Haku

VKL 478/15

Tulosta

Asianumero: VKL 478/15 (2016)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 13.04.2016

Näyttö vakuutustapahtumasta. Onko vitriinin putoaminen laajasta vakuutusturvasta korvattava vahinko?

Tapahtumatiedot

Asunnon seinään kiinnitetty vitriini putosi kiinnikkeistään 28.7.2013. Vitriini ja sen sisällä olleita astioita rikkoutui. Vitriini oli asennettu seinään kiinni 3 kuukautta ennen vahinkoa.

Vakuutusyhtiö on 2.8.2013 antamassaan päätöksessä katsonut vahingon aiheutuneen asennusvirheestä, minkä vuoksi vitriiniä ja rikkoutuneita lasi- ja posliiniesineitä ei ole korvattu.

Saatuaan myöhemmin kirjallisen vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiö on antanut 15.8.2013 päivätyn uuden korvauspäätöksen. Sen mukaan on jäänyt epäselväksi, mitä tosiasiassa on tapahtunut. Vakuutusyhtiö ei muuttanut aikaisemmin antamaansa korvauspäätöstä.

Vakuutusyhtiö on 28.10.2015 tehdyllä korvauspäätöksellä ilmoittanut korvaavansa vitriinin putoamisen seurauksena aiheutuneet vahingot lasiesineille ja kiinteälle sisustukselle. Vitriinin vahinkoa ei ole korvattu, koska putoamisen syy on jäänyt epäselväksi.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottajat pyytävät mielestään virheellisten päätösten oikaisua ja vahinkokorvauksen hyväksymistä, joka jäi puoliksi ilmaan ”epäselvyyksien vuoksi”.

Valituksessaan vakuutuksenottajat selostavat vahingon tapahtumista ja erityisesti asian korvauskäsittelyä laajasti. He mainitsevat, että vitriini oli tippunut seinältä 28.7.2013 kun vakuutuksenottaja A oli ollut laittamassa keksejä keittiössä. Vakuutuksenottaja B oli seuraavana päivänä soittanut vakuutusyhtiöön ja hän oli kysynyt toimintaohjeita. Hänelle oli kerrottu, ettei kukaan vakuutusyhtiöstä tule paikan päälle. Häntä oli neuvottu lähettämään valokuvat rikkoutuneista esineistä ja nimenomaan hyllystä ja kiinnityksestä. B oli jo tuolloin todennut, että hylly oli kiinnitetty seinään erikseen ostetuilla nimenomaan kaapistoihin tarkoitetuilla laadukkailla kiinnityssarjoilla ja ei olisi mahdollista että vahinko olisi johtunut puutteellisesta kiinnityksestä.

Vakuutusyhtiöstä oli valokuvien saamisen jälkeen ilmoitettu että vakuutustarkastajan mielestä kiinnitys olisi ollut virheellinen koska proput eivät ole auenneet tarpeeksi. Hänen mukaansa äkkinäisessä yllättävässä hyllyn romahduksessa proppujen pitäisi aueta haralleen. Näinhän oli juurikin tapahtunut.

Vakuutuksenottajat ovat sen jälkeen lähettäneet lisää valokuvia vakuutusyhtiölle. He olivat myös hankkineet kiinnikefirmalta toteamuksen että kiinnitys oli todella riittävä ja kantavuus olisi yhtä proppua kohden vaakasuunnassa 60 kg ja koko hyllylle 600 kg kymmenellä propulla.

Vakuutuksenottajia ihmetyttää se, että he eivät ole mielestään tehneet varsinaista oikeaa vahinkoilmoitusta ennen kuin vakuutusyhtiö teki jo ensimmäisen hylkäyksen. Vakuutusyhtiö on omavaltaisesti tehnyt 1. puhelun jälkeen B:n nimiin ns. vahinkoilmoituksen kun B oli tiedustellut miten toimia.

Vakuutusyhtiö oli pyytänyt sähköpostilla lähettämään kuvia hyllyköstä ja tapahtuneesta, mutta ”mistään vahinkoilmoituksesta emme tässä vaiheessa vielä sopineet”.

Koska vakuutuksenottajat olivat tyytymättömiä korvausratkaisuun, vakuutusyhtiö oli pyytänyt A:ta tekemään vahinkoilmoituksen, joka oli ensimmäinen virallinen oikeaoppinen korvausilmoitus. Tämän jälkeen oli tullut korvauspäätös, jonka mukaan ”tässä tapauksessa jää epäselväksi, mitä tosiasiassa on tapahtunut”. Vakuutuksenottajien mielestä on käsittämätöntä, että tässä tapauksessa on jollakin tavalla epäselvää mitä tilanteessa oikeasti tapahtui.

Vakuutuksenottajat pyytävät virheellisen päätöksen oikaisua ja vahingon korvaamista. Erityisesti virheellistä päätöksessä on siinä oleva väite, että B olisi todennut ”mieheni ei kertonut mitään ihmeellistä tapahtuneen ennen vahinkoa”.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että sen antama korvauspäätös on vakuutussopimuksen ehtojen mukainen.

Vakuutusyhtiön mukaan vahinkotapahtumasta on annettu ristiriitaisia kertomuksia. Selvitykset ovat muuttuneet olennaisesti ensimmäisessä vahinkoilmoituksessa olleista. Ensimmäisen vahinkoilmoituksen perusteella vahinko ei ole korvattava ja se on todennäköisimmin johtunut asennus- tai materiaaliviasta. Toisen vahinkoilmoituksen mukaan vahinko olisi korvattava, mutta kertomus on ristiriidassa asiassa ensin annetun selvityksen kanssa.

Vakuutusyhtiö viittaa siihen, että Vakuutuslautakunta on ainakin 3 muussa tapauksessa katsonut, että alun perin ja ensimmäisenä tai ajallisesti lähimpänä vahinkotapahtumaa annettua selvitystä on pidettävä uskottavimpana.

Vakuutusyhtiö on 28.10.2015 korvannut lasiesineet ja kiinteitä kalusteita sen vuoksi, että korvauskäsittelijä on puhelimitse 1.8.2013 luvannut korvata vitriinissä olleet, putoamisessa rikkoutuneet tavarat. Tämä on vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan tapahtunut vakuutusehtojen vastaisesti. Itse vitriinistä ei korvausta ole luvattu missään kohden korvauskäsittelyä maksaa, eikä sitä vakuutusehtojen mukaan tule korvata.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut valokuvia vitriinin kiinnikkeistä ja vitriinistä.

Lisäksi vakuutuslautakunnalle on esitetty kopioita vakuutuksenottajien ja vakuutusyhtiön välisestä sähköpostikirjeenvaihdosta sekä kopio B:n ja vakuutusyhtiön välillä käydyn ensimmäisen keskustelun perusteella järjestelmään kirjatuista tiedoista sekä A:n tekemästä vahinkoilmoituksesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Onko vitriinin putoamisen aiheuttanut vakuutusehtojen tarkoittama äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma? Onko vakuutustapahtumasta saatu riittävä näyttö?

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 3.1 (Äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman turva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Asian arviointi

Asiakirjoista selviää, että vakuutustapahtumasta on annettu erilaista tietoa. Tapahtumaa seuranneena päivänä käydyssä puhelinkeskustelussa vitriinin putoamiselle ei ole ilmoitettu syytä (”ilman mitään syytä.”). Myöhemmin syyksi on ilmoitettu vakuutuksenottajan kaatuminen vitriiniä vasten, kun hän oli ottamassa keksipurkkia vitriinikaapista. Sähköpostiviesteissä B käyttää ilmaisua ”oli painanut purkkia kiinni ja nojannut hyllyyn”. Ensimmäisessä puhelinkeskustelussa on ollut esillä arvelu siitä, että junien tärinä olisi aiheuttanut putoamisen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahinkoilmoituksen tekemiselle ei ole erityistä määrämuotoa. Vahinkoilmoitus voidaan tehdä myös suullisesti puhelimessa. Puhelimitse annetut tiedot voidaan ottaa huomioon, kun arvioidaan mitä on tapahtunut.

Vakuutuksenottajalla on näyttövelvollisuus siitä, että on sattunut vakuutuksesta korvattava vahinko. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiölle on annettu keskenään ristiriitaisia tietoja vitriinin putoamisen syistä niin, että on epäselvää, mitä tosiasiallisesti on tapahtunut. Vitriinin putoamisen ei ole näytetty sattuneen vakuutusehtojen edellyttämällä tavoin äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Pellikka

 

Jäsenet:

Rantala

Sario

Siirala

Uimonen

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia