Tapahtumatiedot

Kesällä 2015 oli huomattu, että asiakkaan vuonna 1990 rakennetun omakotitalon keittiön, eteisen ja wc:n alueella lattialaattoja oli irronnut alustastaan ja noussut osin koholle saumoistaan. Lattioissa oli vesikiertoinen lattialämmitys. Asiakas kertoi, että vuonna 2010 lämmitysjärjestelmän ulkolämpötila-anturi oli rikkoutunut talviaikaan, ja kesti jonkin aikaa, ennen kuin tämä oli huomattu. Asiakas uskoi tämän vaurioittaneen laattojen kiinnitystä, koska lämpötila oli kohonnut huomattavan korkeaksi joksikin aikaa.

Vahinko oli kartoitettu 29.7.2015. Raportin mukaan keittiön ja eteisen alueella muutama laatta oli noussut irti. Koputtelemalla todettiin useiden laattojen olevan irti alustastaan. Myös wc:ssä oli kopoja laattoja. Muutama laatta oli purettu, laattojen pohjassa ei ollut laastia kiinni ollenkaan.

Raportin mukaan vahingon aiheuttajasta ei ollut varmuutta. Pintakosteuspoikkeamia ei todettu, eikä lattialämmityksen suojaputkestakaan ollut tullut vettä. Asiakas oli vahinkokartoittajalle kertonut lattian käyneen kuumana lattialämmityksen ulkoanturin rikkouduttua. Voi olla, että lämpötila oli silloin ollut niin kova, että betonilaatta oli kutistunut tai elänyt, ja laatat olivat irronneet alustastaan.

Vakuutusyhtiö katsoi, että laatoituksen irtoamiseen saattoi olla useita syitä. Kyse oli lähinnä rakennusteknisiä ja materiaaleista johtuvia, esimerkiksi alustan materiaali, kiinnityslaastin ja laatan ominaisuudet ja laatoitustyö. Näiden syiden johdosta laatat voivat irrota jopa vuosien jälkeen. Näyttöä ei ollut siitä, että asiakkaan kuvaama lattialämmityksen ulkoanturin rikkoutuminen vuonna 2010 olisi johtanut laattojen irtoamiseen. Vakuutusyhtiö katsoi, että mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta vahingon syytä ei ollut osoitettu, vaan irtoamisen todennäköisin syy oli laattojen puutteellinen kiinnitys.

Asiakkaan valitus

Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiön tulkinnan mukaan vanhenevassa talossa ei tarvitsisi korvata mitään vahinkoja. Laatat olivat kestäneet 26 vuotta, ja käsitys niiden puutteellisesta kiinnityksestä on arvailua. Rakentaminen oli tehty sen aikaisilla aineilla ja menetelmillä, eikä niitä voi verrata suoraan nykyisiin menetelmiin. Laattoja oli purettu vain ne kaksi, jotka olivat nousseet ylös.

Asiakas ei tiedä, kuinka kauan lattialämmityksen lämmönsäätöyksikkö oli ehtinyt olla rikki vuonna 2010. Lattian kuumuus huomattiin vasta kevättalvella. Asiakas viittaa erääseen opinnäytetyöhön, jossa lattialaattojen irtoamisen merkittävinä syinä pidetään ulkoisia tekijöitä, jotka vaikuttavat laattojen lämpölaajenemiseen ja betonin kuivumiskutistumaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö viittaa korvauspäätökseensä. Laattojen irtoamisen syy ei ole selvinnyt. Vastaavissa tilanteissa on usein kyse vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitetuista asennus- ja materiaalivirheistä, joista aiheutuneita vahinkoja ei korvata.

Asiakkaalla on näyttövelvollisuus siitä, että vahinko johtuu jostakin korvaukseen oikeuttavasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Pelkkä oletus siitä, että laatat ovat irronneet aiemmin sattuneen lattialämmitysjärjestelmän vikaantumisen johdosta, ei riitä osoittamaan syy-yhteyttä. Lisäksi laattojen irtoamisen ajankohta on jäänyt selvittämättä.

Vakuutusyhtiö pitää laattojen irtoamisen todennäköisenä syynä niiden puutteellista kiinnitystä. Joka tapauksessa irtoaminen ei ole ollut äkillinen tapahtuma, vaan se on tapahtunut pitkän ajan kuluessa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riitaa siitä, onko asiakkaan lattialaattojen irtoaminen kotivakuutuksesta korvattavaksi tuleva vahinko.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Tästä turvasta ei korvata vakuutustapahtumaa, joka näiden vakuutusehtojen mukaan voitaisiin korvata jostakin muusta turvasta.

Ehtojen kohdan 3.5 mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.

Ehtojen kohdan 3.6 mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton LVI-laitteen tai -putkiston välitön rikkoutuminen.

Ehtojen kohdan 3.7 mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman sähköilmiön (oikosulku, maasulku ja ylijännite) aiheuttama sähkölaitteen välitön rikkoutuminen.

Vakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle tai esineelle

- suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö- tai työvirheestä

- rakenne-, valmistus- tai aineviasta

- korjaamiseen tai rakentamiseen käytetyistä sopimattomista tai laadultaan ilmeisen heikoista osista tai materiaaleista

Ehtojen kohdan 4.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten

- syöpymisestä tai pilaantumisesta

- sienettymisestä, homehtumisesta, lahoamisesta

- kulumisesta, aineen väsymisestä, kondensiosta tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

Asian arviointi

Lautakunta toteaa, että lattialaattojen irtoaminen voisi tulla korvattavaksi vain ehtojen kohdan 3.1 tai 3.5 perusteella, sillä kohtien 3.6 ja 3.7 mukainen turva koskee vain rikkoutuneita LVI- ja muita laitteita, ei näiden laitteiden muulle omaisuudelle aiheuttamaa vahinkoa.  Ehtojen kohdan 3.5 mukaista vuotovahinkoa tapauksessa ei ole todettu. Jäljelle jää sen arvioiminen, täyttyvätkö ehtojen kohdan 3.1 mukaiset korvattavuuden edellytykset.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvausta vaativalla on näyttötaakka vaatimuksensa perusteista. Tässä tapauksessa asiakkaan tulisi voida osoittaa, että lattialaattojen irtoamisen todennäköinen syy on lattialämmitysjärjestelmän rikkoutuminen vuonna 2010 tai jokin muu äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Lautakunta toteaa, että asiakkaan viittaamasta opinnäytetyöstäkin ilmenevin tavoin lattialaatoituksen irtoaminen johtuu usein erilaisista työvirheistä kuten siitä, että alusbetoni ei ollut ehtinyt kuivua riittävästi ennen laatoitusta, kiinnityslaasti oli nahoittunut tai laatan ja kiinnityslaastin välinen tartunta oli puutteellinen. Lisäksi on mahdollista, että auringonpaisteesta tai muusta tekijästä johtuva lattian toistuva lämpöliike vuosien mittaan irrottaa laattoja. Tällaiset vahingon syyt eivät ole korvaukseen oikeuttavia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia tapahtumia.

Vahinkokartoitusraportin mukaan vahingon syy on jäänyt epäselväksi. Vahinko oli huomattu kesällä 2015, mutta tietoa ei ole siitä, milloin laatat olivat irronneet alustastaan. Lautakunta katsoo, että lattialämmitysjärjestelmän vikaantuminen vuonna 2010 on sinänsä mahdollinen vahingon syy, mutta sen yhteys laattojen irtoamiseen jää lautakunnan käytettävissä olevan aineiston perusteella epäselväksi. Lautakunta ei siten ole voinut todeta, että vuoden 2010 vahinko olisi laattojen irtoamisen todennäköinen syy.

Esitetystä aineistosta ei ilmene muita mahdollisia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahingon syitä.

Lopputulos

Asiassa jää osoittamatta, että laattojen irtoaminen johtuisi vuoden 2010 rikkoutumisvahingosta tai jostakin muusta ehtojen mukaisesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Tämän vuoksi lautakunnalla ei ole perustetta suosittaa korvausta asiassa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander

Sihteeri Raulos

Jäsenet:

Sario

Siirala

Uimonen

Vuori