Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena on huvilarakennus, joka oli vuokrattu A:lle. Talo vaurioitui purkukuntoon 24.12.2012 sattuneessa palovahingossa. Poliisin tutkintailmoituksen mukaan A oli edellisenä yönä huomannut käyttövesiputkien jäätyneen ja oli aamulla klo 10 laittanut keittiön tiskipöydän alle sähkökäyttöisen lämpöpuhaltimen vesiputkien viereen sulattamaan ne. Hän oli lähtenyt käymään kylällä. Palattuaan takaisin klo 13.30 aikaan hän oli havainnut, että keittiö oli täynnä savua ja tiskipöydän alla oli liekkejä.

Onnettomuusselosteessa palon syttymissyyksi on merkitty jäätyneen putken sulatus lämminilmapuhaltimella ja todettu vuokralaisen jättäneen kuumailmapuhaltimen vartioimatta.

Lisäselvityksensä mukaan A oli 24.12. alkanut sulattaa vesijohtoja auton sisätilalämmittimellä talon ulkopuolelta, kivijalassa olevan halkeaman kohdalta palamattoman styroxin ja finnfoam-levyjen suojassa. Klo 12.30 hän oli lähtenyt autolla hakemaan noin 5 km päästä lähinaapurista vettä, ja hän oli palannut takaisin klo 13.00. Sisälle mentyään hän oli havainnut savunhajua ja oli aloittanut alkusammutuksen.

Vakuutusyhtiön päätös

Vahinko on saanut alkunsa vartioimatta jääneestä kuumailmapuhaltimesta. Vuokralainen on aiheuttanut vahingon törkeästä huolimattomuudesta, jolloin vahinkoa ei rajoitusehdon perusteella korvata. Vakuutuksen suojeluohjeissa on nimenomaisesti kielletty kuumailmapuhaltimen käyttäminen jäätyneiden putkien sulattamiseen.

Valitus

Vakuutuksenottaja kertoo ymmärtäneensä vakuutusta haettaessa käydyn keskustelun perusteella, että vakuutus korvaa hänelle omistajana tulipalosta aiheutuvan vahingon. A on maksanut pientä vuokraa ja pitänyt kiinteistöstä huolen vakuutuksenottajan ollessa paljon matkoilla. A on varaton. Hän oli pois talolta vain hetken, eikä hän ole menetellyt tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Vakuutusyhtiön vastine

Kuuman ilman puhaltaminen ilman näköyhteyttä palavaa materiaalia sisältävään vanhan rakennuksen alapohjaan on törkeää huolimattomuutta. Tätä lisää se, että kahden ja puolen tunnin lämmittämisen jälkeen kuumailmapuhallin on jätetty kokonaan ilman valvontaa, kun vuokralainen on poistunut paikalta. Kysymys ei ollut vain hetkellisestä poistumisesta. Yhtiö ei muuta päätöstään.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien koti- ja huvilavakuutuksen esinevakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja hänen kanssaan yhteisessä taloudessa vakinaisesti asuvat henkilöt.

Ehtojen kohdan 3.2 mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaa­maton välitön esinevahinko, jonka syynä on mm. irtipäässyt tuli, noki, savu tai savukaasu.

Vakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 4.21 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vuokralaisen tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuvan henkilön tahallisen teon tai törkeän huolimattomuuden vuoksi.

Suojeluohjeiden kohdan 5.2.21 mukaan jäätyneitä putkia, laitteita tai omaisuutta ei saa sulattaa kuumailmapuhallinta, hiustenkuivaajaa tai avotulta käyttäen.

Vakuutussopimuslain 33 §:n mukaan mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön:

1) joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta;

2) joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan; tai

3) joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan.

Mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on suojeluohjeiden noudattamisesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön, jonka tehtävänä vakuutuksenottajaan olevan työ- tai virkasuhteen perusteella on huolehtia suojeluohjeiden noudattamisesta.

Ratkaisu

Omakotitalo on kärsinyt palovahingon, kun vuokralainen oli sulattanut jäätyneitä käyttövesiputkia. Riitaa on siitä, onko vakuutusyhtiöllä oikeus kieltäytyä korvaamasta vahinkoa vuokralaisen aiheuttamia vahinkoja koskevan rajoitusehdon tai vakuutuksen suojeluohjeiden perusteella.

Suojeluohjeet

Korvauksen alentaminen suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella on sallittua silloin, kun moitittavasti menetellyt henkilö on vakuutettu tai häneen lain tai sopimusehtojen mukaan samastettava henkilö.

Tässä tapauksessa vahinko johtuu A:n toiminnasta. A ei ole vakuutusehtojen kohdan 1 mukainen vakuutuksenottaja eikä asu yhteisessä taloudessa vakuutuksenottajan kanssa. Lisäksi vakuutussopimuslain 33 §:n mukaiset samastamisen edellytykset eivät täyty A:n ja vakuutuksenottajan välillä. A ei siten ole vakuutettu eikä vakuutettuun samastettava henkilö, eikä vakuutusyhtiö voi alentaa vakuutuksenottajalle maksettavaa korvausta A:n suojeluohjeen vastaisen menettelyn perusteella.

Rajoitusehdot

A on rajoitusehtojen kohdan 4.21 mukainen vuokralainen. Aineistosta ei ilmene syytä olettaa, että hän olisi aiheuttanut vahingon tahallaan. Riitakysymyksenä on se, onko hän menetellyt törkeän huolimattomasti. Törkeä huolimattomuus tarkoittaa senlaatuista vahinkoriskistä piittaamatonta käyttäytymistä, että kyse on miltei tahallisesta vahingon aiheuttamisesta.

A on antanut toiminnastaan kaksi erisisältöistä kertomusta. Hän on heti tuoreeltaan kertonut panneensa sähkökäyttöisen lämpöpuhaltimen keittiön tiskipöydän alle, vesiputkien viereen. Myöhemmin hän on kertonut panneensa auton sisätilalämmittimen talon ulkopuolelle, kivijalan viereen. Yleisen elämänkokemuksen mukaan heti tuoreeltaan vahingon jälkeen annetut tiedot ovat luotettavimpia. Käytettävissään olevan aineiston perusteella lautakunta pitää selvitettynä, että A oli pannut lämmittimen keittiön tiskipöydän alla olevaan kaappiin.

Lämmityslaitteesta ei ole toimitettu lautakunnalle valokuvia tai muuta tarkkaa selostusta. Laitetta on onnettomuusselosteessa ja muissa asiakirjoissa nimitetty vuoroin lämminilma- tai lämpöpuhaltimeksi, vuoroin kuuma­ilmapuhaltimeksi. Kuumailmapuhaltimia käytetään mm. lakan- ja maalinpoistoon. Niiden käyttämisestä voi ympäristöstä riippuen aiheutua huomattava palovaara niiden puhallusilman korkean lämmön vuoksi. Ottaen huomioon laitteesta käytettyjen nimitysten vaihtelevuus ja se, että A itse on johdonmukaisesti kuvannut laitetta lämpöpuhaltimeksi ja lämmittimeksi, lautakunta ei pidä näytettynä, että kyse olisi nimenomaan kuuma­ilma­puhaltimesta, kuten vakuutusyhtiö on väittänyt.

Keittiön kaappi on ollut palavarakenteinen ja yhteydessä niinikään palavarakenteiseen alapohjaan ja puisiin seinärakenteisiin. Kaapissa ilmankierto on rajallista. Auton sisätilalämmittimen tai vastaavan lämpöpuhaltimen jättäminen valvonnatta tällaiseen tilaan on huolimatonta. Toisaalta esimerkiksi auton sisätilalämmittimen tavanomaista käyttöä on jättää se autoon päälle pariksi tunniksi ilman valvontaa, vaikka autoissakin on palavia materiaaleja. A oli poissa rakennukselta vain noin puolen tunnin ajan. Näiden syiden vuoksi ei ole perusteltua pitää A:n sinänsä huolimatonta toimintaa sillä tavoin palovahinkoriskistä piittaa­mattomana, että kyse olisi törkeäasteisesta huolimattomuudesta.

Näillä perusteilla vakuutusyhtiöllä ei ole oikeutta evätä korvausta rajoitusehtojen kohdan 4.21 perusteella.

Suositus

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa palovahingon vakuutusehtojen mukaisesti alentamattomana.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjoh­taja Melander, jäsenet Laapotti, Sario ja Uimonen sekä varajäsen Rantala. Sihteerinä toimi Raulos.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA