Vakuutuksenottajan vuosimallia 2003 oleva Toyota Avensis 1.6 Terra Wagon 5D –farmariauto vaurioitui lunastuskuntoon liikenneonnettomuudessa 4.3.2004. Korvausta vaadittiin kaskovakuutuksesta.

 

Korvausvaatimuksen mukaan Toyota Avensis Wagon 1.6 Linea Terra -auton hinta käteisalennuksella vähennettynä on 26.600 euroa. Lisäksi korvausta vaadittiin autossa olleista lisävarusteista. Kokonaisvaatimus oli 28.980 euroa.

 

 

Vakuutusyhdistys katsoi, että uusarvolunastuskorvauksen lähtökohtana oleva auton perushinta on 23.610 euroa. Yhdistys vähensi tästä käteisalennuksena 5 %. Korvausta maksetaan myös vaadituista lisävarusteista. Omavastuun vähentämisen jälkeen korvaussumma on yhteensä 25.012 euroa.

 

 

Vakuutusyhdistys oli uusarvolunastuskorvausta laskiessaan käyttänyt vuosimallin 2003 Toyota Avensis Wagon 1.6:n hintaa. Vakuutuksenottajan mielestä hänellä on oikeus saada korvaus laajennetun lunastusehdon perusteella vahinkohetkellä eli vuonna 2004 myynnissä olevan Toyota Avensiksen hinnan mukaisesti. Vakuutuksenottajan mielestä vahinkohetkellä myynnissä oleva Avensis-malli on hänelle täysin samanarvoinen kuin lunastettava auto on ollut. Auton kori on muuttunut edellisestä vuodesta kuten myös hinta. Tällainen on käytännössä yleistä, eikä täysin samanlaista autoa vuoden jälkeen kaupoista juurikaan löydy.

 

Vakuutuksenottaja on ollut siinä käsityksessä, että hänen ottamansa vakuutus olisi sellainen, ettei vakuutuksenottaja joudu kärsimään mahdollisen vahingon satuttua. Kuitenkin vakuutusyhdistyksen esittämän korvausmäärän ja uuden samanlaisen auton hinnan ero on 3.968 euroa. Vakuutuksenottaja ihmettelee vielä, minkä takia vakuutusyhdistys on vähentänyt auton lunastushinnasta käteisalennuksen 1.202 euroa, koska tarjouksen mukaan yhdistys ei ole maksamassa vakuutuksenottajalle uuden samanlaisen auton hintaa.

 

Vakuutuksenottaja katsoo, että vaikka auton vuosimalli on vaihtunut ja sen ulkonäkö on muuttunut, auton merkki ja malli on edelleen Toyota Avensis Wagon, kuten korvattava autokin oli. Automerkistä riippumatta markkinoille tulee vuosittain uusi vuosimalli. Vakuutuksenottaja katsoo, että koska kyseistä automerkkiä on edelleen myynnissä ja se on edelleen täysin saman niminen, uusarvolunastuskorvaus pitäisi perustaa vuosimallia 2004 olevan Avensiksen hintaan. Vakuutuksenottajan mielestä tässä tapauksessa samanniminen tarkoittaa samaa kuin samanlainen, koska uudet ja erilaiset autoversiot saavat oman tyyppinimensä. Vakuutusehdoissa ei mainita, ettei uusi auto voisi olla varusteiltaan kehittyneempi kuin korvattava auto. Uusi vuosimalli tuo aina muutoksia ja parannuksia autojen rakenteisiin.

 

Vakuutusyhdistys oli toimittanut vakuutuksenottajalle kopion autoliikkeeltä saamastaan selvityksestä, jossa on lueteltu Toyota Avensiksen vuosimallien 2003 ja 2004 eroja. Vakuutuksenottaja pitää tätä selvitystä epämääräisenä uuden auton mainospaperina.

 

Vakuutuksenottaja pyytää Vakuutuslautakunnan lausuntoa siitä, tulkitaanko tänä päivänä myynnissä oleva Toyota Avensis Wagon Linea Terra 1.6 vakuutusehtojen tarkoittamaksi samanlaiseksi autoksi kuin lunastettava auto oli. Jos vakuutusyhdistyksen tulkinta korvauksesta on oikea, onko kohtuullista vähentää korvattavan auton vanhasta ostohinnasta 5 %:n käteisalennus, vaikka uusi samanlainen auto maksaa noin 4.000 euroa yhdistyksen esittämää korvausta enemmän?

 

 

Yhdistyksen määrittämä lunastushinta perustuu ajoneuvon virallisen maahan­tuojan ilmoittamaan ajoneuvon suositusmyyntihintaan silloin, kun kyseistä ajoneuvotyyppiä on viimeksi ollut myynnissä Suomessa. Vuoden aikana Toyota on tuonut markkinoille uuden sukupolven Avensis-autoista. Nämä ajoneuvot ovat ajoneuvohallintokeskuksen tietojen mukaan samanmerkkisiä, mutta ne ovat uutta ajoneuvotyyppiä.

 

Vakuutusehtojen mukaan laajennetun lunastusehdon edellytysten täyttyessä vahingon määrä on uuden samanlaisen henkilöauton käteismyyntihinta tai hinta, joka henkilöautolla oli, kun sitä viimeksi on ollut myynnissä.

 

Yhdistys katsoo, että vakuutusehdon sanamuoto on selkeä ja maksettu korvaus on juuri vahingoittuneen samanlaisen ajoneuvon käteismyyntihinta, joka autolla oli, kun sitä on viimeksi ollut myynnissä. Vakuutusyhdistys viittaa autoliikkeen antamaan selvitykseen vahingoittuneen ajoneuvon ja uuden Avensiksen teknisistä eroavaisuuksista.

 

Maksettu korvaus eli auton käteismyyntihinta on laskettu maahantuojan suositusvähittäishinnasta vähennettynä 5 %:n käteisalennuksella. Alennus perustuu Toyotan jälleenmyyntiliikkeenä toimivan yrityksen kyseisestä ajoneuvosta antamaan normaaliin alennukseen käteiskauppatilanteissa. Vakuutuksenottajalle myönnetään vastaavan suuruinen alennus myös muista Toyota-malleista, kuten vakuutuksenottajan 7.3.2004 päivätystä korvausvaatimuksesta ilmenee. Lisävarusteista käteisalennusta ei korvauspäätöksessä ole huomioitu. Yhdistyksen mielestä käteisalennuksen vähentämistä ei voida pitää kohtuuttomana, koska käytännössä autokaupassa käteiskauppaa ei tehdä juuri koskaan suositusvähittäishinnalla.

 

Yhdistys katsoo vielä, ettei selvityksestä ilmene, että se olisi tässä tapauksessa luvannut ehdoista poikkeavan korvauksen samannimisestä erityyppisestä nykyisin markkinoilla olevasta autosta tai että yhdistys olisi ilmoittanut korvauksen perusteeksi otettavan ajoneuvon suositushinnan eikä käteismyyntihintaa.

 

 

Autoliikkeen antamassa selvityksessä on todettu mm., että uusi Avensis on täysin uusi konstruktio. Esimerkiksi ajoneuvohallintokeskuksen tyyppikoodi on erilainen, mikä tarkoittaa uuden sukupolven autoa.

 

Selvityksen mukaan uuden Avensiksen kori ja pohjapelti on erilainen kuin aiemmassa mallissa. Kori on tilavampi, pituus on kasvanut 110 mm ja akseliväli 70 mm. Auton omamassa on pienentynyt 35 kg. Autossa on uusi muotoilu, ja jousitusratkaisut ovat uusia. Jousitusgeometriaa on muutettu merkittävästi mm. pidentämällä joustovaraa ja kasvattamalla caster-kulmaa. Iskunvaimentimet, kierrejouset sekä kallistuksenvakaaja ovat erilaisia.

 

Uudessa mallissa on erilaiset turvalaitteet. Uudessa mallissa vakiona on yhdeksän turvatyynyä ja -verhoa. Vanhassa Terra-mallissa niitä on neljä ja Sol-mallissa kuusi. Uudessa mallissa ajohallintajärjestelmä on vakiovarusteena. Uuden mallin moottori on perustyypiltään sama, mutta se on uutta kehitysvaihetta ja täyttää tiukemmat päästövaatimukset.

 

 

Tapaukseen sovellettavien autovakuutusehtojen kohdan 3.5.2.7 mukaan mikäli yksityiskäyttöiselle henkilöautolle on myönnetty laajennettu lunastusehto ja siitä on merkintä vakuutuskirjassa, on vahingon määrä uuden samanlaisen henkilöauton käteismyyntihinta tai hinta, joka henkilöautolla oli, kun sitä viimeksi on ollut myynnissä,

-         jos korjauskustannusten arvoitu määrä on yli 30 % uuden samanlaisen henkilöauton käteismyyntihinnasta vahinkohetkellä, ja

-         jos se on ollut rekisterissä enintään kaksi vuotta ja sillä on ajettu enintään 50000 km.

 

Laajennetun lunastusehdon mukaisen korvauksen ehtona on, että vaurioitu­neen, tuhoutuneen tai hävinneen ajoneuvon tilalle hankitaan samanlainen tai saman arvoinen auto.

 

Uusarvolunastusehtokohdassa 3.5.2.6 on todettu mm., että uusarvolunastuksessa vahingon määrä on uuden samanlaisen ajoneuvon käteismyyntihinta vahinkohetkellä tai silloin, kun sitä viimeksi on ollut myynnissä.

 

Tässä tapauksessa on riitaa ensinnäkin siitä, onko vuonna 2004 myynnissä ollut Toyota Avensis Wagon Linea Terra 1.6 vakuutusehdoissa tarkoitettu uusi samanlainen henkilöauto kuin vakuutuksenottajalla ollut vuosimallin 2003 Toyota Avensis Wagon Linea Terra 1.6.

 

Lautakunta toteaa, ettei vakuutusehdoissa ole tarkemmin määritelty, mitä uusi samanlainen henkilöauto tarkoittaa. Tällöin ehtotekstin tulkinnan lähtökohtana on yleisen kielenkäytön mukainen merkityssisältö. Samanlaisuus ei lautakunnan käsityksen mukaan tarkoita sitä, että vaurioituneen ja uuden auton pitäisi olla varusteiltaan, ominaisuuksiltaan ym. täysin identtiset.

 

Yleensä ottaen eri vuosimallien välillä on aina joitakin eroja. Lautakunnan mielestä eri vuosimallin autot ovat lähtökohtaisesti vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla keskenään samanlaisia, vaikka niiden välillä olisikin kosmeettisia eroja, erilaisia vakiovarusteita tai muita kokonaisuutena arvioiden suhteellisen vähäisiä eroja. Toisaalta jos uusi vuosimalli eroaa varustelultaan ja ominaisuuksiltaan aiemmasta mallista olennaisesti, kyse ei lautakunnan mielestä ole enää samanlaisesta autosta.

 

Korvaustoiminnan selkeyden ja ennustettavuuden kannalta perustelluimpana lautakunta pitää sellaista linjaa, että autojen samanlaisuutta arvioidaan objektiivisin kriteerein autojen varusteiden ja ominaisuuksien pohjalta eikä esim. autonkäyttäjien mieltymysten tai muiden subjektiivisten seikkojen pohjalta.

 

Selvityksen mukaan tässä tapauksessa vuosimallin 2004 Toyota Avensis on edeltäjäänsä verrattuna pidempi ja keveämpi, ja sen jousitus on uusittu. Autossa on paremmat turvalaitteet ja vakiovarusteena ajonhallintajärjestelmä. Lisäksi ajoneuvon moottori on jonkin verran kehittyneempi. Ajoneuvohallintokeskuksen mukaan kyse on uudesta ajoneuvotyypistä.

 

Esitetyn selvityksen pohjalta lautakunnan kokonaisarvio on se, että tässä tapauksessa eri vuosimallien välillä on niin paljon merkityksellisiä eroja, ettei vuosimallien 2004 ja 2003 Toyota Avensista voida pitää vakuutusehtojen tarkoittamina keskenään samanlaisina autoina. Lautakunnan mielestä vakuutusyhdistyksen päätös ottaa lunastuskorvauksen lähtökohdaksi vuosimallin 2003 suositusmyyntihinta on ehtojen mukainen.

 

Asiassa on riitaa myös siitä, onko vakuutusyhdistyksellä lunastuskorvausta laskiessaan oikeus tehdä 5 %:n suuruinen käteisalennus vuosimallin 2003 suositusmyyntihinnasta.

 

Uusarvolunastusehdon mukaan vahingon määränä on uuden samanlaisen ajoneuvon käteismyyntihinta vahinkohetkellä tai silloin, kun sitä viimeksi on ollut myynnissä. Tähän tapaukseen sovellettavan laajennetun lunastusehdon mukaan vahingon määränä on uuden samanlaisen henkilöauton käteismyyntihinta tai hinta, joka henkilöautolla oli, kun sitä viimeksi on ollut myynnissä.

 

Lautakunta toteaa, että laajennettu lunastusehto on korvauksenhakijalle monessa suhteessa edullisempi kuin uusarvolunastusehto. Ensinnäkin laajennetun lunastusehdon soveltamisedellytykset ovat väljemmät. Vahingon määrän osalta lautakunta toteaa, että niissä tapauksissa, joissa uusi samanlainen henkilöauto on saatavissa, laajennetun lunastusehdon mukaan riski auton hinnan noususta vahinkohetken ja uuden auton ostohetken välillä on vakuutuksen­antajalla, kun taas uusarvolunastusehdon mukaisessa lunastuksessa riski vahingonjälkeisestä hinnannoususta on vahingonkärsijällä.

 

Vahingon määrä on määritelty näissä lunastusehdoissa eri tavoin myös niissä tapauksissa, joissa samanlaista autoa ei enää ole myynnissä. Uusarvolunastusehdossa puhutaan selvästi käteishinnasta, mutta laajennetussa lunastusehdossa vain "hinnasta". Jos molempien ehtojen tarkoituksena olisi määrittää vahingon määräksi nimenomaan käteismyyntihinta silloin, kun ajoneuvoa viimeksi on ollut myynnissä, ehtoja ei lautakunnan käsityksen mukaan olisi ollut mitään syytä kirjoittaa tältä osin eri tavoin. Ehtojen erilainen muotoilu puhuu siten sen puolesta, että ehdoissa tarkoitetaan eri hintoja.

 

Lautakunnan mielestä on johdonmukaista tulkita näitä ehtoja siten, että laajennettu lunastusehto on vahingon määrän osalta korvauksenhakijalle uusarvolunastusehtoa edullisempi niissäkin tapauksissa, joissa uutta samanlaista ajoneuvoa ei enää ole saatavissa. Lautakunta toteaa vielä, että kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n mu­kaan epätietoisuutta herättäviä vakioehtoja on tulkittava kuluttajan hyväksi.

 

Näillä perusteilla lautakunta tulkitsee laajennettua lunastusehtoa siten, että sen tarkoittama "hinta, joka henkilöautolla oli, kun sitä viimeksi on ollut myynnissä" on auton suositusmyyntihinta ilman käteisalennusta. Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhdistys maksaa asiassa lisäkorvauksena 5 %:n suuruisen käteisalennuksen osuuden.