Haku

VKL 47/14

Tulosta

Asianumero: VKL 47/14 (2015)

Vakuutuslaji: Yritysvakuutus

Ratkaisu annettu: 06.02.2015

Vakuutusehtojen tulkinta. Korvattava vakuutustapahtuma. Vesijohtoputken liitoksen irtoaminen. Maan painumisesta aiheutunut vahinko. Oliko kyseessä ennalta arvaamaton vahinko? Rajoitusehto.

Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan vesijohdon ja vesimittarin liitos, oikeastaan vesimittaria edeltänyt vesiputken liitos, oli pettänyt 2.10.2011 ja putkesta lähtenyt vesisuihku lävistänyt lämmönjakohuoneen seinän aiheuttaen laajoja vesivahinkoja kiinteistössä olevalle irtaimistolle. Korvausta on haettu vakuutuksenottajana olevan ilmastointipalveluyrityksen yritysvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö on lausunut 19.10.2011 päivätyssä korvauspäätöksessään, että kyseinen sulkuventtiilin liitos oli pettänyt, kun maaperä rakennuksen ympärillä oli ajan mittaan painunut ja aiheuttanut myös maahan kaivetun päävesijohdon painumisen. Tämän painumisen seurauksena vesijohtoputkeen syntynyt rasitus oli lopulta irrottanut putkiliitoksen rakennuksen teknisessä tilassa. Vaurioitunut rakennus oli rakennettu vuonna 1990. Rakentamista koskevien määräysten (Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteet, määräykset ja ohjeet 1988) mukaan rakennuksen vesijohto on asennettava maahan siten, että se kestää vahingoittumattomana maanpaineen, kuormituksen ja sijaintipaikan mahdollisen painumisen aiheuttamat vaikutukset. Rakennuspaikan maaperän pohjaolosuhteet ja painumisvaara ovat olleet kiinteistön rakentamisvaiheessa sellaiset, että kiinteistö on jouduttu perustamaan paalun päälle. Tällöin olisi pitänyt huomioida myös rakentamismääräysten mukainen päävesijohdon painumisen estäminen.

Päävesijohdon liitoksen irtoaminen oli tapahtunut kiinteistön rakentamisen yhteydessä tapahtuneen vesijohdon virheellisen asentamisen seurauksena, kun vesijohto oli asennettu siten, että maan painuminen rakennuksen ympärillä oli päässyt vaikuttamaan sen kestävyyteen. Koska yhtiön mukaan kyse ei ollut vakuutuksesta korvattavasta odottamattomasta vahingosta vaan hitaasti syntyneestä rakennusvirheestä johtuvasta vahingosta, jota koski myös rajoitusehto, korvausta ei suoritettu.

Vakuutuksenottaja oli hakenut korvausta 23.3.2012 vesihuollosta vastaavalta kaupungin vesilaitokselta, mutta korvausvaatimus oli hylätty kaupunginhallituksen kokouksen päätöksellä 10.6.2013. Kaupungin vesilaitoksen mukaan vahinko johtui maaperän stabiloimattomuudesta eikä vesilaitoksen asennustoimista.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on lausunut 22.1.2013 päivätyssä valituksessaan, ettei sovellettavissa ehdoissa ole annettu merkitystä sille, oliko kyseessä odottamaton vahinko, vaan merkityksellistä on ainoastaan vahinkoseurauksen odottamattomuus. Vakuutuksenottajalle ei ollut annettu tietoa rajoitusehdon sellaisesta sisällöstä, jolla vakuutusyhtiö oli kieltäytynyt korvauksen maksamisesta. Vakuutuksenottajalle ei ollut kerrottu, että yhtiö sovelsi rajoitusehtoa laajentavasti, eikä vakuutuksenottajalle ollut myöskään selvitetty, mitä vakuutusehdoissa tarkoitetaan äkillisellä ja odottamattomalla vahingolla. Tavallinen vakuutuksenottaja ymmärsi vakuutusehtoja lukemalla, että vahinkoseuraamuksen oli oltava äkillinen ja odottamaton, mutta yhtiön tulkinnan mukaan myös vahingon syyn olisi oltava sellainen.

Vakuutusyhtiön väite siitä, että vahinko oli syntynyt hitaasti, perustuu oletukseen siitä, että maa oli painunut ja vesijohto sen mukana. Näyttöä painumisesta ei ollut esitetty, eikä maassa kulkevaa vesijohtoa ei ollut kaivettu esiin. Vaikka pintamaa tiivistyisi vakuutusyhtiön väittämällä tavalla, ei tämän perusteella voitu todeta, että maahan upotettu ja asiallisesti asennettu vesijohto olisi painunut. Vesijohdon rakentamisessa oli noudatettu rakentamishetkellä sovellettavia rakentamismääräyskokoelman määräyksiä. Vesi- ja viemärityöt oli tehty insinööritoimiston laatimien suunnitelmapiirustusten sekä työselityksen mukaan. Kaupungin tarkastusinsinööri oli tarkastanut työsuoritukset ja todennut niiden täyttävän suunnitelmien ja hyvän rakennustavan vaatimukset. Vuonna 1992 asennettu liitos oli säilynyt ehjänä syyskuuhun 2010 saakka. Vakuutuksenottajan mukaan putken irtoaminen oli voinut johtua esimerkiksi paineiskusta.

Kaupunki oli 14.9.2010 asentanut kiinteistöön uuden vesimittarin, jonka vaihtamisen yhteydessä liitos oli asennettu uudestaan. Vahinko oli tapahtunut noin vuoden kuluttua liitoksen uudelleen asentamisesta.

Vakuutuksenottaja on viitannut lisäksi korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO 1996:64, jossa on katsottu, että kun rakennuksessa todettujen vaurioiden syy oli jäänyt epäselväksi, oli vaurioitumisen voitu katsoa kohdanneen vakuutettua omaisuutta vakuutusehdoissa tarkoitetuin tavoin äkillisesti ja odottamatta, kun se on ilmennyt noin vuoden sisällä. Korkeimman oikeuden ratkaisussa kyse oli väitetystä maan painumisesta ja siitä seuranneesta vahingosta.

Vakuutuksenottaja on kertonut 7.11.2014 päivätyssä lisävastineessaan, että vuodesta 2006 saakka voimassa olleissa vakuutusehdoissa vakuutustapahtuma oli määritelty ilman äkillisyyden tunnusmerkistöä. Vasta vuonna 2011 vakuutukseen lisättiin äkillisyysvaatimus eikä vakuutusyhtiö ollut kertonut vakuutuksenottajalle tästä muutoksesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut 31.3.2014 päivätyssä vastineessaan, että täysin uutena tietona valituksessa oli tuotu esille, että liitos olisi asennettu alkuperäisen asennusvuoden sijaan vuonna 2010, kun kiinteistön vesimittari vaihdettiin. Vahinkopaikalta vahingon jälkeen otetuista valokuvista oli kuitenkin nähtävissä, ettei vuotokohta ollut valituksessa mainitun mukaisesti vuonna 2010 vaihdetun vesimittarin liitoksessa, vaan siitä veden tulosuuntaan nähden edellisessä, sulkuventtiilin liittyvässä liitoksessa. Nyt rikkoutunutta liitosta ei ollut vesimittaria vaihdettaessa tarpeen avata eikä muutenkaan käsitellä, joten väite siitä, että irronnut ja vuotanut liitos olisi ollut vain noin vuoden ikäinen, oli virheellinen. Ratkaisua KKO 1996:64 ei voitu soveltaa nyt käsiteltävänä olevaan tapaukseen, koska edellä kerrotun mukaisesti vesijohdon irronnut liitos oli asennettu kiinteistöön sen rakennusvaiheessa vuonna 1992, eikä vahingon syy ollut jäänyt epäselväksi.

Vahinko oli sattunut viikonloppuna, jolloin vahinkopaikassa ei ole ollut mitään sellaista toimintaa, joka olisi voinut aiheuttaa rakennuksen omassa putkistossa minkäänlaista paineen nousua tai paineiskuja, jotka olisivat voineet aiheuttaa liitoksen irtoamisen. Paineen nousun tai paineiskun olisi vielä pitänyt kohdistua vesijohtoverkostossa uloimpana sijaitsevaan ja kooltaan suurimpaan putkeen, kun paineen vaihtelu putkistoa käytettäessä kuitenkin on putkiston loppupäässä ja kooltaan pienemmissä putkissa. Putkiston sisäinen paineennousu tai paineisku ei ollut voinut aiheuttaa vahinkoa. Jos vahinko olisi johtunut paineennoususta ja vesijohtoverkossa tapahtuneesta paineiskusta, voisi kyseeseen tulla vain kunnallisessa putkistossa tapahtunut vika, jota ei rajoitusehdon perusteella korvata.

Vakuutusyhtiön on lausunut 14.10.2014 päivätyssä lisävastineessaan, ettei vakuutuksenottaja ole voinut vakuutusta tehtäessä odottaa vakuutuksen kattavan objektiivisesti ennalta arvattavia vahinkoja. Rakennusvirheestä johtuva vahinko ei ole ennalta arvaamaton ja kyseessä on alalla niin yleisesti käytettävä rajoitusehto, ettei siitä tarvitse erikseen informoida vakuutuksenottajaa. Vakuutuksenottaja oli hyväksynyt vuonna 2011 tehdyt muutokset hyväksymällä uudesta vakuutuksesta tehdyn tarjouksen.

Vakuutusyhtiö on lausunut 3.12.2014 päivätyssä lisävastineessaan, että yhtiön tulisi saada käyttöönsä rakennusaikainen pohjatutkimus sekä tonttivesijohdosta aikoinaan tehty suunnitelma, jotta se voisi ottaa kantaa vakuutuksenottajan väitteeseen siitä, ettei rakennusaikana vaadittu tonttivesijohdon rakentamista paalun päälle. Vesilaitos, jota voitiin pitää alansa asiantuntijana, oli katsonut, että piha-alueen maa-aineksen painuminen oli ollut syynä rakennuksen sisällä kulkevan tonttivesijohdon liitoksen irtoamiseen. Vahinkopaikalta otettujen valokuvien ja vesilaitoksen lausuman perusteella oli osoitettu, ettei vahinko ollut voinut aiheutua muusta kuin rakennusmääräysten vastaisesta rakentamisesta. Vahinko johtui siitä, ettei vesijohtoa ollut paalutettu kuten muut kiinteistö ja tämän vuoksi rakennus ja vesijohto olivat painuneet eri tahdissa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko vahinko aiheutunut ehtojen mukaisesti ennalta arvaamattomasti ja suoraan vuotaneesta nesteestä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vuonna 2006 sovelletut ehdot

221.3 Vuotovahingot

Vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on virrannut arvaamattomasti ja suoraan

- rakennuksen omasta kiinteästä vesi-, jätevesiviemäri- tai lämpöjohtoverkostosta tai höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta

- kiinteillä letkuliitännöillä ja sulkuventtiilillä kytketystä käyttölaitteesta kuten pyykin- tai astianpesukoneesta

- rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiputkistosta.

Vakuutuksesta ei korvata

- luonnonvesien vuotamisesta tai tulvimisesta aiheutunutta vahinkoa

- kondenssiveden aiheuttamaa vahinkoa

- kunnallisen tai muun ulkopuolisen putkiston vian tai tukkeuman aiheuttamaa vahinkoa

- vahinkoa, joka johtuu kosteuden aiheuttamasta mätänemisestä, sienettymisestä tai hajusta

- vahinkoa, joka johtuu nesteen virtaamisesta kiinteästä verkosta ennen kuin johtoverkko on hyväksytty käyttöön otettavaksi

- vahinkoa, jonka syntyyn on selvä syy-yhteys omaisuuden rakenteen suunnitteluvirheellä, rakenne-, käyttö- tai työvirheellä, keskeneräisyydellä, puutteellisuudella tai ikääntymisellä

- rakenteiden vesieristeiden vuotamisesta aiheutunutta vahinkoa

- lattiakaivon ja korokerenkaiden liitoksesta aiheutunutta vahinkoa

- lattiakaivon ja lattian vesieristeen liitoksesta aiheutunutta vahinkoa

- lattiakaivon ja putkiläpiviennin liitoksesta aiheutunutta vahinkoa

- vahingon aiheuttaneen johtoverkon tai käyttölaitteen korjaus- ja uusimiskustannuksia

- hukkaan vuotanutta kaasua tai nestettä ja sen lämmittämistä.

Vuonna 2011 sovelletut ehdot

Vakuutusehtojen putkivuotoa koskevan kohdan OM334 mukaan vakuutus korvaa omaisuudelle aiheutuneen vahingon, kun neste, höyry tai kaasu on vuotanut äkillisesti, arvaamattomasti ja suoraan

- rakennuksen tai tontin kiinteästi asennetuista putkista, laitteista tai säiliöistä rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiviemäristä

- kiinteillä letkuliitännöillä ja sulkuventtiilillä kytketystä käyttölaitteesta kuten pesukoneesta.

Vakuutus ei korvaa

- putkivuodon aiheuttaneen johtoverkon tai käyttölaitteen korjaus- ja uusimiskustannuksia

- hukkaan vuotanutta kaasua tai nestettä ja sen lämmittämistä.

Vakuutus ei myöskään korvaa vahinkoa, joka aiheutuu

- putken syöpymisestä ulkopuolelta tulleen kosteuden vaikutuksesta

- luonnonvesien vuotamisesta tai tulvimisesta. Rajoitusehto ei koske rakennuksen sisäpuolista sadevesiviemärin vuotoa.

- siitä, että sade- tai pohjaveden poistoon tarkoitettu laite on rikkoutunut

- kondenssivedestä

- kunnallisen tai muun ulkopuolisen putkiston viasta tai tukkeumasta

Vakuutusehtojen rikkoutumisvahinkoja koskevan kohdan OM330 mukaan vakuutus korvaa vakuutetun riskin toteutumisesta aiheutuvan äkillisen ja odottamatta tapahtuneen suoranaisen esinevahingon. Saman ehtokohdan rajoitusehtokohdan 2.1 (Vähitellen tapahtuva ilmiö) mukaan vakuutus ei korvaa esineen kulumista, ruostumista, syöpymistä, pilaantumista, sienettymistä, aineen väsymistä tai vähitellen tapahtuvaa vahingoittumista eikä esineen tai sen osan toimintakyvyn lakkaamista.

Suomen rakentamismääräyskokoelman, osa D1 (Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteet, määräykset ja ohjeet 1987) kohdan 2.5.1 mukaan vesijohto on asennettava maahan siten, että se kestää vahingoittumattomana ja toimivana maanpaineen, kuormituksen, maaperän syövyttävyyden ja sijaintipaikan mahdollisen painumisen aiheuttamat vaikutukset.

Asian arviointi

Asiassa tehdyn vahinkokartoituksen mukaan vahinko on aiheutunut, kun tonttivesiputki on maan painumisen myötä rikkoutunut. Selvityksistä ilmenee, että vesijohdon liitos oli jouduttu korjaamaan vahingon jälkeen asentamalla vesijohtoputken liitoskohtaan erillinen jatkopala, jota on tarvittu, koska vesijohtoputken pää ei ollut enää irtoamisen jälkeen ylettynyt alkuperäiselle paikalleen. Vakuutuslautakunta katsoo tämän perusteella olevan ilmeistä, että liitoksen irtoaminen on aiheutunut maan painumisen vuoksi vesijohtoon kohdistuneesta venytyksestä vahinkokartoituksessa esitetyllä tavalla.

Rakennusvuonna 1990 voimassa olleiden rakentamista koskevien määräysten (Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa D1 (Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteet, määräykset ja ohjeet 1987) kohdan 2.5.1 mukaan vesijohto on asennettava maahan siten, että se kestää vahingoittumattomana ja toimivana maanpaineen, kuormituksen, maaperän syövyttävyyden ja sijaintipaikan mahdollisen painumisen aiheuttamat vaikutukset.

Koska tässä tapauksessa putkea ei ollut asennettu rakennusmääräysten mukaisesti maahan siten, että se kestäisi vahingoittumattomana maanpaineen ja sijaintipaikan painumisen aiheuttamat vaikutukset, Vakuutuslautakunta katsoo, että putken vaurioitumista ei voida pitää arvaamattomana. Putken painuminen on kuitenkin johtanut edelleen liitoksen repeämiseen ja vesivuotoon. Vuotanut vesi on aiheuttanut ne vahingot, joista on haettu korvausta. Tämän vuoksi on ratkaisevaa, täyttääkö itse vuotovahinko ehtojen edellytykset.

Vakuutusehtojen OM334 mukaan putkivuotovahingon korvattavuus määräytyy sen perusteella, onko vahinko aiheutunut, kun neste on vuotanut äkillisesti, arvaamattomasti ja suoraan rakennuksen tai tontin kiinteästi asennetuista putkista. Ehtoon sisältyvistä rajoituksista mikään ei koske sellaista tilannetta, jossa putkea ensisijaisesti fyysisesti kohdannut vahinko on edelleen johtanut nestevuotoon ja vuoto muun omaisuuden vahingoittumiseen.

Tapahtumatietojen perusteella vuoto on aiheutunut äkillisesti ja suoraan. Ennen vuotoa putki on ollut ehjä ja säilyttänyt toimintakykynsä 21 vuotta. Vuoto on syntynyt ja tapahtunut äkillisesti liitoksen repeämisen seurauksena.

Kaikkiin vakuutusturviin sovellettavan vakuutusehdon OM330 (Riskin toteutuminen) mukaan vakuutus korvaa vakuutetun riskin toteutumisesta aiheutuvan äkillisen ja odottamatta tapahtuneen suoranaisen esinevahingon.

Ehdon rajoitusehtojen 2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä esineelle aiheutunutta vahinkoa. Se esine, josta vakuutuksenottaja on hakenut korvausta, ei ole vahingoittunut vähitellen tapahtuvan ilmiön seurauksena eikä rajoitusehto sovellu vahinkoon.

Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että kun putken painuminen ja lopulta liitoksen repeäminen ovat olleet objektiivisesti teknisesti odotettavissa oleva seuraus virheellisesti tehdystä asennustyöstä, niin tämän vuoksi myös vuoto ja edelleen sen seuraukset eivät nekään ole arvaamattomia. Vakuutuslautakunta toteaa, että vaikka vuotovahingon alkusyynä olevaa putken painumista voidaan pitää rakennusvirheen ennakoitavana seurauksena, ei tämä voi suoraan johtaa vuodosta aiheutuvien seurausvahinkojenkin jäämiseen vakuutusturvan ulkopuolelle kuinka kauas tahansa syy-yhteysketjua pitkin ilman nimenomaista ehtojen sanamuotoa.

Vuotovahingon korvattavuutta on tarkasteltava siltä kannalta, onko myös se ollut ennakoitava seuraus siitä, että putki painuu. Ehtojen mukaan ratkaisevaa on se, onko vahinko tapahtunut “arvaamattomasti”.  Vahinkoa koskevien tietojen perusteella ei ole osoitettu, että olisi ollut vääjäämättömästi etukäteen pääteltävissä, miten ja mistä tarkalleen putki repeytyy tai minne vuotava vesi suihkuaa sekä mitä omaisuutta sen tielle jää ja vahingoittuu. Vaikka jonkinlainen putken vuoto on voinut olla melko todennäköinen seuraus putken painumisesta, ovat sen tarkka tapahtumainkulku, paikka ja veden suihkuaminen olleet niin satunnaisia, että vuotovahinkoja on pidettävä arvaamattomina.

Vakiovakuutusehtoja tulkitaan sopimusoikeudessa laatijansa vahingoksi. Koska vuotovahinko on aiheutunut äkillisesti liitoksen revetessä, ei sillä seikalla, että putken vaurioituminen on tapahtunut 21 vuoden kuluessa vähitellen, ole vahingon korvattavuuden kannalta merkitystä. Siten ei ratkaisun kannalta ole myöskään merkitystä sillä, onko vakuutusyhtiö huolehtinut tiedonantovelvollisuudestaan ehtojen muuttuessa sisältämään myös vaatimuksen äkillisyydestä.

Edellä olevan perusteella vakuutuslautakunta suosittelee vuodosta aiheutuneiden vahinkojen korvaamista.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan kysymyksessä olevan vuotovahingon vakuutussopimukseen sovellettavien ehtojen mukaisessa laajuudessa.

Ratkaisusuositus syntyi äänin 4-3. Ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuvat jäsenet Makkula, Nyyssölä, Sarpakunnas ja Sjögren. Puheenjohtaja Rauloksen sekä jäsenten Löppönen ja Pesonen eriävä mielipide on liitteenä.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Eri mieltä olleiden puheenjohtajan ja jäsenten mielipide

Puheenjohtaja Raulos:

Asiassa tehdyn vahinkokartoituksen mukaan vahinko on aiheutunut, kun tonttivesiputki on maan painumisen myötä rikkoutunut. Selvityksistä ilmenee, että vesijohdon liitos oli jouduttu korjaamaan vahingon jälkeen asentamalla vesijohtoputken liitoskohtaan erillinen jatkopala, jota on tarvittu, koska vesijohtoputken pää ei ollut enää irtoamisen jälkeen ylettynyt alkuperäiselle paikalleen. Katson tämän perusteella olevan ilmeistä, että liitoksen irtoaminen on aiheutunut maan painumisen vuoksi vesijohtoon kohdistuneesta venytyksestä vahinkokartoituksessa esitetyllä tavalla.

Rakennusvuonna 1990 voimassa olleiden rakentamista koskevien määräysten (Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteet, määräykset ja ohjeet 1987) kohdan 2.5.1 mukaan vesijohto on asennettava maahan siten, että se kestää vahingoittumattomana ja toimivana maanpaineen, kuormituksen, maaperän syövyttävyyden ja sijaintipaikan mahdollisen painumisen aiheuttamat vaikutukset.

Tässä tapauksessa putki oli asennettu selvien ja yksiselitteisten rakennusmääräysten vastaisesti maahan siten, että maan jatkuva painuminen tulisi väistämättä aiheuttamaan tapahtuneen kaltaisen vahingon. Sen vuoksi katson, ettei tällä tavoin aiheutunutta vahinkoa voida pitää vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla arvaamattomana.

Vakuutuksenottajan mukaan vakuutusyhtiö ei ollut antanut tietoa vuonna 2011 tehdystä ehtomuutoksesta, jossa korvattavan vakuutustapahtuman määritelmään lisättiin äkillisyysvaatimus. Yhtiön näkemyksen mukaan vakuutusturvan olennainen sisältö säilyi samana muutoksesta huolimatta. Katson, ettei äkillisyysvaatimuksella ole tässä tapauksessa ratkaisevaa merkitystä, koska kyse ei ole ollut edellä lausutun mukaisesti arvaamattomasta vahingosta. Vakuutusturva on sisältänyt arvaamattomuusvaatimuksen korvattavan vakuutustapahtuman tunnusmerkistössä vuodesta 2006 saakka ja sama edellytys oli myös vuonna 2011 voimaan tulleissa vakuutusehdoissa. Näin ollen pidän vakuutusyhtiön ratkaisun lopputulosta asianmukaisena.

Jäsenet Löppönen ja Pesonen:

Olemme asiasta samaa mieltä kuin puheenjohtaja Raulos.

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia