Haku

VKL 470/12

Tulosta

Asianumero: VKL 470/12 (2013)

Vakuutuslaji: Lisäeläkevakuutus

Ratkaisu annettu: 04.12.2013

Oikeus lisäeläkevapaakirjaan. Lisäeläkkeen määrä. Eläkkeen rajoittaminen. Eläkesäätiön sääntöjen tulkinta. Lakisääteisenä eläkkeenä huomioon otettava määrä.

Tapahtumatiedot

A (s. 2.8.1961) kuului työnantajansa eläkesäätiön toimintapiiriin 1.4.1986 - 31.1.2010 kestäneen työsuhteensa perusteella. Työsuhde päättyi 31.1.2010 A:n jouduttua irtisanotuksi tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Eläkesäätiön sääntöjen mukaan A:lla oli palvelusaikansa perusteella oikeus lisäeläkevapaakirjaan. Eläkesäätiön A:lle 2.5.2011 antaman vapaakirjalaskelman mukaan lisäeläkettä ei kuitenkaan jäänyt maksettavaksi vaan eläkelaskelman mukaan vapaakirjaeläkkeen määräksi tuli 0 euroa. Laskelman johdosta A tiedusteli eläkeoikeuttaan eläkesäätiöltä.

Asian käsittely eläkesäätiössä

Eläkesäätiön ensimmäinen vastaus

Eläkesäätiön asiamiehen A:lle 1.9.2011 sähköpostilla lähettämän selvityksen mukaan eläkesäätiön sääntöjen mukaan A-osaston lisäeläkettä kertyy 2 % vuodessa (sääntöjen 8 § 5 ja 6 mom.), kuitenkin enintään 60 % eläkkeen perusteena olevasta palkasta. Vastaavasti lisäeläke yhteensovitetaan muiden kertyneiden eläkkeiden kanssa siten, että yhteensovitusraja on tuo sama 60 % eläkkeen perusteena olevasta palkasta (säännöt 11 § 2 mom.).

Vapaakirjan perusteella myönnettävässä eläkkeessä (=kertynyt eläkeoikeus työsuhteen päättyessä) otetaan lisäksi huomioon ns. tuleva aika työsuhteen päättymisestä eläkeikään (säännöt 13 § 4 mom.). Tämän jälkeen jäävä eläke suhteutetaan työsuhteen palvelusajan suhteessa kokonaispalvelusaikaan (säännöt 13 § 2 mom.). A:n kohdalla oli kertynyt sääntöjen mukaisesti eläkkeeseen oikeuttavaa työsuhdeaikaa 246 kk 29 pv ja tulevaa aikaa 198 kk 2 pv. Yhteensä 445 kk.

Eläkesäätiön A-osaston mukainen eläke on 60 % eläkkeen perusteena olevasta ansiosta, joka A:n kohdalla oli 2.054,02 eur/kk. Samasta työsuhteesta

kertyneen eläkkeen määrä on ollut 1.192,84 eur/kk ja laskennallinen tulevan ajan osuus 847,57 eur/kk. Yhteensä 2.040,41 eur/kk.

Lakisääteisen eläkkeen ja A osaston mukaisen lisäeläkkeen erotus on 13,61 euroa, joka yhteensovitetaan muiden eläkkeiden kanssa, joiden määrä on 40,21 eur/kk, joka muodostuu ylitteeksi, koska A osaston mukainen yhteensovitusraja (60 %) on sama kuin lisäeläkkeen enimmäismäärä (60 %). Tämä ylite (40,21 euroa) vähennetään A-osaston mukaisesta eläkkeestä (13,61 euroa), jolloin eläkkeiden erotus on negatiivinen (-26,60 euroa) eli eläkettä ei jää maksettavaksi.

Eläkesäätiön vastaus Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan selvityspyyntöön

A kääntyi asian johdosta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan puoleen, jonka tekemään selvityspyyntöön 29.2.2012 antamassaan vastauksessa eläkesäätiö viittasi A:lle 24.2.2012 antamaansa oikaistuun vapaakirjalaskelmaan. Eläkesäätiön sääntöjen 11 §:n 1 momentin mukaan sääntöjen mukaisesta eläkkeestä vähennetään edellä 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua palvelusaikaa vastaavaan työsuhteeseen perustuva TyEL:n mukainen eläke. Laskelmalla tämä vähennys on kohdassa "Säätiön eläkkeen suora vähennys".

Sääntöjen 6 §:n 2 momentin mukaan palvelusajaksi katsotaan koko se aika, jonka eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluva henkilö on 27 vuotta täytettyään ollut yhdessä tai useammassa erässä TEL:n tai TyEL:n alaisessa työsuhteessa eläkesäätiöön kuuluvaan tai kuuluneeseen työnantajaan. A on ollut työsuhteessa tällaiseen työnantajaan 1.4.1986 - 31.1.2010. Sääntöjen mukaan aikaa ennen 27 vuoden iän täyttämistä ei oteta huomioon eläkkeeseen oikeuttavana palvelusaikana, joten aika 1.4.1986 - 1.8.1988 ei oikeuta lisäeläkkeeseen.

Vuosikymmeniä käytössä olleen vakiintuneen tulkinnan mukaan sen työsuhteen, jonka perusteella lisäeläkettä lasketaan, koko lakisääteinen eläke otetaan sekä suorassa vähennyksessä että rajoittamisessa huomioon siitä riippumatta, lasketaanko lakisääteiseen eläkkeeseen oikeuttavana aika ajalta ennen lisäeläkkeen alaikärajaa tai jälkeen lisäeläkkeen eläkeiän. Tämän tulkinnan mukaan lisäeläkkeestä tulee vähentää koko TEL-/TyEL-eläke, joka on karttunut säätiöön kuuluvan työnantajan työsuhteesta 1.4.1986 - 31.1.2010, vaikka aika 1.4.1986 - 1.8.1988 ei oikeutakaan lisäeläkkeeseen. Tähän tulkintaan on tietoisesti pyritty ilmaisulla "palvelusaikaa vastaavaan työsuhteeseen perustuva eläke".

Eläkesäätiön mukaan A:n työsuhde ajalta 1.4.1985 - 7.2.1986 oikeuttaisi lisäeläkkeeseen, jos A olisi ollut sen aikana yli 27-vuotias. Koska työsuhdeaika ei kuitenkaan alaikärajoituksen perusteella oikeuta miltään osin lisäeläkkeeseen, ei työsuhdetta tule ottaa sääntöjen 11 §:n 1 momentin mukaisessa suorassa vähennyksessä huomioon ja eläkesäätiö oli oikaissut laskelmaa tältä osin.

Suorassa vähennyksessä otetaan siis huomioon työnantajan koko työsuhteesta 1.4.1986 - 31.1.2010 karttunut lakisääteinen eläke 1.174,66 euroa. Lisäksi sääntöjen 13 §:n 2 momentin nojalla suorassa vähennyksessä (sekä rajoittamisessa) otetaan huomioon viimeisen työsuhteen perusteella 1,5 %:n vuotuisella karttumalla laskettu ns. tulevan ajan eläke eläkeiän täyttämiseen 65 vuotta saakka, yhteensä 847,57 euroa. Vähennys on yhteensä 2.022,23 euroa.

Rajoittamisessa huomioon otettavasta lakisääteisestä eläkkeestä eläkesäätiö totesi, että sääntöjen 11 §:n 2 momentin mukaan 1 momentin mukaisesti vähennetty eläke yhdistetään mm. TyEL:n ja TyELVPL:n mukaisten eläkkeiden kanssa, ja jos yhdistettyjen eläkkeiden yhteismäärä on suurempi kuin 60 prosenttia 7 §:n mukaisesta palkasta, ylimenevä osa vähennetään sääntöjen mukaisesta eläkkeestä. Saman pykälän 3 momentin mukaan 2 momentissa tarkoitettuna eläkkeenä ei oteta huomioon vähintään vuoden jatkuneeseen rinnakkaiseen muuhun kuin eläkesäätiöön kuuluvan työnantajan työsuhteeseen perustuvaa eläkettä.

