksetaan aikanaan varsinaisen eläketapahtuman yhteydessä, eli kun lausunnonpyytäjä saisi päätöksen lakisääteisestä työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeestä. Tuolloin myös vapaakirjan mukaista eläkettä voi hakea.
 
Vakuutus on ryhmäeläkevakuutus, jonka vakuutusmaksut ovat aikanaan olleet työnantajalle vähennyskelpoisia yrityksen verotuksessa. Edullisen verokohtelun perusteena on ollut vakuutuksen kollektiivisuus eli se, että vakuutettavia ei ole määritelty yksittäisinä henkilöinä vaan työntekijäryhminä. Lisäksi tuloverolain mukaan vakuutusturva on maksettava toistuvana eläkkeenä, jos suoritettavan takaisinnostoarvon (4886 euroa) edellytykset ylittyvät.
 
Lausunnonpyytäjän oman vakuutuksen osalta vakuutusyhtiö totesi mm., että verotuksen muuttuminen ei muuta vakuutuksenottajan ja vakuutusyhtiön välistä sopimusta. Vakuutusmaksuun liittyvän verokannusteen muuttuminen ei estä maksun maksamista eikä eläkkeen suorittamista sopimuksessa sovittuna aikana. Verotus ei ole osa sopimusehtoja, vaan lainsäätäjän päätettävissä oleva asia. Verotukseen liittyvät säännökset vahvistetaan vuosittain. Lainsäätäjän päättämä verotuksen muutos ei ole sitovan sopimusehdon etuja heikentävä muutos eikä muutos ole kummankaan sopijapuolen tekemä. Näin ollen sopimusehtojen mukainen irtisanomisperuste ei toteudu.
 
Lausuntopyyntö
 
Lausunnonpyytäjä uudistaa vaatimuksen saada nostaa kummankin eläkevakuutuksen varat. Hänen käsittääkseen mikään laki ei estä vakuutusyhtiötä luovuttamasta varoja, jos hän suostuu kärsimään siitä aiheutuvan veroseuraamuksen. Hänen elämäntilanteensa on muuttunut ratkaisevasti MS-taudin myötä. MS on etenevä neurologinen sairaus, johon ei ole parannuskeinoa, vain hidastava lääkitys. Toistaiseksi hän on töissä, mutta työkyvyttömyyseläkkeen todennäköisyys on lähivuosina suuri. Vakuutusehtojen mukaan on oltava vuosi työkyvyttömänä tai työttömänä, että varat voi nostaa. Nyt hän on kuitenkin vielä fyysisesti ja psyykkisesti kykenevä hoitamaan asiaa.
 
Vaikka MS‑tauti onkin ollut suhteellisen rauhallinen, lausunnonpyytäjä toteaa sen vuoksi joutuvansa tekemään asunnossaan muutostöitä jo nyt ja hän yritti nostaa varoja sitä varten. Koska vakuutusyhtiö ei suostunut, hän joutui ottamaan pankkilainaa. Tuntuu hullulta, että hän ei voi käyttää omia varojaan, vaan joutuu mahdollisesta pitkästä sairaslomasta tai jopa täydellisestä työkyvyttömyydestä huolimatta ottamaan lainaa. Jos varat pysyvät vakuutusyhtiön hallussa, hän joutuu ottamaan lainaa myös kallisiin apuvälineisiin, jos tilanne huononee. Kuitenkin hän on säästänyt varoja elämänlaadun parantamiseen silloin, kun ei enää olisi työelämässä. Työkyvyttömyyden sattuessa tuleva 25 euroa/kk ei kohenna elämänlaatua hänen haluamallaan tavalla.
 
Eläkesopimuksia tehdessään hän ei ole voinut kuvitella tai tietää, että sairastuu näin vakavasti, joten hän ei ole ottanut sitä huomioon. Tällä perusteella pitäisi olla oikeus varoihin ennen kuin kaikki vakuutusehdot täyttyvät.
 
Vakuutusyhtiön vastine
 
Verouudistus
 
Eduskunta hyväksyi 22.6.2004 vapaaehtoisten eläkevakuutusten tuloverotuksen muutosta koskevan lain, jonka mukaan yksityishenkilöiden ottamien eläkevakuutusten osalta luovutaan nykyisestä ansiotuloverotuksesta ja siirrytään pääomatuloverotuksen piiriin. Samalla vakuutusmaksujen verovähennys­edellytyksiin sisältyvä ikäraja korotettiin 60 vuodesta 62 vuoteen.
 
Vanhoja sopimuksia eli ennen 6.5.2004 voimaantulleita sopimuksia koskee vuoden mittainen siirtymäsäännös pääomatuloverotukseen siirtymisen osalta ja viiden vuoden mittainen siirtymäsäännös iän osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että vuosina 2004 ja 2005 maksetut vakuutusmaksut voi vähentää vielä ansiotuloista ja myös tähän mennessä maksetuista maksuista kertynyt säästö verotetaan ansiotulona. 1.1.2006 alkaen maksetut maksut vähennetään pääomatuloista ja näistä maksuista kertynyt säästö verotetaan pääomatulona, kun se aikanaan maksetaan eläkkeenä ulos.
 
Ikää koskeva viiden vuoden mittainen siirtymäsäännös tarkoittaa sitä, että vanhan sopimuksen mukaiselle eläkeiälle voi maksaa vielä vuodet 2005‑2009. Jotta maksetut maksut olisivat vähennyskelpoisia verotuksessa vielä vuonna 2010 ja sen jälkeen, on tämän jälkeen maksettujen maksujen kerrytettävä eläkesäästöä, joka kerryttää eläkettä aikaisintaan 62 ikävuodesta.
 
Lausunnonpyytäjän eläkevakuutussopimus on tullut voimaan 18.04.2000. Näin ollen sitä koskevat hyväksyttyyn lakiin kirjoitetut siirtymäsäännökset. Hän voi siis säästää vielä vuodet 2004 ja 2005 niin sanottujen vanhojen säännösten mukaisesti. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hän voi vähentää maksamansa vakuutusmaksut ansiotuloista ja 31.12.2005 mennessä maksetuista maksuista kertynyt säästö verotetaan aikanaan ansiotulona. 1.1.2006 alkaen lausunnonpyytäjä voi vähentää maksut pääomatuloista tai mikäli pääomatuloja ei ole, erityisenä alijäämähyvityksenä ansiotulon verosta.
 
Vuodet 2005‑2009 lausunnonpyytäjä voi vielä kerryttää eläkettä alkuperäisen sopimuksen mukaiselle ikävälille. 1.1.2010 alkaen on maksettujen maksujen kohdistuttava alintaan 62 vuoden eläkeiälle, jos vakuutuksenottaja haluaa vähentää maksamansa maksut verotuksessaan.
 
1.6.1999 voimaan tulleiden vakuutusehtojen kohdan 23 mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus vakuutussopimuksen voimassaoloaikana muuttaa vakuutusehtoja, laskuperusteita ja muita sopimusehtoja, jos muutokseen on erityistä syytä korkotason muutoksen, yleisen vahinkokehityksen, muuttuneen lainsäädännön tai viranomaismääräyksen vuoksi ja edellyttäen, että vakuutussopimuksen sisältö ei muutu olennaisesti alkuperäiseen sopimukseen verrattuna. Jos vakuutuksenottaja ei hyväksy etuja heikentävää muutosta, hän voi irtisanoa vakuutussopimuksen ja nostaa sopimukselle kertyneen vakuutussäästön kohdan 20 mukaisesti.
 
Vakuutuksenottajan ja vakuutuksenantajan väliseen sopimukseen liittyvät molempia osapuolia sitovat vakuutusehdot. Eläkevakuutusta tehtäessä sovitaan muun muassa eläkeaika ja tavoitteena olevan eläkkeen määrä. Verotuksen muuttuminen ei välittömästi muuta vakuutuksenottajan ja vakuutusyhtiön välistä sopimusta. Vakuutusmaksuun liittyvän verokannusteen muuttuminen ei estä maksun maksamista eikä eläkkeen suorittamista sopimuksessa sovittuna aikana. Verotus ei ole osa sopimusehtoja vaan lainsäätäjän päätettävissä oleva asia. Verotukseen liittyvät säännökset vahvistetaan vuosittain. Lainsäätäjän päättämä verotuksen muutos ei ole sitovan sopimusehdon etuja heikentävä muutos eikä muutos ole kummankaan sopijapuolen tekemä. Näin ollen sopimusehtojen mukainen irtisanomisperuste ei tässä tapauksessa toteudu.
 
Terveydentilan muuttuminen
 
Irtisanomisperusteiden täyttyminen
Vakuutushakemuksen mukaan lausunnonpyytäjä on saanut 1.1.2000 voimaan tulleen tuoteselosteen ja lisäksi sopimuskirjan yhteydessä vakuutusehdot. Vakuutuksen tuoteselosteen sivun 5 mukaan vakuutuksenottaja voi irtisanoa vakuutussopimuksen vain poikkeuksellisissa tilanteissa, joita ovat vakuutetun avioero, aviopuolison kuolema ja vakuutetun tai hänen aviopuolisonsa yli vuoden kestänyt työttömyys. Lisäksi irtisanomisperusteet on mainittu vakuutusehdoissa.
 
Eläkevakuutus on pitkäaikainen sopimus ja se voidaan irtisanoa vain tiettyjen ehdoissa määriteltyjen edellytysten vallitessa. Tämä on perusteltua muun muassa sen vuoksi, että vakuutusmaksut voi vähentää verotuksessa. Täten myös verotuksellinen näkökulma puoltaa sitä, että vakuutuksen takaisinostoperusteet on ehdoissa tarkoin määritelty ja vakuutusyhtiöiden tulee myös näitä takaisinostoperusteita noudattaa. Irtisanomisperusteeksi ei vakuutusehtojen mukaisesti riitä vakuutuksenottajan muuttunut terveydentila eikä se, että vakuutuksenottaja tarvitsisi varat käyttöönsä.
 
Eläkeajan alkamisen varhentaminen
Lausunnonpyytäjä on esittänyt, että hän luultavasti tulee jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle lähivuosina. Eläkevakuutusehtojen sivun 7 kohdan 3 mukaan, jos vakuutettu on tullut vakuutussopimuksen voimassaoloaikana pysyvästi työkyvyttömäksi ja hän saa jonkin työeläkelain tai kansaneläkelain perusteella täyttä työkyvyttömyyseläkettä, vakuutuksenottaja voi sopia kertyneen vakuutussäästön maksamisesta työkyvyttömyyseläkkeenä. Tällöin eläkeajan alkaminen voidaan sopia varhennettavaksi myös alle 60 ikävuoden. Eläkeajan alkamisen varhentaminen pienentää maksettavan eläkkeen määrää.
 
Lausunnonpyytäjä on tällä hetkellä vielä työelämässä, mutta mikäli hän tulevaisuudessa tulee jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle, voidaan eläkeaikaa varhentaa, jolloin hän pääsisi nauttimaan eläkettään heti työkyvyttömyyden alettua. Mikäli kuukausittain maksettava eläke jää tällöin alle 16,80 euron, maksetaan eläke vakuutuksenottajan niin halutessa kertasuorituksena.
 
Lausunnonpyytäjän eläkevakuutussopimuksen ehdot eivät ole hänen esittämällään tavalla muuttuneet verouudistuksen myötä. Hän voi edelleen maksaa sopimukseensa vakuutusmaksuja ja jäädä omaeläkkeelle alkuperäisen suunnitelman mukaan. Vakuutusehdot eivät näiltä osin muutu, koska kyse on verotuksen muuttumisesta eikä ehtojen muutoksesta. Kyse siis ei ole vakuutusehtojen tarkoittamasta vakuutuksenottajan etuja heikentävästä muutoksesta.
 
Eläkevakuutussopimuksen voi irtisanoa vain tietyillä vakuutusehdoissa mainituilla perusteilla. Terveydentilan muuttuminen ei ole tällainen irtisanomisperuste. Mikäli lausunnonpyytäjä tulee työkyvyttömäksi, voidaan eläkkeen alkua varhentaa ja tiettyjen edellytysten vallitessa maksaa se kertasuorituksena ulos.
 
Työnantajan ottama ryhmäeläkevakuutus
 
Kysymyksessä on yrityksen ottama vapaamuotoinen kollektiivinen ryhmäeläkevakuutus. Ryhmäeläkevakuutuksessa vakuutuksenottajana on aina työnantaja. Vakuutus on tullut voimaan 1.1.1995. Vakuutussopimus on päättynyt vakuutuksenottajan irtisanomisen johdosta 31.10.1999. Sopimukseen liitettyjen vakuutusehtojen 3 §:n mukaan (Vapaamuotoisen työeläkevakuutuksen vakuutusehdot, voimassa 1.7.1990 alkaen) vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus kirjallisesti viimeistään kolmea kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä.
 
Kun vakuutus päättyy tai vakuutettu henkilö ei muusta syystä enää kuulu eläkevakuutukseen, vakuutus lakkaa kyseisen vakuutetun osalta vakuutusehtojen 8 §:n mukaisesti. Tällöin päättymishetkeen mennessä kertyneistä eläke‑eduista muodostetaan maksuvapaa vakuutus eli ns. vapaakirja, ellei työntekijän oikeutta vapaakirjaan ole erikseen rajoitettu. Vapaakirjaoikeutta ei ole kyseisessä sopimuksessa rajoitettu, joten lausunnonpyytäjälle on jäänyt oikeus vapaakirjaan vakuutussopimuksen päätyttyä vuonna 1999.
 
Sopimuksen mukainen vapaakirja sisältää vanhuus‑, työkyvyttömyys‑, ja perhe‑eläketurvaa. Alla on esitetty arvio vapaakirjan määristä vuoden 2004 tasolla. Lopulliset eläkkeen määrät tarkentuvat todellisen eläketapahtuman yhteydessä. Kertyneitä etuuksia korotetaan vuosittain vakuutusyhtiön asiakashyvityksellä.
 
Vanhuuseläke ikävälillä 58 ‑ 60 vuotta 
400,20 euroa/kk
Vanhuuseläke 60 vuoden iästä alkaen (elinikäinen)
180,77 euroa/kk
Työkyvyttömyyseläke 
25,68 euroa/kk
Perhe‑eläke yhdelle edunsaajalle 
59,11 euroa/kk
 
                            
 

 
 
 
Vakuutuksen takaisinostoarvo on tällä hetkellä noin 23.372,00 euroa.
 
Vakuutetun oikeus takaisinostoon
Eläkevakuutuksen tarkoituksena on, että työnantajan maksamista vakuutusmaksuista kertynyt eläke maksetaan aikanaan vakuutetulle eläkkeenä. Myös verotuksellisesti vapaaehtoisena eläkevakuutuksena pidetään tuloverolain 96 §:n mukaan vain sellaista vanhuuseläkevakuutusta ja perhe‑eläkevakuutusta sekä tällaiseen vakuutukseen liittyvää työkyvyttömyys‑ ja työttömyyseläkevakuutusta, johon perustuva eläke on tarkoitettu maksettavaksi toistuvina erinä puolivuosittain tai lyhyemmin väliajoin jäljellä olevan eliniän tai vähintään kahden vuoden ajan.
 
Ainoastaan pienet eläkerahastot voidaan maksaa työntekijöille ennenaikaisesti. Ryhmäeläkevakuutuksissa tämä mahdollisuus on lähtöisin lakisääteisestä Tel-­vakuutuksesta, jossa eläke voidaan maksaa kertasuorituksena, mikäli kuukausieläkkeen määrä alittaa työeläkelainsäädännössä määritellyt euromääräiset rajat. Tässä eläke‑vakuutuksessa vakuutetun oikeus nostaa eläkerahastonsa ennenaikaisesti on määritelty vakuutussopimuksessa.
 
Vakuutussopimuksen kohdan 9. mukaan ”Ennen kuin vakuutettu on oikeutettu eläkkeeseen, hän voi takaisinostaa vapaakirjaoikeutensa alla olevin rajoituksin.
‑ suoritettava takaisinostoarvo saa olla enintään 23.119,52 mk vuoden 1995 TEL‑indeksitasolla
‑ vakuutettu toimittaa terveydentilastaan hyväksyttävän selvityksen.”
 
Työntekijä voi näin ollen hakea vapaakirjansa maksamista ennen kuin oikeus eläkkeeseen alkaa, jos takaisinostoarvo on enintään 23.119,52 markkaa vuoden 1995 TEL‑indeksitasolla (vastaa vuoden 2004 TEL‑indeksitasolla 4.886,00 euroa) ja jos vakuutetun terveydentila täyttää takaisinoston edellytykset. Kyseisen vakuutuksen takaisinostoarvo on tällä hetkellä noin 23.372,00 euroa. Koska vakuutuksen takaisinostoarvo ylittää vakuutussopimuksessa mainitun takaisinostoarvon, takaisinostolle ei ole tässä tapauksessa edellytyksiä, vaan vakuutukseen kertyneet etuudet maksetaan vakuutetulle aikanaan eläkkeenä.
 
Edellä mainituilla perusteilla vakuutusyhtiö katsoo, ettei se voi maksaa lausunnonpyytäjälle eläkevakuutuksen takaisinostoarvoa kertasuorituksena.
 
Vakuutuslautakunnan lausunto
 
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 13 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenottajan suorittamista vakuutusmaksuista on kertynyt säästöä, vakuutuksenottajalla on oikeus keskeyttää maksujen suoritus ja saada vakuutusehtojen mukainen vakuutuksen säästöosuutta vastaava maksuton vakuutus (vapaakirja) taikka vakuutusehtojen mukaan laskettu vakuutuksen säästöosuus (takaisinostoarvo). 13 §:n 3 momentin mukaan eläkevakuutuksen ehdoissa voidaan kuitenkin määrätä, ettei vakuutuksenottajalla ole 1 tai 2 momentissa säädettyä oikeutta saada takaisinostoarvoa.
 
Lausunnonpyytäjän henkilökohtainen eläkevakuutus
Lausunnonpyytäjän omaan eläkevakuutukseen sovellettavien 1.6.1999 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 20 mukaan vakuutuksenottaja voi nostaa vakuutussäästönsä tai osan siitä vain tämän kohdan 20 mukaisten edellytysten täyttyessä. Muulloin vakuutuksenottajalla ei ole oikeutta saada kertynyttä vakuutussäästöä. Maksetun vakuutusmaksun palautukseen vakuutuksenottajalla on oikeus vain peruessaan vakuutussopimuksen kohdan 7 perusteella. (Kohta 7 koskee vakuutuksenottajan oikeutta perua sopimus sen alkaessa.)
 
Vakuutuksenottajalla, joka on yksityinen henkilö, on oikeus nostaa vakuutussäästö tai osa siitä ennen eläkkeen alkamista, jos siihen on vakuutetun suostumus ja: vakuutettu on eronnut aviopuolisostaan, vakuutetun aviopuoliso on kuollut, taikka vakuutettu tai hänen aviopuolisonsa on tullut vakuutussopimuksen solmimisen jälkeen työttömäksi ja on ollut viimeksi kuluneen vuoden ajan yhtäjaksoisesti työttömänä ja rekisteröitynä työttömäksi työnhakijaksi.
 
Vakuutuksenottajalla, joka on yritys tai muu oikeushenkilö, on ennen eläkkeen alkamista oikeus nostaa vakuutussäästö tai osa siitä vakuutussopimusta tehtäessä sopimuskirjaan merkityn erityismääräyksen mukaisesti, jos vakuutetun työsuhde vakuutuksenottajaan on päättynyt.
 
Kohdassa 20 todetaan vielä, että vakuutuksenottajalla on oikeus nostaa vakuutussäästö myös silloin, kun vakuutuksenottaja on irtisanonut vakuutussopimuksen kohdan 23 perusteella sopimusehtoihin tehdyn, etuja heikentävän muutoksen vuoksi.
 
Vakuutusehtojen kohdan 23 mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus vakuutussopimuksen voimassaoloaikana muuttaa vakuutusehtoja, laskuperusteita ja muita sopimusehtoja, jos muutokseen on erityistä syytä korkotason muutoksen, yleisen vahinkokehityksen, muuttuneen lainsäädännön tai viranomaismääräyksen vuoksi ja edellyttäen että vakuutussopimuksen sisältö ei muutu olennaisesti alkuperäiseen sopimukseen verrattuna.
 
Lisäksi vakuutusyhtiöllä on oikeus tehdä sopimusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön.
 
Muutokset tulevat voimaan kalenterivuoden alusta lukien. Vakuutusyhtiö lähettää vakuutuksenottajalle ilmoituksen muutoksesta vähintään 30 päivää ennen muutoksen voimaantuloa.
 
Jos vakuutuksenottaja ei hyväksy etuja heikentävää muutosta, hän voi irtisanoa vakuutussopimuksen ja nostaa sopimukselle kertyneen vakuutussäästön kohdan 20 mukaisesti. Tällöin vakuutusyhtiö ei veloita kohdan 16 mukaista nostoprovisiota. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti kuukauden kuluessa siitä, kun vakuutuksenottaja sai tiedon muutoksesta.
 
Työnantajan ottama ryhmäeläkevakuutus
Työnantajan lausunnonpyytäjälle ottamasta ryhmäeläkevakuutuksesta on muodostettu vapaakirja työnantajan irtisanottua vakuutussopimuksen vuonna 1999. Työnantajan ja vakuutusyhtiön välisen 8.3.1995 tehdyn vakuutussopimuksen mukainen vanhuuseläkeikä on 58 vuotta. Vakuutukseen sisältyy myös työkyvyttömyyseläke. Oikeus saada työkyvyttömyyseläkettä on vakuutetulla, joka on oikeutettu saamaan ao. eläkettä TEL:n mukaan.
 
Vakuutussopimuksen vakuutuksen takaisinostamista koskevien määräysten mukaan ennen kuin vakuutettu on oikeutettu eläkkeeseen, hän voi takaisinostaa vapaakirjaoikeutensa alla olevin rajoituksin:
‑ Suoritettava takaisinostoarvo saa olla enintään 23.119,52 mk vuoden 1995 TEL‑indeksitasolla
‑ Vakuutettu toimittaa terveydentilastaan hyväksyttävän terveysselvityksen.
 
Asian arviointi
 
I Kysymys takaisinosto-oikeudesta sopimusehtojen mukaan
 
Lausunnonpyytäjä on vaatinut eläkevakuutustensa takaisinostoa vedoten tuloverolakiin tehtyihin muutoksiin, joilla luonnollisen henkilön ottaman vapaaehtoisen eläkevakuutuksen verotus on siirretty pääomatuloverotuksen piiriin ja vakuutusmaksujen verovähennyskelpoisuutta on kiristetty niin, että verovähennyskelpoisuuden edellytyksenä oleva alin sallittu eläkeikä on noussut 60 vuodesta 62 vuoteen. Lausunnonpyytäjä on lisäksi vedonnut siihen, että hänellä on vuonna 2000 todettu MS-tauti.
 
Lautakunta toteaa, että lausunnonpyytäjän henkilökohtaisessa eläkevakuutuksessa ne vakuutuksenottajan olosuhteissa tapahtuvat muutokset, jotka oikeuttavat vakuutuksen takaisinostoon, on lueteltu vakuutusehtojen kohdassa 20. Kohdan mukaan muulloin vakuutuksen takaisinostaminen ei ole mahdollista. Kohdan 20 mukaiset takaisinostoperusteet ovat vakuutetun avioero, aviopuolison kuolema ja vakuutetun tai hänen aviopuolisonsa vähintään vuoden kestänyt yhtäjaksoinen työttömyys. Koska näistä vakuutusehdoissa mainituista perusteista ei nyt ole kysymys, lausunnonpyytäjällä ei ole vakuutusehtojen mukaan oikeutta eläkevakuutussäästöjen nostamiseen.
 
Asiassa ei ole myöskään kysymys siitä, että vakuutusyhtiö olisi muuttanut eläkevakuutussopimuksen ehtoja vakuutusehtojen kohdassa 23 mainitulla tavalla, joten tämäkään ei perusta lausunnonpyytäjälle oikeutta vakuutuksen takaisinostoon.
 
Työnantajan ottaman ryhmäeläkevakuutussopimuksen perusteella vakuutetulla on oikeus vapaakirjana olevan eläkevakuutuksen takaisinostoon ennen eläkeikää edellyttäen, ettei vapaakirjalla olevan vakuutussäästön takaisinostoarvo ylitä vuoden 2004 TEL‑indeksitasolla 4.886,00 euroa. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiön ilmoittama vakuutuksen takaisinostoarvo, noin 23.372 euroa, ylittää sopimuksenmukaisen arvorajan, joten lausunnonpyytäjällä ei ole tässäkään vakuutuksessa sopimuksen mukaista takaisinosto-oikeutta. Tuloverolain 1.1.2005 voimaan tulleilla muutoksilla ei ole vaikutusta tähän vapaakirjana olevaan ryhmäeläkevakuutussopimukseen.
 
II Onko lausunnonpyytäjällä muu peruste vakuutussäästöjen nostamiselle?
 
Asiassa voidaan vielä tarkastella sitä, johtavatko eläkevakuutussopimuksissa vakuutussäästöjen takaisinostamiselle asetetut rajoitukset lausunnonpyytäjän kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen.
 
Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n 1 momentin (sellaisena kuin se on laissa 1259/1994) mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen mukainen hinta on kulutushyödykkeen laatu ja yleinen hintataso huomioon ottaen kohtuuton, voidaan sitä sovitella. Jos tällaisen sopimuksen muu sopimusehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, voidaan ehtoa sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olosuhteet ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olosuhteiden muuttuminen sekä muut seikat.
 
Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1929) 36 §:n 1 momentin mukaan, jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat. 2 momentin mukaan, jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.
 
Takaisinosto-oikeuden rajoittaminen vapaaehtoisessa eläkevakuutuksessa on vakuutussopimuslain mukaan sallittua. Eläkevakuutuksen sopimuksenmukaisena päämääränä on nimenomaan sopimukseen kertyneen rahaston suorittaminen vakuutetulle sovittuna aikana maksettavana eläkkeenä. Näin ollen takaisinosto-oikeuden rajoittamista ei voida pitää sinänsä kohtuuttomana.
 
Jäljelle jää kysymys siitä, ovatko lausunnonpyytäjän sairastuminen MS-tautiin sekä verolainsäädäntöön tehdyt vakuutusyhtiön edellä vastineessaan tarkemmin selostamat muutokset johtaneet siihen, että takaisinosto-oikeudelle asetettujen rajoitusten soveltamista olisi pidettävä tässä tapauksessa kohtuuttomana.
 
Kuten vakuutusyhtiö on vastineessaan todennut, 1.1.2005 voimaan tulleella lailla tuloverolain muuttamisesta (772/2004) ei ole suoraan muutettu lausunnonpyytäjän ja vakuutusyhtiön välistä sopimusta. Laissa ei myöskään ole säädetty vakuutuksenottajan oikeudesta irtisanoa lainmuutoksen perusteella ennen lain voimaantuloa tekemänsä eläkevakuutussopimus. Lautakunta katsoo kuitenkin, että tällaista sopimusosapuolten asemaan vaikuttavaa lainsäädännön muutosta on ainakin yksittäistapauksissa mahdollista pitää sellaisena kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuna olosuhteiden muuttumisena, jonka vaikutus voidaan ottaa huomioon arvioitaessa sopimusehdon tai sen soveltamisen mahdollista kohtuuttomuutta.
 
Lautakunta toteaa, että tuloverolakiin tehdyistä muutoksista ei seuraa, että lausunnonpyytäjä menettäisi eläkevakuutukseen maksamansa varat. Lainmuutos ei myöskään estä noudattamasta alkuperäisen eläkevakuutuksen ehtoja eläkeiästä, vaikka tällöin vakuutusmaksujen verovähennyskelpoisuuden menettäminen tekeekin sopimuksen vakuutuksenottajalle epäedullisemmaksi.
 
Perustuslakivaliokunta on katsonut puheena olevaa lainmuutosta koskevasta hallituksen esityksestä omaisuuden perustuslainsuojan kannalta antamassaan lausunnossa (PeVL/21/2004 vp), että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, jos eläkeiän korottamisesta johtuvia vaikutuksia lähellä sopimuksen mukaista eläkeikää oleviin säästäjiin pehmennetään lakiin otettavalla viiden vuoden siirtymäajalla, joka sittemmin toteutuikin. Perustuslakivaliokunta on siis arvioinut, että siirtymäajan avulla voidaan riittävästi lieventää lain muutoksesta vakuutuksenottajille johtuvia rasituksia, jotka muuten olisivat voineet muodostua lähellä eläkeikää olevien vakuutuksenottajien kannalta kohtuuttomiksi.
 
Vuonna 1960 syntyneen lausunnonpyytäjän henkilökohtaisessa eläkevakuutussopimuksessa eläkeiäksi on sovittu 60 vuotta, minkä jälkeen eläkettä maksettaisiin alenevin portain 85 vuoden ikään saakka. Vakuutusmaksujen verovähennyskelpoisuuden säilyttäminen edellyttäisi eläkeiän lykkäämistä 62 vuoteen. Eläkeiän lykkääminen ei ehkä ole lausunnonpyytäjän kannalta mielekästä hänellä vuonna 2000 diagnosoidun MS-taudin vuoksi. Lakiin 772/2004 otetun siirtymäajan puitteissa lausunnonpyytäjällä on kuitenkin mahdollisuus säästää vanhan sopimuksen mukaista 60 vuoden eläkeikää varten vielä vuosien 2005‑2009 kuluessa.
 
Lausunnonpyytäjä on viitannut siihen, että hänen sairautensa tulee jatkossa todennäköisesti aiheuttamaan työkyvyttömyyden. Missä määrin ja kuinka nopeasti näin tapahtuu, ei ole kuitenkaan tiedossa. Mikäli lausunnonpyytäjä joutuu pysyvästi työkyvyttömäksi ja hänelle myönnetään lakisääteinen työkyvyttömyyseläke, hänellä on myös oman eläkevakuutuksensa erityisehtojen kohdan 3 mukaan oikeus sopia vakuutusyhtiön kanssa kertyneen vakuutussäästön maksamisesta työkyvyttömyyseläkkeenä. Tällöin eläkeajan alkaminen voidaan varhentaa myös alle 60 ikävuoden. Lausunnonpyytäjällä on työkyvyttömyyseläkeoikeus myös työnantajansa ottamasta ryhmäeläkevakuutuksesta jääneen vapaakirjan perusteella.
 
Yllä todettujen lainmuutoksen jälkeenkin lausunnonpyytäjälle jääneiden menettelyvaihtoehtojen sekä hänellä vakuutussopimuksissa olevan työkyvyttömyyseläkeoikeuden perusteella lautakunta katsoo, ettei eläkevakuutussopimuksissa takaisinosto-oikeudelle asetettujen rajoitusten soveltaminen johda tässä tapauksessa lausunnonpyytäjän kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Myöskään lausunnonpyytäjän tarve teettää asunnossaan muutostöitä ei tee hänen eläkevakuutussopimuksistaan kohtuuttomia. Näin ollen lausunnonpyytäjällä ei ole tämänkään perusteella oikeutta nostaa eläkevakuutusten takaisinostoarvoa.
 

Tämän lausunnon antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Hemmo ja jäsenet Helle, Korpiola, Saikkonen ja Salminen. Sihteerinä toimi Isokoski.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia