Tapahtumatiedot
Vakuutuksenottaja ilmoitti vakuutusyhtiölle 28.5.2013, että hänen omistamassaan vuonna 1969 rakennetussa omakotitalossa oli havaittu kosteuden aiheuttamia läikkiä olohuoneen lattian ja seinän rajassa. 9.9.2013 päivätyn kosteuskartoitusraportin mukaan tulovesiputkessa havaittiin vuoto pesuhuoneessa. Myöhemmin kävi ilmi, että rakennuksessa oli hometta ja se tuli mahdollisesti purkaa.
Vakuutusyhtiö oli suorittanut kertakorvauksen 7.11.2013 päivätyllä korvauspäätöksellä. Vakuutusyhtiö oli tehnyt korvaussummasta (65 136.25 euroa)1/3 vähennyksen suoritettavasta korvauksesta pelastamisvelvollisuuden laiminlyönnin ja muiden kuin korvattavien vuotovahinkojen aiheuttaman vahingon perusteella. Vakuutusyhtiön mukaan putkivuoto johtui ulkopuolelta tulleen veden aiheuttamasta korroosiosta, johon soveltui syöpymistä tai muuta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä aiheutuvaa vahinkoa koskeva rajoitusehto. Kosteusvahinkoon oli vaikuttanut myös pesuhuoneen lattiakaivon läpi asennettu pyykinpesukoneen muovinen poistoputki, jonka liityntä oli puutteellinen. Liityntä oli tiivistetty silikonimassalla, joka oli osin irti.
Asiakkaan valitus
Vakuutuksenottaja on vaatinut 31.7.2014 päivätyllä valituksella lisäkorvausta
1) parketin asennustyöstä kaksi euroa neliömetriltä. Vaatimus vastaa hänen mukaansa parkettiammattilaisen arvioita työn arvosta;
2) terveystarkastajan käynnin kustannuksista;
3) laboratoriossa tehdystä sienitutkimuksesta;
4) 1500 euron lisäkorvausta siivouksesta
5) viivästyskorkoa suoritetulle vakuutuskorvaukselle ajanjaksolta 20.6.2013-21.10.2013.
Vakuutuksenottaja on vaatinut lisäksi, että korvauksesta tehty vähennys tulisi tehdä 30 prosentin mukaan vakuutusyhtiön tekemän 33,3 prosentin sijaan. Vakuutuksenottajan mukaan lattiakaivo ei ollut vuotanut, eikä korvausta voitu alentaa puutteellista vedeneristystä koskevan vakuutusehtokohdan perusteella. Vakuutuksenottaja oli toimittanut valituksen liitteenä lattioiden purkutyöt suorittaneen J Oy:n lausunnon, jonka mukaan lattiakaivon ympärillä pintalaatan betoni oli kuivaa, eikä pyykkikoneen läpivienti ollut vuotanut. Vakuutuksenottajan vaimon kuolema oli vaikuttanut siihen, ettei vahinkoa ollut havaittu riittävän nopeasti.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on ilmoittanut 12.12.2014 päivätyssä vastineessaan suorittavansa lisäkorvauksen siivouksesta ja vakuutuksenottajan vaatiman viivästyskoron ja korvaus oli maksettu 16.12.2014 päivätyllä korvauspäätöksellä. Viivästyskorkoa oli suoritettu myös siivouksesta suoritetulle korvaussummalle.
Hometutkimusta ja terveystarkastajan käyntiä vakuutusyhtiö ei pitänyt perusteltuna, koska sädesieni oli tunnistettavissa silmämääräisesti ja hajun perusteella, eivätkä tutkimukset vakuutusyhtiön mukaan olleet välttämättömiä.
Vakuutusyhtiön mukaan sen suorittama korvaus parketin asennuksesta (38,60 euroa) on asianmukainen eikä perusteita lisäkorvauksen suorittamiselle ole.
Vakuutusyhtiö oli alun perin tehnyt 1/3 vähennyksen suoritettavasta korvauksesta pelastamisvelvollisuuden laiminlyönnin ja muiden kuin korvattavien vuotovahinkojen aiheuttaman vahingon perusteella. Nyttemmin vakuutusyhtiö on ilmoittanut tekevänsä 1/5 vähennyksen ei-korvattavista kosteudenlähteistä rakenteisiin päässeen veden vaikutuksen takia. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut tekevänsä myös toisen 1/5 vähennyksen pelastamisvelvollisuuden perusteella. Ennen vähennysten tekemistä korvauksesta on vähennetty putkien yli 10 vuoden ikään perustuva vähennys, joka oli tässä tapauksessa enimmäisvähennyksen mukaisesti 3 500 euroa. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että vähennysten jälkeen maksettavaksi tulisi yhteensä 38 887,20 euroa. Yhtiö on aiempien vähennysten jälkeen suorittanut vakuutuksenottajalle korvausta yhteensä 43 424,17 euroa, eikä lisäkorvaukselle ollut näin ollen perusteita.
Vakuutusyhtiön mukaan rakennusmääräykset olivat edellyttäneet jo talon rakentamisajankohtana, että pesuhuoneen lattiassa ja seinissä on vedeneristys. joka estää pesu- ja roiskevesien pääsyn rakenteisiin. Pesuhuoneen vedeneristys remontoitiin vuonna 2008. Selvitysten mukaan rakennukselle aiheutunut vuotovahinko on seurausta pesuhuoneen vedeneristyksen puuttumisesta ennen vuotta 2008 tai sen puutteellisuudesta sekä lattiakaivon tai korokerenkaan ja korokerenkaan läpiviennin tiivistyksen puutteellisuudesta. Tällaiset rakennusvirheestä johtuvat vahingot eivät ole ennalta arvaamattomia ja ne on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Talovesijohdossa havaittu ulkoa päin tapahtunut syöpyminen on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.
Alapohjarakenteeseen päässeiden pesuvesien lisäksi yksi mahdollinen syy putken korroosioon on kylmän putken pinnalle kondensoitunut kosteus, jonka aiheuttamia vahinkoja ei korvata vakuutuksesta.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus tehdä ei-korvattavista kosteudenlähteistä rakenteisiin aiheutuneen vahingon pelastamisvelvollisuuden laiminlyönnin perusteella vähennys korvaussummasta. Lisäksi kysymys on sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiöllä korvausvelvollisuus terveystarkastajan käynnin ja sädesienitutkimuksen kuluista. Vakuutusyhtiö oli lautakuntakäsittelyn aikana hyväksynyt siivouskulu- ja viivästyskorkovaatimuksen ja tältä osin asia on riidaton.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Lain 34 §:n mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.
Vakuutusehtojen kohdan 5.2.10 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on virrannut arvaamattomasti ja suoraan vakuutuksen voimassaoloaikana
- rakennukseen asennetuista kiinteistä putkistoista, koneista ja käyttölaitteista
- hyväksytyllä letkuliitännällä ja sulkuventtiilillä johtoverkkoon liitetystä pesukoneesta tai astianpesukoneesta ja aiheutunut vahinko todetaan
Ehtokohdan 5.4.10 (Vähitellen tapahtuva vahinko) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut syöpymisestä tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.
Vakuutusehtojen kohdan 6.3.4 (Vahingon määrän arvioiminen rakennuksen vuotovahingoissa) mukaan rakennukseen asennetun johtoverkon taikka siihen liitetyn käyttölaitteen rikkoutumisesta aiheutuneessa vuotovahingossa vahingon määräksi katsotaan rakenteiden korjaus- tai jälleenhankintakustannukset sekä vian etsimisestä ja rakenteiden avaamisesta ja sulkemisesta aiheutuneet kustannukset, jotka otetaan vakuutus-korvauksen perusteena huomioon seuraavasti: Putkiston tai käyttölaitteen iän ollessa alle 10 vuotta on vakuutus-korvauksen perusteena 100 % vahingon määrästä.
Jos putkiston tai käyttölaitteen ikä on 10 vuotta tai sitä enemmän, vähennetään kustannuksista ikävähennyksenä 1 % kultakin koneen tai laitteen käyttöönottovuotta seuranneelta, vahingon tapahtuma-ajankohtaan mennessä päättyneeltä täydeltä kalenterivuodelta. Vähennys on kuitenkin enintään 30 % ja ikävähennyksen kokonaismäärä on enintään 3 500 euroa.
Edellä kerrottua sovelletaan johtoverkon rikkoutumisesta aiheutuneessa vuotovahingossa myös johtoverkon vauriokohdan korjauskustannuksiin.
Ehtokohdan 5.4.15 (Kosteuden ja kondenssiveden aiheuttamat vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kosteudesta tai kondenssivedestä.
Asian arviointi
Korvauspäätöksen sitovuus
Vakuutusyhtiö oli tehnyt 7.11.2013 päivätyssä korvauspäätöksessä 1/3 vähennyksen suoritettavasta korvauksesta pelastamisvelvollisuuden laiminlyönnin ja muiden kuin korvattavien vuotovahinkojen aiheuttaman vahingon perusteella. Vakuutuksenottaja on vaatinut, että vähennys tehtäisiin 30 eikä 33 prosentin mukaan. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut vastineessaan, että korvaussummasta tehtäisiin uuden selvityksen perusteella kaksi yhden viidesosan vähennystä, jolloin alennusprosentti on ollut tosiasiallisesti suurempi kuin korvauspäätöksessä käytetty 1/3 vähennys.
Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan vakuutusyhtiön antama korvauspäätös sitoo lähtökohtaisesti vakuutusyhtiötä sopimusoikeudellisena tahdonilmaisuna. Korvauspäätöksen lähtökohtainen sitovuus voi kuitenkin kumoutua esimerkiksi vakuutussopimuslain säännösten, oikeustoimilain mukaisten pätemättömyys- tai kohtuullistamisperusteiden tai mahdollisesti asiassa ratkaisun tekemisen jälkeen saadun uuden selvityksen perusteella.
Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiassa ei ole esitetty uutta selvitystä, jonka perusteella vakuutusyhtiö voisi muuttaa korvauspäätöstä siten, että korvauksesta tehtäisiin suurempi vähennys. Vakuutuslautakunta katsoo näin ollen, ettei vakuutusyhtiö ole esittänyt selvitystä perusteesta, jonka voitaisiin katsoa kumoavan 7.11.2013 annetun korvauspäätöksen sitovuuden.
Muiden kosteudenlähteiden aiheuttama vahinko
Vakuutuslautakunta katsoo lattian korvauksen tehneen J Oy:n lausunnon perusteella, ettei vuotovahingossa ollut kyse läpiviennin läpi päässeen kosteuden aiheuttamasta vahingosta. Muiden kosteudenlähteiden aiheuttaman vahingon osalta vakuutuksenottaja ei ole esittänyt uutta selvitystä ja Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön tältä osin tekemää vähennystä asianmukaisena.
Korvauksen alentaminen pelastamisvelvollisuuden laiminlyönnin perusteella
Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vahinkoalue ollut nähtävissä ennen kaapin siirtoa eikä vakuutusyhtiöllä ole näin ollen oikeutta tehdä vähennystä pelastamisvelvollisuuden laiminlyönnin perusteella. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei pelastamisvelvollisuutta ollut laiminlyöty myöskään silloin, kun rakenteita ei avattu heti ensimmäisen vahinkokartoituksen jälkeen, jolloin vahingon laajuus ei ollut vielä vakuutuksenottajien tiedossa.
Sienitutkimus ja terveystarkastajan käynti
Vakuutuslautakunta toteaa, että ottaen huomioon homesieniin liittyvät vakavat terveysriskit, sienitutkimus ja terveystarkastajan käynti olivat perusteluja esinevahingon selvittelykuluina.
Parketin asentaminen
Vakuutuslautakunnan selvitysten mukaan parketin asennuskulut neliömetriä kohden vaihtelevat 20 ja 65 euron välillä parketin laadusta riippuen. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön suorittamaa 38,6 euroa neliömetriltä korvausta parketin asentamisesta asianmukaisena ottaen huomioon, ettei vakuutuksenottaja ollut esittänyt selvitystä siitä, mihin kahden euron lisäkorvausvaatimus neliömetriä kohden perustui tässä tapauksessa.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan korvauksen terveystarkastajan käynnistä ja sädesienitutkimuksesta ja tekemään vakuutuksenottaja vaatimuksen mukaisen 30 prosentin vähennyksen ulkopuolelta tulleesta kosteudesta aiheutuneen vahingon osalta. Vakuutuslautakunta pitää parketin asennuskuluista annettua korvauspäätöstä asianmukaisena.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Nikunlassi
Jäsenet:
Sario
Siirala
Uimonen
Vaitomaa