Säätiön tulkinnan mukaan säännöksessä ei sidota rinnakkaisuutta eläkkeeseen oikeuttavaan aikaan, vaan rinnakkaisuudella tarkoitetaan samaa aikaa säätiöön kuuluvan työnantajan palveluksessa. Tämän perusteella A:n työsuhteesta 7.6.1984 - 31.1.1989 karttunutta TEL-eläkettä ei tule ottaa huomioon rajoittamisessa. Lisäeläke oli laskettu jo alkuperäisessä vapaakirjalaskelmassa tämän tulkinnan mukaisesti.

Rajoittamisessa huomioidaan karttuneet lakisääteiset eläkkeet riippumatta siitä, onko lakisääteinen eläke karttunut ajalta ennen lisäeläkkeen alaikärajaa 27 vuotta. Näin ollen myös työsuhteesta 1.4.1985 - 7.2.1986 karttunut eläke otetaan rajoittamisessa huomioon.

Eläkesäätiö totesi tehneensä A:n vapaakirjaeläkkeestä edellä mainittujen tulkintojen mukaan oikaistun laskelman (24.2.2012). Rajoittamisessa huomioon otetut työsuhteet ja niistä karttuneet eläkkeet oli lisätty oikaistulle laskelmalle. Oikaistun laskelman mukainen säätiön vähennetyn ja rajoitetun lisäeläkkeen määrä ei kuitenkaan muuttunut. Eläkettä ei jäänyt edelleenkään maksettavaksi.

Valitus

A pyytää lautakuntaa tarkastamaan, onko hän oikeutettu eläkesäätiön lisäeläkkeeseen. Vapaakirjalaskelman ensimmäisellä sivulla on eläkesäätiön sääntöjen 13§ 2 momentin mukainen eläkemäärän laskemisen kaava, jonka kertoja E on merkitty 0,00:ksi. A toteaa, että sääntökohdassa mainittu 180 eläkkeeseen oikeuttavaa palveluskuukautta hänen kohdallaan täyttyy. Irtisanominen tapahtui työnantajan toimesta tuotannollisista ja taloudellisista syistä. A olisi ymmärtämänsä mukaan oikeutettu vapaakirjaan eli lisäeläkkeeseen tämän perusteella.

Eläkesäätiön vastine

Eläkesäätiö viittaa kaikilta osin Vakuutus- ja rahoitusneuvonnalle 29.2.2012 antamaansa selvitykseen ja A:lle toimitettuun tarkistettuun vapaakirjalaskelmaan.

A:n valituksessa mainitsema vapaakirjalaskelman arvo nolla siirtyy laskelman edellisestä kohdasta: "Sääntöjen 11 §:n mukaisesti rajoitettu eläke eläkeiässä (rajoituslaskelma liitteessä)". Tämä arvo nolla muodostuu liitteen kohdan "Säätiön vähennetty eläke" arvon (31,79 euroa) sekä yhteensovituksen kautta muodostuneen ylitteen (58,39 euroa) erotuksesta, liitteen kohta "Säätiön vähennetty ja rajoitettu lisäeläke".

Tähdellä merkityssä kohdassa "13 §:n mukainen vapaakirjaeläke" lasketaan säätiön sääntöjen mukaisesti kerroin todellisen eläkkeeseen oikeuttaneen palvelusajan ja ns. tulevan ajan osuudella yhteenlasketun kokonaisajan (246kk/445kk) suhteelliseen tarkistamiseen. Koska vapaakirja on jo nollautunut edellisen, liitteessä ilmoitetun, laskutoimituksen kohdalla (yhteensovituksen ylite on suurempi kuin ansaitun vapaakirjan määrä), toimitetaan tämä laskutoimitus siten tässä kohdassa 0 eurosta.

Selvennykseksi eläkesäätiö toteaa vielä esimerkkinä kyseisen kohdan merkityksen laskelmassa: Mikäli yhteensovituksessa suoritetun erotuksen mukaisen vapaakirjan määrä olisi ollut 0 euron sijasta esim. 50 euroa, olisi sitä laskelman kyseisessä kohdassa suhteellisesti pienennetty laskutoimituksella 246/445*50 euroa = 27,64 euroa, jolloin vapaakirjana maksettavaksi olisi tässä esimerkissä jäänyt 50 euron sijaan 27,64 euroa. Koska aiempi laskutoimitus A:n tapauksessa oli jo nolla, ei tällä laskutoimituksella ole käytännön merkitystä A:n laskelmassa. Säännön mukaisen kaavan mukaisesti se kuitenkin esitetään.

Eläkesäätiö toteaa tarkistaneensa A:n vapaakirjan määrän ja todenneensa, että sääntöjen mukaisesti lasketun vapaakirjan perusteella A:lle ei jää lisäeläkettä maksettavaksi.

Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus

Sovellettavat eläkesäätiön säännöt

A: n oikeus lisäeläkkeeseen määräytyy eläkesäätiön sääntöjen mukaisesti. Eläkesäätiön 1.1.2010 lukien voimassa olleiden sääntöjen 13 § 2 momentin mukaan säilyttää eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluva henkilö, jolla on vähintään 180 eläkkeeseen oikeuttavaa palveluskuukautta ja jonka työsuhde ennen näiden sääntöjen mukaisen eläkeoikeuden alkamista päättyy työnantajan puolelta tapahtuneen irtisanomisen johdosta, eivätkä irtisanomisen aiheena ole sellaiset työntekijästä johtuvat syyt, jotka olisivat oikeuttaneet työnantajan työsopimuslain 8. luvussa tarkoitetusta syystä purkamaan työsuhteen, oikeuden näiden sääntöjen mukaiseen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeeseen saamalla vapaakirjan, jonka eläkemäärä lasketaan kaavasta:

t

- x E

n

missä

t = eläkkeeseen oikeuttavien palveluskuukausien lukumäärä työsuhteen päättyessä, kuitenkin enintään n

n = palveluskuukausien lukumäärä eläkeikään laskettuna

E = 8 §:n mukaan laskettu ja 11 §:n mukaisesti rajoitettu vanhuuseläke, jonka henkilö eläkeikään saakka palveltuaan olisi saanut. Eläkkeitä laskettaessa käytetään eroamishetkeä vastaavaa 7 §:n mukaista palkkaa tai jos henkilöllä on ollut rinnakkaisia työsuhteita 12 §:n 3 momentin mukaista palkkaa. Rajoitettaessa eläkettä 11 §:n mukaisesti TyEL:n ja TyELVPL:n mukaisen eläkkeen lasketaan karttuvan työsuhteen päättymisestä eläkeiän täyttämiseen asti 1,5 prosentin vuotuisen karttumisprosentin mukaisesti. Jos vapaakirjaan perustuvaa vanhuuseläkettä maksetaan ajalta, jolloin eläkkeensaaja on alle 63-vuotias, vanhuuseläke rajoitetaan 11 §:n mukaisesti 63 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta alkaen.

Sääntöjen 6 § 1 ja 2 momenttien mukaan eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvan henkilön eläkkeeseen oikeuttava palvelusaika luetaan pykälässä lähemmin määritellyin täsmennyksin alkavaksi siitä ajankohdasta, jona hän eläkesäätiöön kuuluvan työnantajan työntekijäin eläkelain (jäljempänä TEL) tai TyEL:n alaisessa työsuhteessa ollessaan täytti 27 vuotta tai sanotun iän saavutettuaan tuli eläkesäätiöön kuuluvan työnantajan TEL:n tai TyEL:n alaiseen työsuhteeseen. Palvelusajaksi katsotaan koko se aika, jonka eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluva henkilö on 27 vuotta täytettyään ollut yhdessä tai useammassa erässä TEL:n, TyEL:n tai TyELVPL:n alaisessa työsuhteessa eläkesäätiöön kuuluvaan tai kuuluneeseen työnantajaan, sekä se aika, jona hän on ollut oikeutettu näiden sääntöjen mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Sääntöjen 7 §:n 1 momentin mukaan eläkkeen perusteena olevalla palkalla tarkoitetaan samaan työsuhteeseen perustuvaa TEL:n 31.12.2004 voimassa olleiden säännösten mukaisesti laskettua eläkepalkkaa. Jos henkilö on ollut useammassa kuin yhdessä työsuhteessa 4 §:n 1 momentissa mainittuun työnantajaan, käytetään eläkkeen perusteena olevana palkkana viimeisen työsuhteen edellä tarkoitetulla tavalla laskettua TEL:n mukaista eläkepalkkaa. Jos eläkesäätiöön kuuluvalla henkilöllä on ollut peräkkäisiä työsuhteita eläkesäätiöön kuuluviin työnantajiin, määräytyy eläkkeen perusteena käytettävä palkka viimeisen työsuhteen perusteella.

Sääntöjen 8 §:n 1 momentin mukaan eläkeikä on 65 vuotta. 8 §:n 5 momentin mukaan vanhuuseläkettä karttuu 1/6 % jokaiselta täydeltä eläkkeeseen oikeuttavalta kuukaudelta (2 % vuodessa). Täyden vanhuuseläkkeen kokonaiskarttumisprosentti on 60, kun henkilöllä on vähintään 360 eläkkeeseen oikeuttavaa palveluskuukautta. 8 §:n 6 momentin mukaan vanhuuseläke on kokonaiskarttumisprosentin osoittama määrä 7 §:ssä tarkoitetusta palkasta.

Sääntöjen 11 §:n 1 momentin mukaan näiden sääntöjen 8 §:n mukaisesta vanhuuseläkkeestä ja 9 §:n ja 10 §:n mukaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä vähennetään edellä 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua palvelusaikaa vastaavaan työ- tai virkasuhteeseen perustuva ilman TyEL 92 ja 93 §:n mukaista vähentämistä, ilman TyEL 81 §:n mukaista kertakorotusta ja ilman TyEL 82 §:n mukaista muuntamista laskettu TyEL:n ja TyELVPL:n mukainen eläke. Mikäli edellisessä virkkeessä tarkoitettu vähennettävä eläke on määrätty TEL:n 31.12.2004 tai aikaisemmin voimassa olleiden sääntöjen mukaan, eläke vähennetään ilman TEL:n 8 §:n mukaista yhteensovitusta.

11 §:n 2 momentin mukaan edellä 1 momentin mukaisesti vähennetty vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke sekä jäljempänä tässä momentissa mainitut muut eläkkeet ja korvaukset, joita eläkkeensaaja on oikeutettu saamaan, yhdistetään, ja jos niiden yhteismäärä on suurempi kuin 60 prosenttia 7 §:n mukaisesta palkasta, ylimenevä osa vähennetään näiden sääntöjen mukaisesta eläkkeestä. …
Yhdistämistä toimitettaessa otetaan huomioon seuraavat eläkkeet ja korvaukset:

- ilman TyEL 81 §:n mukaista kertakorotusta ja ilman TyEL 82 §:n mukaista muuntamista määräytyvä TyEL:n, TyELVPL:n maatalousyrittäjien eläkelain (jäljempänä MYEL) ja yrittäjien eläkelain (jäljempänä YEL), sekä merimieseläkelain (jäljempänä MEL) mukainen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke. (ensimmäinen alakohta).

Asian arviointi

Asiassa on kyse siitä, että A:n työnantaja on järjestänyt työntekijöilleen eläkesäätiön kautta lakisääteisen työeläkejärjestelmän tuottamaa laajempia eläke-etuja eli työnantaja on täydentänyt työntekijöidensä lakisääteistä vähimmäiseläketurvaa. Eläkesäätiön sääntöjen perusteella lisäeläkkeellä pyritään siihen, että työntekijöiden lakisääteinen eläke ja lisäeläketurva yhdessä muodostaisivat eläkesäätiön säännöissä erikseen määritellyn suuruisen kokonaiseläketurvan.

Sanottu kokonaiseläketurvaa koskeva tavoite on ilmaistu eläkesäätiön sääntöjen 8 § 5 momentissa, jonka mukaan täyden vanhuuseläkkeen kokonaiskarttumisprosentti on 60 % täyden vähintään 360 kk:n palvelusajan perusteella. Lisäeläkkeen luonne täydentävänä eläkkeenä ilmenee eläkkeen rajoittamista koskevasta eläkesäätiön sääntöjen 11 §:stä. Sen mukaan työntekijälle karttuneesta lisäeläkkeestä vähennetään samaan palvelukseen perustuva TyEL:n mukainen eläke, minkä jälkeen lisäeläke yhdistettynä muiden eläkkeensaajan 11 §:ssä mainittujen eläkkeiden kanssa ei voi ylittää 60 prosenttia eläkepalkasta.

Näin ollen, jos eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluva työntekijä saavuttaa lisäeläkejärjestelyssä määritellyn kokonaiseläketurvan tason jo lakisääteisen työeläkejärjestelmän kautta, ei hänelle jää suoritettavaksi lisäeläkettä. Pelkkä lisäeläkejärjestelyn piiriin kuuluminen ei siis merkitse sitä, että työntekijälle tulisi lisäeläkkeenä aina suoritettavaksi jokin etuus.

Lautakunta toteaa, että A:n palvelussuhde työnantajaan on kestänyt sinänsä yli eläkesäätiön lisäeläkevapaakirjan saamiseen oikeuttavan 180 kuukauden vähimmäisajan. Pelkkä palvelussuhteen kestoaika ei kuitenkaan edellä todetuista syistä yksin riitä lisäeläkkeen maksamisen perusteeksi. Palvelussuhteen perusteella muodostuvan mahdollisen vapaakirjaeläkkeen määrä on vielä laskettava, jolloin eläkesäätiön sääntöjen 13 §:n mukaan myös vapaakirjaeläkkeeseen on sovellettava lisäeläkkeen vähentämistä ja rajoittamista koskevia 11 §:n määräyksiä.

Lautakunta toteaa, että eläkesäätiön sääntöjen 13 §:n 2 momentin mukaan laskettaessa vapaakirjaan perustuvaa lisäeläkettä on aluksi laskettava lisäeläkkeen määrä sen mukaisena kuin eläkesäätiön piiriin kuulunut palvelussuhde olisi kestänyt eläkeikään saakka. Tällöin 11 §:n mukaisessa lisäeläkkeen määrän rajoittamisessa käytettävän lakisääteisen TyEL-eläkkeen määrä on sääntöjen mukaan laskettava 1,5 prosentin vuotuisen karttuman mukaisesti. Lautakunnalle annetusta eläkesäätiön 24.2.2012 päiväämästä tarkistetusta vapaakirjalaskelmasta ilmenee, että sääntöjen mukaisen A:n eläkepalkan perusteella A:n täysi 60 %:n mukainen tavoite-eläke olisi 2054,02 eur/kk.

Sääntöjen 13 §:n ja 11 §:n mukaisesti vapaakirjaeläkettä jää kuitenkin maksettavaksi vain, jos A:n saamien lakisääteisten eläkkeiden ja muiden 11 §:ssä mainittujen eläkkeiden ja korvausten laskettu yhteismäärä eläkeiässä ei ylitä mainittua 2054,02 euron määrää. Eläkelaskelmalta ilmenee, että vaikka samaan palvelussuhteeseen perustuvan lakisääteisen TyEL eläkkeen laskennallisen määrän vähentämisen jälkeen lisäkkeen määräksi onkin jäänyt 31,79 euroa, niin A:n muut tulevat lakisääteiset eläkkeet huomioon ottaen jo A:n lakisääteisten eläkkeiden määrä ylittää mainitun 2054,02 euron rajan. Näin ollen A:lle ei ole muodostunut vapaakirjaan perustuvaa lisäeläkeoikeutta.

Asiassa on ollut epäselvyyttä siitä, onko eläkesäätiön sääntöjen 11 §:n 1 momentin määräystä TyEL-eläkkeen vähentämisestä sovellettava myös työnantajan palveluksessa ennen 27 ikävuoden täyttämistä karttuneen lakisääteisen eläkkeen osalta. Asia on ilmaistu 11 §:ssä toteamalla, että lisäeläkkeestä vähennetään ”edellä 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua palvelusaikaa vastaavaan työ- tai virkasuhteeseen perustuva… … TyEL:n ja TyELVPL:n mukainen eläke”.

Lautakunta katsoo, että tulkittaessa eläkesäätiön sääntöjä on kiinnitettävä huomiota kyseisen sääntökohdan mahdollisesti ilmaistuun tarkoitukseen ja sen merkitykseen eläkejärjestelyn yleisten tavoitteiden kannalta sekä sen ohella eläkesäätiössä muodostuneeseen tulkintakäytäntöön ottaen myös huomioon vaatimus eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvien työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Näin ollen eläkesäätiön sääntöjen tulkinnassa noudatettavat periaatteet poikkeavat jossain määrin siitä, mitä esimerkiksi vakiosopimusehtojen tulkinnassa noudatetaan.

Lautakunta katsoo, että edellä mainittuun sääntökohtaan sisältyvän palvelusaikaa koskevan viittauksen vuoksi voi sääntöjen sanamuodon perusteella jäädä epäselväksi, onko kohdassa ollut tarkoitus viitata lisäeläkkeeseen oikeuttavan palvelussuhteen perusteella ansaittavaan TyEL-eläkkeeseen yleensä, vai täsmällisemmin vain siihen, että TyEL-eläke otettaisiin vähennyksenä huomioon ainoastaan samalta ajalta, jolta myös lisäeläke on karttunut. Eläkesäätiö on ilmoittanut noudattaneensa vakiintuneesti tulkintaa, jonka mukaan lakisääteinen eläke huomioidaan sekä eläkkeiden vähennyksessä että lisäeläkkeen rajoittamisessa koko palvelussuhteen kestoajalta. Tämä tulkinta on selostetun sääntökohdan sanamuodon mukaan mahdollinen. Se sopii yhteen myös lisäeläkejärjestelyn lakisääteistä eläketurvaa täydentävän tarkoituksen kanssa, joka on eläkepalkasta laskettuna yhteensä 60 %:n tasoisen kokonaiseläkkeen saavuttaminen. Kun mainittu tulkinta on myös ollut eläkesäätiön pitkään noudattama, lautakunta katsoo, ettei tätä asiaa ratkaistaessa ole perusteita poiketa eläkesäätiön vakiintuneesti noudattamasta sääntöjen 11 §:n 1 momentin tulkinnasta.

Lopputulos

Eläkesäätiö on laskenut, että vaikka A:lla onkin sinänsä oikeus eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluneen palvelussuhteensa perusteella lisäeläkkeestä annettavaan vapaakirjaan, ei tämän vapaakirjaoikeuden perusteella ole jäänyt lisäeläkettä maksettavaksi. Lautakunta pitää eläkesäätiön kantaa eläkesäätiön sääntöjen mukaisena.

Tämän ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat yksimielisesti puheenjohtaja Rissanen sekä jäsenet Ahlroth, Kauppila, Kummoinen, Lehti ja Rauhamaa. Sihteerinä toimi Isokoski.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia